Browsing by Subject "gotiikka"

Käsittelen tutkielmassani goottilaisen tilan poetiikkaa Ann Radcliffen kahdessa romaanissa: The Mysteries of Udolpho (1794) ja The Romance of the Forest (1791). Tutkimuksen ydinkysymyksenä on, miten goottilainen tila Radcliffen romaaneissa ilmaisee henkilöhahmojen sisäistä kokemusta. Molemmissa kohdeteoksissa henkilöhahmojen sisäisillä harhakuvilla on keskeinen merkitys. Analysoin sitä, miten teosten paikat ja henkilöhahmojen havainnot näistä paikoista rikkovat noumenaalisen ja fenomenaalisen, maailman sinänsä ja koetun maailman, välistä rajaa. Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii Gaston Bachelardin tilan poetiikkaa koskeva ajattelu. Bachelard ymmärtää poeettisen tilan jungilaisen unitalon kontekstissa ihmispsyyken metaforana ja tutkii tämän käsityksen valossa, kuinka tila ja etenkin talo huoneineen ja esineineen ilmaisee tietoisuutta ja alitajuntaa. Vertaan Bachelardin tilan poetiikan huomioita ensimmäisen aallon goottiromaanin lajiteoriaan. Avaan, kuinka Edmund Burken ylevän kokemuksen käsite liittyy varhaisen goottiromaanin traditioon ja kuinka erityisesti Radcliffe haastaa burkelaista ja myös kanttilaista ylevää klassisessa muodossaan. Tämän lisäksi tarkastelen Tzvetan Todorovin fantastisen käsitettä ja Sigmund Freudin käsitystä kotoisen ja oudon vastaavuudesta suhteessa Radcliffen käsitykseen kauhusta. Käsittelen myös Linda Bayer-Berenbaumin ja Willhelm Worringerin analogiaa goottilaisen arkkitehtuurin ornamentaalisuuden ja goottiromaanin tilallisen hahmottumisen välillä ja vertaan, kuinka käsitys tilan ornamentaalisuudesta liittyy goottilaisen tilan poetiikan tapaan tehdä sisäisen ja ulkoisen välisestä rajasta häilyvä. Kohdeteoksissa korostuu kotoisen paikan sisäisen arvon kyseenalaistuminen: koti turvallisena paikkana ja ihmispsyyken koossapitävänä voimana on helposti murtuva. Kodin piirin kyseenalaistuessa se ei enää suojaa henkilöhahmoa maailmalta, vaan on mysteereineen ja tuskallisine salaisuuksineen osa maailmaa. Haamulinnat taas tulevat kuvatuksi sankaritarten sisäisten pelkojen ja harhakuvien kautta, ja niiden laajassa ja monikytköksisessä ympäristössä korostuu erityisesti goottilaisen tilan poetiikan sisäisen ja ulkoisen välinen hämärtyminen: vaikka tila esineineen ja huoneineen on alituisesti kuvattavana, se ei tule kuvatuksi objektiivisesti vaan subjektiivisesti. Myös kerronta molemmissa romaaneissa noudattaa tilan sisäisyyden teemaa kuvaten sankaritarten sisäistä näkökulmaa. Tämä korostuu erityisesti teoksen The Mysteries of Udolpho kuuluisassa kohtauksessa, jossa sankaritar Emily paljastaa verhotun taulun huomatakseen, että verhon takainen sisältö on kaikkea muuta kuin kuva. Johtopäätökseni on, että kohdeteokset ilmaisevat henkilöhahmojen sisäistä kokemusta hämärtämällä tilakuvauksessa paikkojen objektiivisuutta ja todenkaltaisuutta. Tämän johdosta teosten tila saa henkistä ja sisäistä ilmaisukykyä. Haamulinnoissa tilan subjektiivisesta ilmaisuvoimasta kasvaa kuitenkin omalakisempaa ja henkilöhahmojen sisäisen itsenäisyyden kieltävää: linna heijastaa henkilöhahmon tajuntaa samalla kun henkilöhahmo tulee linnan ja sen mysteerien johdattamaksi. Paikkojen kuvaus käy alituiseen symbolista suhdetta sisäisen kokemuksen ja kokemuksen rajallisuuden kanssa. Teosten paikoissa korostuu myös kotoisen ja kodittoman välinen dialektiikka: kotoiset paikat ilmentävät vierautta ja outoutta ja vastavuoroisesti myös haamulinnat ilmentävät mielikuvituksen kautta kotoisia ideoita.

