Browsing by Subject "harrastukset"
Now showing items 1-11 of 11
-
(2021)Aims. Exercise is known to be associated with longer sleep duration and better sleep quality. Good enough sleep has a positive impact not only on somatic and mental health, but also for example on memory and learning. However, so far there is no research of other hobbies than sport in relation to sleep. The aim of this study is to investigate the effect of sport hobbies, other hobbies and the time spent on hobbies on adolescents’ sleep duration and quality. Methods. Different hobbies and time spent on hobbies, sleep duration, sleep latency, sleep efficiency and sleep problems of 1374 adolescents (girls 66.4%, mean age 16.84 years) was measured with self-report questionnaire as a part of University of Helsinki SleepHelsinki! research project. Associations with different hobbies and sleep were analysed with ANOVAs and post hoc tests. The effect of time spent on hobbies on sleep was analysed with ANOVAs and regression analyses. Results. Sleep duration on weekdays on average was 7.28 hours, which is less than the recommended 8-10 hours per night, but on weekends adolescents slept enough, 9.26 hours. Girls reported more sleep problems and poorer sleep quality, but no sex differences were found in sleep duration. 58.4% of the adolescents reported having sports as their main hobby and 18.5% reported having no hobbies at all. Those with sports as their main hobby, had longer sleep duration and better sleep quality than those without any hobbies or whose main hobby was other than sports. When analysed separately for boys and girls, this positive association between sport hobbies and sleep was found only in girls. Time spent on hobbies was not associated with sleep duration or quality. Conclusion. Based on this study it seems most important that adolescents do sports in general, not necessarily the amount of time they spend with their hobbies. Adolescents without any hobbies slept less than others and had the worst sleep quality so special attention should be paid to get the most passive adolescents to exercise to improve their sleep and wellbeing.
-
(2019)Nuoruus on henkisen ja fyysisen kehityksen kannalta hektistä aikaa. Ulkoiset paineet sekä persoonallisuuden ja ajattelun kehitys yhdessä ruumiillisten muutosten kanssa aiheuttavat hämmennystä ja epätietoisuutta. Siksi turvallinen, sosiaalisen kiinnittymisen mahdollistava kasvuympäristö toimivine vertaissuhteineen on tärkeä selkänoja, josta nuori saa tukea myllerrysten keskellä. Valitettavan monilla kasvuympäristö häiriintyy ja tuen sijaan nuori voi joutua kiusatuksi. Pitkään jatkuva kiusaaminen tukahduttaa sosiaalisen kasvuympäristön positiiviset elementit ja aiheuttaa vakavan kehityksellisen riskin, joka voi jättää jälkensä pitkälle aikuisuuteen. Koulukiusaaminen ei ole vain marginaalinen ilmiö. Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan 5,5 prosenttia peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista kokee joutuvan viikoittaisen kiusaamisen kohteeksi. Vuoden 2018 oppilasmäärien perusteella osuus tarkoittaa lähes 6 600 oppilasta. Tämän tutkielman tavoitteena on tuottaa lisätietoa koulukiusaamisen ja nuorten harrastusten yhteydestä. Tarkemmin tutkielmassa selvitetään kiusaamisen vaikutusta eri harrastusvalintoihin sekä kiusaamista suhteessa muihin harrastamiseen vaikuttavia tekijöihin. Tuloksista toivotaan olevan hyötyä lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja palvelujen saantia kokonaisvaltaisesti edistävissä kehityshankkeissa ja niihin liittyvässä päätöksenteossa. Tämän tutkielman aineistona on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämää vuoden 2017 kouluterveyskyselyn 8. ja 9. luokkien oppilaiden Helsingin otosta (N=5125). Kiusattujen sijoittumista sukupuolittain eri harrastusryhmiin tarkasteltiin ristiintaulukoimalla. Kiusatuksi joutumisen lisäämää riskiä sijoittua eri harrastusryhmiin sekä suhdetta muihin harrastuksiin vaikuttaviin tekijöihin tarkasteltiin binäärisellä logistisella regressioanalyysilla. Tehdyt analyysit osoittivat kiusatuksi tulemisen vaikutusten harrastuksiin olevan sukupuolittuneita. Kiusatuilla pojilla viikoittaisen harrastuksen puuttuminen oli yleisempää kuin muilla pojilla. Kiusatuilla tytöillä viikoittainen harrastaminen sen sijaan oli yleisempää kuin muilla tytöillä. Kiusaamisen vaikutus harrastuksiin vaihteli harrastusryhmittäin. Kiusatuksi tulleilla oli muita isompi riski viikoittaiseen kuvataide- tai käsityöharrastukseen, seura- tai järjestötoimintaan osallistumiseen tai ilmaisutaidolliseen harrastukseen. Sen sijaan kiusatuksi joutuminen lisäsi riskiä jäädä viikoittaisen liikuntaharrastuksen ulkopuolelle. Kiusatuksi joutuminen vähensi kokonaisuudessa harrastamista melko vähän. Jatkotutkimuksen kannalta olisi tärkeää pohtia syitä sille, miksi kiusatuilla on muita suurempi riski jäädä juuri liikuntaharrastuksen ulkopuolelle. Aikaisemmasta tutkimuksesta huomattiin, että kiusaamisen vaikutukset jatkuvat pitkälle aikuisuuteen. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että kiusatulle on tarjolla riittävästi tukea ja että kiusaamisen uhrien jälkihoidon jatkuvuus on turvattu riittävän pitkäksi aikaa. Oppilaitosten opiskeluhuoltotyön ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhteistyöllä on suuri rooli välitöntä apua tarjotessa sekä varmistettaessa, että tuki tarvittaessa jatkuu kiusatun oppivelvollisuuden päätyttyä perusopetuksen jälkeen.
