Browsing by Subject "hammaslääkäri"

Tutkimuksen tarkoitus: tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, sekä hammaslääkärin että potilaan kannaltaa, mikä vaikutus on potilaiden Internet-tiedonhaulla potilaan ja hammaslääkärin väliseen tiedonkulkuun ja suhteeseen. Materiaalit ja menetelmät: Hammaslääkärien kyselytutkimus toteutettiin lähettämälle 300 hammaslääkärille sähköpostitse sähköinen kyselylomake. Potilaiden kyselytutkimus toteutettiin viemällä 70 tulostettua kyselykaavakkeita kolmelle yksityiselle hammaslääkäriasemalle Suurhelsingin alueella. Vastausaikaa kummallekin kyselytutkimukselle annettiin noin 2 kuukautta. Kaikista osa-alueista saatava tieto käsiteltiin Excel-ohjelmistolla. Tulokset ja johtopäätökset: Potilasvastauksista tutkimuksessa käytettiin kaikki 65 kappaletta. Hammaslääkärien kyselytutkimuksessa vastausprosentti oli 29,7%. Johtopäätöksenä voidaan todeta että Internetin asema ja siihen suhtautuminen seuraa pitkälti tutkimustuloksia muissa länsimaissa. Vaikka potilaat hyödyntävät Internetiä tiedonlähteenä hammasongelmissaan, he kokevat toisaalta saavansa riittävästi luotettavaa tietoa hammaslääkäriltään. Internet ei siis ole korvaamassa hammaslääkärin asiantuntemusta, eikä siten ole uhkaamassa potilaan ja lääkärin välistä suhdetta. Ongelmaksi todettiin luotettavan tiedon löytäminen Internetistä. Hammaslääkärit, jotka kokivat potilaan Internet-tiedonhaut rasitteeksi, eivät luottaneet potilaan kykyyn löytää luotettavaa tietoa Internetistä. Toisaalta, hammaslääkärit ilmoittivat että he eivät tiedä mitä sivustoja heidän tulisi suositella potilailleen. Johtopäätöksenä voidaan siis todeta että hammaslääkäreiden valmiutta ohjata potilasta sopivien Internet-sivustojen äärelle tulisi parantaa.

Tutkimuksen tarkoitus: Tutkielman tavoitteena on syventää tietoutta tupakkavieroituksesta sekä tupakkavieroituslääkkeiden käytöstä hammaslääkärin työssä. Tutkielmassa perehdytään tupakkavieroituksessa käytettävistä lääkeaineista varenikliinia, bupropionia, nortriptyliiniä ja nikotiinikorvaushoitotuotteita käsitteleviin tutkimuksiin, sekä tupakkavieroituksen terapeuttisia hoitomuotoja koskeviin suosituksiin. Tutkielman näkökulmana on hammaslääkärin rooli, ja keskeisenä konseptina vieroitushoidon farmakologiset ja terapeuttiset apukeinot. Tutkielmassa perehdytään myös nikotiiniriippuvuuden taustalla oleviin neurobiologisiin mekanismeihin sekä lääkeaineiden farmakologisiin ominaisuuksiin sellaisella tasolla, joka antaa valmiudet ymmärtämään vieroituslääkehoidon aiheiden ja vasta-aiheiden taustalla olevat lääketieteelliset seikat. Materiaalit ja menetelmät: Tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä suomalaisille hammaslääkäreille suunnatusta kyselytutkimuksesta. Jälkimmäisessä kartoitetaan suomalaisten hammaslääkäreiden tupakasta vieroitukseen liittyviä asenteita, tietoja ja käytäntöjä. Kirjallisuuskatsauksen taustamateriaaleina käytettiin tupakkavieroituslääkkeiden farmakologian ammattikirjallisuutta, tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden neurobiologisia mekanismeja käsitteleviä oppikirjoja, tupakkavieroituslääkkeiden käyttöä, tehoa ja turvallisuutta käsitteleviä artikkeleita, sekä tupakkariippuvuuden ja tupakasta vieroituksen kansallisia hoitosuosituksia, erityisesti Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin aiheeseen liittyvää Käypä hoito –suositusta. Lääkeaineiden vasta-aiheiden ja yhteisvaikutusten osalta tietoja haettiin farmakologian kirjallisuudesta sekä ajan tasalla olevista aihetta käsittelevistä julkaisuista. Artikkelien haku rajattiin sellaisia lääkeaineita käsitteleviin julkaisuihin, joita Suomessa hammaslääkäri voi määrätä työssään. Tulokset: Tutkielmassa pohditaan tupakkavieroituksen ei-farmakologisten ja farmakologisten apukeinojen mahdollisuuksia hammaslääkärin työssä. Vieroituslääkkeiden tehokkuuden ja käyttöperiaatteiden lisäksi mielenkiinnon kohteena ovat myös lääkeaineiden turvallisuus ja vastaaiheet sekä tiettyjen erityisryhmien tupakkavieroitushoidon erityispiirteet. Tutkielman osana raportoidaan myös tuoreen Hammaslääkärit ja tupakka 2015 tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia. Johtopäätökset: Tupakointi ja tupakkasairaudet ovat merkittäviä kansanterveydellisiä ongelmia. Hammaslääkärillä on toimenkuvan ja läheisen potilaskontaktiaseman vuoksi hyvät edellytykset vaikuttaa potilaiden terveyskäyttäytymiseen. Pään ja kaulan alueen sairauksien ehkäisyn ja hoitomahdollisuuksien tunteminen on tärkeä osa hammaslääkärin ammattipätevyyttä. Tupakkavieroitushoidon indikaatiot, kontraindikaatiot, periaatteet ja mahdollisuudet ovat tärkeitä asioita, joita hammaslääkärin täytyy vastaanottotyössään tuntea. Suomessa hammaslääkäreiden antama tupakkavieroitus on tuoreimman kyselytutkimuksen perusteella enimmäkseen informoivaa terveysvalistustyötä, mutta käytännön tukitoimet ja tupakkavieroituksen farmakologiset apukeinot jäävät suurimmaksi osaksi hyödyntämättä. Käypä hoito suositukseen tutustuminen ja syvällisempi perehtyminen tupakkavieroitukseen näyttäisivät olevan aiheellisia hammaslääkäreiden koulutuksessa.