Tutkin pro gradu-tutkielmassani Stephenie Meyerin supersuosittua nuorille suunnattua Twilight-saagaa. Tutkimukseni aiheena on Twilight-saagan romanttisen ja goottilaisen lukutavan jännite ja se, miltä sarja niiden valossa näyttää. Sarjaa on usein käsitelty romanttisena, eikä sen romanttisen juonen ongelmakohtiin ole tartuttu lajiteoreettisesta näkökulmasta. Tarkastelen Bellan ja Edwardin suhteen vaihtoehtoista tulkintaa goottilaisena Twilight-saagan seksuaalisuuteen liittyvien kysymysten ja Bellan sulhasvalinnan valossa. Selvitän työssäni, miten goottilainen lukutapa muuttaa Twilight-saagan keskeisten sisältöjen tulkintaa. Edwardin ylisuojelevainen käytös, Bellan uhrautuvaisuus ja pyyteettömyys sekä Twilight-saagan onnellisena kuvattu loppu saavat gotiikan kautta toisenlaisen tulkinnan. Edward näyttäytyy goottilaisen lukutavan mukaan väkivaltaisena ja ylisuojelevana kumppanina. Bella puolestaan ilmentää patriarkaalisen yhteiskunnan naisen roolia pyyteettömyydessään ja goottilaisen sankarittaren kaltaisessa masokismissaan. Työ jakautuu kolmeen päälukuun. Ensimmäinen käsittelee Bellan kilpakosijoita Edwardia ja Jacobia sekä Bellan valintaa heidän välillään. Luku käsittelee kumpaakin kosijaa heidän vampyyriutensa/ihmissuteutensa näkökulmasta, tuoden esiin myös heidän luonteenpiirteensä ja heidän vaikutuksensa Bellaan. Luvussa esitetään, miten kumpikin heistä sijoittuu romanttisen romaanin ja toisaalta goottilaisen romaanin traditioon. Selvitän, mikä tekee Edwardista romanttisen juonen mukaisen ”oikean” sulhasvalinnan. Toinen luku käsittelee seksuaalisuuden problematiikkaa Twilight-saagassa. Se tarkastelee Bellan ja Edwardin välistä seksuaalista jännitettä, heidän roolejaan toistensa viettelijöinä sekä heidän yhteensopimattomuuttaan ihmisenä ja vampyyrina. Vertailukohtina esitän mm. goottilaisen romaanin byronilaisen sankarin sekä femme fatalen. Kolmas luku käsittelee varsinaisesti Twilight-saagan kahta eri lukutapaa ja sitä, miten sen kautta Bellan ja Edwardin suhde voidaan tulkita aivan toisin. Tarkasteluun nousee Edwardin ja toisaalta romanttisen romaanin sankarin aluksi vihamieliseltä vaikuttava käytös, joka kuitenkin sankarittaren on ymmärrettävä kiintymyksestä kumpuavana käytöksenä, sukupuoliroolit, Bellan todellisen minuuden etsintä ja sen löytäminen Edwardin kautta. Edwardin henkisen ja fyysisen väkivaltaisuuden tarkastelun kautta osoitan, miten goottilaisen lukutavan mukaan Bellan muodonmuutos vampyyriksi ei välttämättä pelastakaan häntä Edwardin vaarallisuudelta. Goottilaisen lukutavan mukaan Edward on mahdollisesti edelleen vaarallinen, eikä Bellan uusi fyysisesti tasa-arvoinen asema vampyyrina Edwardin rinnalla muuta sitä. Tutkielma luo uutta, kokonaisuuden huomioon ottavaa tutkimusta Twilight-saagan romanttisen juonen ongelmakohdista. Aihe on mielenkiintoinen myös lajiteorian näkökulmasta, sillä se avaa sitä, miten lajitulkinta ja siihen liittyvät oletukset muokkaavat käsitystämme lukemastamme. Romanttisen ja goottilaisen romaanin lajit luovat kumpikin Twilight-saagaan omanlaisensa jännitteen ja muuttavat sen tulkintaa.