-
(2016)The aim of this study is to examine parents' thoughts about their children's hobbies. Intention is to investigate factors that parents think are essential in hobbies. I reflect parents' upbringing perspective with social climate that highlights individuality, efficiency and competitiveness in the spirit of neo-liberal policy. My interest is directed to the potential benefits that parents believe hobbies produce. The capitalistic values of neo-liberal politic seems to have background influence in school and in leisure and I seek to examine indication of these values in parents speech. Previous studies suggest that hobbies serve as one form of cultural and social capital when choosing educational paths. Skills obtained at school alone don’t seem to suffice for the aptitude tests to selective classes, but with suitable hobbies one can acquire necessary capital to pass the tests. The ideal of healthy citizen and wholesome activity has also been sought through hobbies. With proper hobbies there is also the parental desire that their child finds suitable friends. Organized activity has even been considered as a vaccine for social exclusion and behavioural problems, especially during puberty. The study material consists of four interviews. The interviewees were parents of preschoolers in a day care center in the capital regionof Finland. Interviews were conducted as theme interviews and they were transcribed and analysed according to the principles of content analysis. Based on this research, hobbies were thought to bring content and interests into children's lives which would help them find their ”own thing”. Hobby-specific know-how, sport skills and better self-esteem were mentioned as benefits of hobbies too. The most significant advantages were thought to be the health benefits, the development of communication skills and the prevention of social exclusion. Health education was underlined by several interviewees and these parents believed that organized physical activity and sports lifestyle passes into adulthood. There was not significant evidence of neo-liberal policies in parents' speech.
-
(2009)Aims: The older the youngsters are, the more important role hobbies and leisure time activities have in their life. That is why various activities organized by the non-profit organizations have an important role concerning the development of food habits of youngsters. This study has three main themes. The themes and their respective study questions are: 1. The youngsters' conceptions on healthy eating and food choice: What kind of food do youngsters consider as healthy? How do they see their own eating habits from this point of view? 2. The youngsters and the significance of everyday food-related information: How do the youngsters perceive the role of different actors and these actors' role regarding their own food habits and food choice? 3. The possibilities of the organizations that work with youngsters to improve their food habits: What kind of role do the non-profit organizations have on the youngsters' food habits and healthy food choice? Methods: This study comprises of two types of data. First, a quantitative internet-based survey (N=582) was used to collect data on the 9th graders conceptions and understandings. The data was analyzed with the SPSS-program. Means, cross-tabulations, Pearson's correlations and t-test were calculated from the data. The qualitative data was collected using interviews. The respondents were 12 experts from non-profit organizations. The interviews were analyzed with the qualitative content analysis. Results and conclusions: The non-profit organizations studied have good possibilities to communicate with youngsters through their hobbies. As part of their activities these organizations are able to influence on health-promoting lifestyle and food habits of youngsters. In order to reach more youngsters, these organizations should actively act e.g. in virtual societies of youngsters. Youngsters will participate when activities are voluntary and exhilarating. From the point of food habits doing, learning and identifying are the most important factors to engage the young. Also the models of peers and adults are important. Non-profit organizations should offer youngsters activities but these organizations should also influence on society.
