Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "generalistit"

Sort by: Order: Results:

  • Sällström, Ada (2020)
    The Bachelor’s degree should prepare students for the working life. Previous research has shown that especially students from generalist study fields have challenges to transfer to working life. In order to succeed in an ever-changing working life, students must learn during their studies the needed generic skills. The aim of this Master’s Thesis was to explore what generic skills the Bachelor’s graduates experienced that they had learned during their university studies, and which generic skills were the most important that should be learnt during university studies. Many previous studies have explored generic skills using quantitative methods, so there is a clear need for a qualitative approach. The research material of present study consists of 10 interviews of graduated generalist Bachelor students from The Faculty of Arts at the University of Helsinki. The research was conducted using theory-bound content analysis. The graduates described that they had learnt the following generic skills during their university studies: academic knowledge and thinking skills, knowledge integration skills, social and communication skills, leadership and network skills, IT skills and lifelong learning skills. The graduates experienced that academic knowledge and thinking skills were the most learnt skills, and they considered the skills to be the most important generic skills that should be learned during university studies. Other skills perceived important were knowledge integration skills, social and communication skills and lifelong learning skills. Identifying generic skills appeared to be challenging for some of the graduates. Based on the results, it can be concluded that the graduates emphasised that they have learnt generic skills moderately well during their studies. However, social and communications skills should be further developed during studies because challenges in learning them have been observed as this study shows.
  • Joensuu, Johanna (2019)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Nuorten tulevaisuuskäsityksien sanotaan muuttuneen myöhäismodernina aikana. Yhteiskunnan muuttuessa kiihtyvää vauhtia on tulevaisuuden suunnittelusta tullut entistä vaikeampaa. Tulevaisuuteen suuntautumisella tarkoitetaan laajassa mielessä tulevaisuutta koskevaa ajattelua, esimerkiksi yksilön toiveita, tavoitteita ja arviota omista mahdollisuuksistaan. Tämän pro gradu -tutkielman aihe on opintojensa loppuvaiheessa olevien generalistialojen yliopisto-opiskelijoiden tulevaisuuteen suuntautumien ja työarvot. Generalistialoilla tarkoitetaan yleissivistäviä koulutusohjelmia, jotka eivät johda suoraan mihinkään ammattiin. Tutkielmani ensimmäinen tutkimuskysymys käsittelee sitä, miten opiskelijat suuntautuvat tulevaisuuteen ja millaisia epävarmuuksia siihen mahdollisesti liittyy. Toinen tutkimuskysymys tarkastelee, millaisia arvoja ja orientaatioita opiskelijoilla on työtä kohtaan. Tutkimusaineistona toimii kahdeksan puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavat henkilöt opiskelivat Helsingin yliopistossa eri tiedekunnissa. Aineiston analyysiin käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jossa teoreettisina apuvälineinä toimivat keskustelu laajentuneesta nykyisyydestä sekä Ronald Inglehartin arvojen muutosta koskeva teoria. Tutkielman laajempana teoreettisena viitekehyksenä toimii keskustelu refleksiivisestä individualisaatiosta. Tutkielmassa havaittiin, että opiskelijat elivät korostetusti nykyhetkessä tai lyhyissä lähitulevaisuuteen ulottuvissa periodeissa. Opiskelijat olivat sopeutuneet tilanteeseen, jossa tulevaisuus näyttäytyi melko avoimena ja epävarmana. Toimiva elämänhallintakeino nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa oli pitää omat mahdollisuudet avoinna. Inglehartin arvoteorian mukaisesti opiskelijoilla korostuivat postmateriaaliset työarvot, sillä työssä arvostettiin kiinnostavia ja merkityksellisiä sisältöjä sekä mahdollisuutta toteuttaa itseään. Vaikka haastateltavat olivat pääasiassa hyvin työkeskeisiä, oli heille tärkeää säilyttää tasapaino eri elämänalueiden välillä, joten työn ohella myös vapaa-aikaan ja harrastuksiin haluttiin panostaa. Teoriaa laajentuneesta nykyisyydestä on käytetty aiemmin pääasiassa huono-osaisten nuorten tutkimuksessa, mutta tutkielmani perusteella se kuvaa hyvin myös varsin hyväosaisten yliopisto-opiskelijoiden tulevaisuuteen suuntautumista.
  • Joensuu, Johanna (2019)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Nuorten tulevaisuuskäsityksien sanotaan muuttuneen myöhäismodernina aikana. Yhteiskunnan muuttuessa kiihtyvää vauhtia on tulevaisuuden suunnittelusta tullut entistä vaikeampaa. Tulevaisuuteen suuntautumisella tarkoitetaan laajassa mielessä tulevaisuutta koskevaa ajattelua, esimerkiksi yksilön toiveita, tavoitteita ja arviota omista mahdollisuuksistaan. Tämän pro gradu -tutkielman aihe on opintojensa loppuvaiheessa olevien generalistialojen yliopisto-opiskelijoiden tulevaisuuteen suuntautumien ja työarvot. Generalistialoilla tarkoitetaan yleissivistäviä koulutusohjelmia, jotka eivät johda suoraan mihinkään ammattiin. Tutkielmani ensimmäinen tutkimuskysymys käsittelee sitä, miten opiskelijat suuntautuvat tulevaisuuteen ja millaisia epävarmuuksia siihen mahdollisesti liittyy. Toinen tutkimuskysymys tarkastelee, millaisia arvoja ja orientaatioita opiskelijoilla on työtä kohtaan. Tutkimusaineistona toimii kahdeksan puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavat henkilöt opiskelivat Helsingin yliopistossa eri tiedekunnissa. Aineiston analyysiin käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jossa teoreettisina apuvälineinä toimivat keskustelu laajentuneesta nykyisyydestä sekä Ronald Inglehartin arvojen muutosta koskeva teoria. Tutkielman laajempana teoreettisena viitekehyksenä toimii keskustelu refleksiivisestä individualisaatiosta. Tutkielmassa havaittiin, että opiskelijat elivät korostetusti nykyhetkessä tai lyhyissä lähitulevaisuuteen ulottuvissa periodeissa. Opiskelijat olivat sopeutuneet tilanteeseen, jossa tulevaisuus näyttäytyi melko avoimena ja epävarmana. Toimiva elämänhallintakeino nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa oli pitää omat mahdollisuudet avoinna. Inglehartin arvoteorian mukaisesti opiskelijoilla korostuivat postmateriaaliset työarvot, sillä työssä arvostettiin kiinnostavia ja merkityksellisiä sisältöjä sekä mahdollisuutta toteuttaa itseään. Vaikka haastateltavat olivat pääasiassa hyvin työkeskeisiä, oli heille tärkeää säilyttää tasapaino eri elämänalueiden välillä, joten työn ohella myös vapaa-aikaan ja harrastuksiin haluttiin panostaa. Teoriaa laajentuneesta nykyisyydestä on käytetty aiemmin pääasiassa huono-osaisten nuorten tutkimuksessa, mutta tutkielmani perusteella se kuvaa hyvin myös varsin hyväosaisten yliopisto-opiskelijoiden tulevaisuuteen suuntautumista.