-
(2014)It is possible to participate in leisure activities and handicrafts with different levels of commitment and devotion. Dimensions of handicraft activities can also vary along with hobbyists. The aim of this research was to get an overall picture of the dimensions that are typical for Finnish handicraft leisure and what separates hobbyists from each other. The research was descriptive and explorative. Leisure handicrafts were approached through five problems: 1. To what extent different handicrafts are made as leisure? 2. To what extent craft hobbyists seek for inspiration, information or instructions from different sources? 3. To what extent different dimensions of serious leisure occur in handicraft activities? 4. To what extent different social actions occur in handicraft activities? 5. To what extent different motives guides handicraft activities? Quantitative data was collected using web survey during spring 2013. The survey was advertised through craft-themed webpages and Facebook-groups. The data (N=3009) was female oriented. It was analyzed using statistical software SPSS 22. Central tendencies and frequencies were observed. For further analysis, hierarchical cluster analysis, K-means cluster analysis and correlations were computed. The aims of these analyses were to deepen the results and observe the connections between the dimensions of the research. Handicrafts were made mostly daily and 1 2 hours at one time. Knitting, crocheting, and making accessories were the most popular forms of crafts. Making crafts in company varied between respondents, but making crafts as gifts was quite common. Making holistic and ordinary crafts varied between respondents and weren t connected to the dimensions of serious leisure. Most respondents found their skills and ways of doing crafts positive. The extent in which the respondents participate in craft activities was connected to identifying with leisure pursuit. Inspiration, information and instructions were often sought from webpages, -goups and -blogs and from craft books and magazines. Handicrafts were mostly made for process-centered reasons and uniqueness, but the manufacture-based and experiment-based motives were also present. Respondents could be grouped to four groups whose results varied within the key parts of this research and within background variables. For example, respondents differed in their identification to the hobby and in their overall activeness in this pursuit. However differences in seriousness of the leisure couldn't be defined. The results of this study, along with the methods and terminology used in this study, can be applied to future studies and developed further based on more specific designs.
-
(2008)The Finnish instrumental education system is said to be one of the bests in the world. Finnish musicians have become famous and they have gained success all over the world. To produce professional musicians has been the main goal of the whole Finnish instrumental education system for a long time. This has meant that playing an instrument as a hobby has been neglected. The focus of this qualitative study is the culture of instrumental education from the view of amateuring. One of the goals is to describe the Finnish context where music lovers grow up and where they construct their identities. The other aim is to give answers to the question "How can we develop the culture of instrumental education to serve also the needs of amateurs?" The data of this study is narrative. It consists of the stories of five amateurs, who were in their thirties. In the analysis I've used two different types of analysis: the analysis of narratives and the content analysis. In the analysis of narratives the stories were seen as narrative identities. Because the main focus of this study is the culture of instrumental education, I used the qualitative content analysis to find out some themes or phenomena which should be improved from the view of amateuring. This study has shown that there are many ways to become a music lover. An essential factor in the construction of an identity of a music lover seems to be a society which values the amateuring. In this study music schools weren't that kind of societies. The present study reveals that to construct the identities of music lovers should be one of the most important aims of the music education. This means for example that, in practice, instrumental studies could be more activating, there should be more music making in groups, and the evaluation should concentrate on the whole learning process.
-
(2011)Tutkielmani tarkastelee aikuisia 'tuntiratsastajia', eli ratsastuskouluissa tunneilla ratsastavia aikuisia. Aikuisten ratsastajien määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Tarkastelen työssäni ratsastusharrastuksen merkityksiä, harrastukseen liittyvää yhteisöllisyyttä ja naisten ja miesten eroja ratsastusharrastuksessa. Tutkielmani lähtökohtana on, että aikuiset eivät harrasta ratsastusta 'tyhjiössä', vaan ratsastusharrastusta kehystävät arki ja työ. Tutkielmani perusteella ratsastusharrastus myös merkityksellistyy aikuisille sekä työn, että arjen kautta - kuin myös harrastukseen liittyvien asioiden kautta. Lajiin liittyvä yhteisöllisyys on puolestaan samanlaista kevyttä harrastuspohjaista yhteisöllisyyttä, kuin mistä sosiologiset postmoderneja yhteisöjä kuvaavat teoriat kertovat. Yhteisöllisyys rakentuu hevosten ja ratsastuksen ympärille. Aikuisten yhteisöllisyys ei ole myöskään sidottu tietylle tallille, vaan yhteisöllisyyttä voi ilmetä missä vain, missä aikuiset ratsastuksen harrastajat tapaavat toisensa. Tutkielmassani tuon esille, että sukupuolella on merkitystä myös kevyessä harrastusyhteisöllisyydessä, vaikka postmodernit yhteisöteoriat eivät huomioi sukupuolta. Ratsastusharrastukseen liittyvässä toiminnassa naiset ja miehet ryhmittyvät myös sukupuolen perusteella, vaikka talleilla ratsastetaankin tyypillisesti 'sekaryhmissä'. Kyseenalaistan myös postmodernien yhteisöteorioiden näkemystä siitä, että yhteisöihin liitytään pelkästään omasta halusta. Tutkielmani mukaan ratsastuksen harrastajien yhteisöön kuulutaan kyllä halusta, mutta palkkatyö on harrastuksen mahdollistaja. Aikuiset tuntiratsastajat harrastavat ratsastusta tavoitteellisesti. Tutkielmani mukaan aikuiset etenevät harrastuksessa kahdella eri uralla: harrastajauralla ja yhteisöuralla. Harrastajauralla etenevät aikuiset haluavat kehittää ratsastustaitojaan ja yltää harrastuksessa yhä parempiin suorituksiin. Yhteisöuraa rakentavat aikuiset luovat puolestaan kontakteja muihin harrastajiin esimerkiksi toimimalla omassa ratsastusseurassaan tai tallin muissa ryhmissä. Kuvaamani urat ovat ideaalityyppejä siinä mielessä, että puhtaina ne eivät esiinny, vaan ratsastusharrastuksessa painottuvat aina enemmän tai vähemmän molemmat urat. Aikuisten tavoitteellisuus harrastuksessa on puolestaan samankaltaista, kuin mitä heillä on työelämässäkin. Tutkimukseni onkin osaltaan kuvaus keskiluokkaisesta elämäntyylistä, johon liittyy tavoitteellisuutta sekä työelämässä, että vapaa-ajan harrastamisessa. Tutkielmani aineisto koostuu 16 pääkaupunkiseutulaisen aikuisen tuntiratsastajan haastattelusta (8 naista ja 8 miestä). Lisäksi käytän lisänä 'tallipäiväkirjoja', joita olen kirjoittanut kahdelta eri pääkaupunkiseutulaiselta ratsastustallilta. Aineiston analyysissa olen kiinnittänyt huomiota sekä siihen, mitä aikuiset ratsastusharrastuksesta ja toiminnastaan tallilla puhuvat, sekä siihen miten he tallilla päiväkirjojeni perusteella toimivat. Tutkielmassani olen käyttänyt muun muassa aikuisten vapaa-ajan ja arjen tutkimusta, sosiologisia postmoderneja yhteisöteorioita, harrastus- ja liikuntatutkimusta sekä tyttö- ja nuorisotutkimusta.
-
(2016)The need of belonging is one of human beings’ primary needs. Nearly all people belong to multiple groups defining one’s persona and self-confidence. In addition to their class group, Finnish ninth-graders belong to varying social groups, groups defined by organized and unorganized pastime ac-tivities, families and various other groups. These groups provide the time and place for learning and practicing co-operating skills, leadership and seeking one´s own voice. The objective of this thesis is to study the connection between the ninth-graders’s pastime activities and their social status in the classroom as well their perceptions of skills required in co-operative learning. Methodological approaches of this thesis are sociogram – for measuring social status – and semi-structured interviews – for studying perceptions of co-operative learning skills. Further, co-operative learning skills are also presented in the light of relevant literature and the current national core cur-riculum for basic education in Finland. Focal point of the thesis is in Scouting and its educational approach regarding group working and peer leadership skills. In general, the performed analyses did not find connection between pastime activities and social sta-tus when defined as likeliness to become a peer leader or a partner in co-operative learning assign-ments. Studying those individuals, who most clearly were distinguished as peer leaders, no connec-tion was found to them belonging to organized pastime activity. Likewise, those, who most clearly distinguished as unwanted co-operation partners, did not differentiate in terms of commitment to pastime activities. Scouts in the sample group did not stand out in the results to one direction or other. Interviewees described co-operating skills and learning of such in a realistic manner, consistent with the current core curriculum and previous studies in the field. Negotiation skills, ability to interact with various types of people and listening skills were regarded especially important. Interiviewees of the present thesis were almost unanimous, in perceiving that co-operating skills were best learned in school and organized pastime activities.
-
(2013)Tutkimuksessa tarkastellaan työväen omaehtoisen vapaa-ajantoiminnan merkitystä vastarinnan ja poliittisen yhteisöllisyyden rakentajana 1920- ja 1930-lukujen tehdasyhdyskunnassa. Tarkastelun kohteena on Tampereen eteläpuolella sijaitseva Valkeakoski, joka oli kyseisellä aikakaudella noin 4000 asukkaan tehdaskauppala. Paperitehdasyhtiö Ab Walkiakoski (vuodesta 1934 Yhtyneet Paperitehtaat) työllisti 1920-luvun lopulla noin 85 % paikkakunnan työikäisistä miehistä. Tehdasyhtiö oli paikkakunnalla työnantajana täydellisessä monopoliasemassa ja saattoi siten taloudellisen valtansa turvin säädellä yhdyskunnan kehitystä haluamaansa suuntaan. 1930-luvun alussa tehdasyhtiö ulotti otteensa uusille yhdyskuntaelämän osa-alueille aloittamalla työläisille suunnattujen vapaa-ajanaktiviteettien ja muun sosiaalisen toiminnan organisoinnin. Yhtiö perusti muun muassa tehtaalta johdetun urheiluseuran ja näyttämön, jotka ryhtyivät kilpailemaan asianharrastajista ja yleisöstä työväentalolla toimineiden Työväen Näyttämön ja TUL:n urheiluseuran kanssa. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten tämä kilpailuasetelma vaikutti työväentaloa tukikohtanaan pitäneen vapaa-ajanyhteisön muotoon ja olemukseen. Tutkimus jäsentyy kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan yhteisön muodollista rakennetta, toisessa toimijoiden politiikkakäsityksiä ja kolmannessa työväen vapaa-ajanviettoon kietoutunutta vastarinnan kulttuuria muun muassa perinnemateriaalin kautta. Tutkimus on monimetodinen ja osin poikkitieteellinen. Tutkimuksen rungon muodostavat verkostoanalyyttinen tutkimusote sekä Oral History -tyyppisesti käsitelty muistitietomateriaali. Tutkimuksen aineisto koostuu 31 työväentaloaktiivin haastatteluista sekä kahdesta muistelmateoksesta. Tämän lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty muun muassa työväen urheiluseurojen ja näyttämön pöytäkirjoja ja aikalaishistoriikkeja, vaaliasiakirjoja ja tehdasyhtiön arkistoimaa henkilöstöhallinnon asiakirjamateriaalia. Tärkeässä osassa on myös työväentalon vapaa-ajantoimintaan liittyvä kokoelma paikallistarinoita, jotka eräs harrastajakeräilijä on kirjannut muistiin. Tutkimuksessa osoitetaan, että työväentalolla harrastettujen aktiviteettien ympärille muodostui yhteisö, joka valinnoillaan ja kulttuurillaan haastoi paikallista järjestystä ja tehtaanjohdon propagoimaa kansallista yhtenäiskulttuuria. Samaan aikaan tämä yhteisö kuitenkin kielsi oman poliittisuutensa. Siihen liittyy tutkimuksen toinen keskeinen havainto: työväentaloaktiivien politiikkakäsityksen suppeus. Politiikkana ymmärrettiin vain institutionalisoituneet politiikan muodot. Harrastaminen ja politiikka haluttiin erottaa jyrkästi toisistaan. Yhteisön omasta politiikkakäsityksestä poiketen tässä tutkimuksessa on omaksuttu laaja ja jälkimoderni politiikan käsite. Tästä lähtökohdasta pystytään tuomaan ilmi yhteisön harrastustoiminnan läpeensä poliittinen luonne. 1920- ja 1930-lukujen työväentalojen vapaa-ajankulttuuri oli vastarinnan kulttuuria ja arjen käytäntöjä, joilla yhteisö piti yllä omaleimaista työväen harrastajajoukon identiteettiään, hankki kollektiivisesti toiminnalleen resursseja ja takasi ydintoimijoidensa riippumattomuuden. Myös politiikan yksilöllinen ulottuvuus, oman ajan ja tilan haltuunotto sekä etäisyyden säilyttäminen kanssatoimijoihin tulevat tutkimuksessa esille. Tutkimuskohde ilmentää asetelmaa, jossa paikallisuus ja lähikontaktit välittävät luokan ja liikkeen suhdetta, politiikka limittyy arkeen ja valtasuhteiden kiistäminen elää jokapäiväisissä käytännöissä, kuten vapaa-ajanharrastuksissa. Tutkimus antaa aiheen jatkopohdinnoille muun muassa siitä, miten lähiverkostojen rapautuminen vaikuttaa arjen vastarinnan luonteeseen ja miksi alatasolta nousevat vastarinnan kulttuurit usein kieltävät oman poliittisuutensa.
-
(2016)Goals. The purpose of this study was to research parent's thoughts and impres-sions on children's gender roles. A special inspection of the research was chil-dren's hobbies, colors and plays. I also wanted to look into what the concepts of equality and gender neutral education mean to parents. Methods. The base of the study was 33 parents /guardians. Respondents were males and females. The data was collected by a questionnaire that was carried out by an e-form on the internet. Links to the e-form were shared to three kindergartens that are located in Vantaa. The research is a multimethod research that includes qualitative and quantitative elements. The material from the research was analysed by two different methods quantitative and qualitative. The quantitative data examines differences in hobbies, colors or plays between girls and boys. The differences were examined by analysing average values and standard deviation. The qualitative data was analysed by content analyse. Results and conclusions. Gender and the differences between the genders are a debated issue based on the parents' answers. Parents reverence equality but there are differences in what equality means to them. Parents hope that their children can be him/herself in the kindergarten without any expectations of the gender. Based on average values there are still many differences between boys and girls for example what kind of colors are used in the children's clothes and his / her bedroom. The color pink got remarkable dispersion comparing the results between boys and girls
-
(2015)In the past few decades, free time has increased considerably. And yet leisure has still an ever growing importance for Finnish consumers. Nonetheless, it is not an explicit matter. People experience leisure in different ways. The economic depression has brought forward the leisure practices of unemployed or temporarily laid-off and this is also the basis for my thesis. This thesis is a qualitative research using semi-structured theme-centered interviews to collect the data. Total of 10 consumers, who were or had been laid-off, were interviewed and this data was analyzed using thematic analysis. Temporarily laid-off consumers had three ways of reacting to their status. First group experienced a lot of stress and worry about coping and their future possibilities. Second group, on the other hand, thought of it as an extra holiday during which they could rest and pursue their hobbies. Thirdly, temporal lay-off was seen as a necessary evil: unenjoyable but nonetheless somewhat useful experience. Changes could be observed regarding leisure: daily routines disappeared or changed their importance and social relationships decreased whereas the time with the television increased. This passive leisure showed the importance of activities and being active as a way of coping. Hobbies were an important way to relax and forget. Many temporarily laid-off consumers had problems with their income. Some of them decreased their consumption and begun saving, reconsidering their consumption patterns. On the other hand some turned to impulsive consumption as a means to rebel. As a whole, the shorter the lay-off period, the less it affected consumption. Whichever the case, the changes in consumption during a temporal lay-off had an effect on the surrounding society as well. Leisure, consumption and the reaction to temporal lay-off are strongly linked. Good economical situation is followed by positive reactions and coping as well as active leisure. At the same time positive or negative attitude combined with consumption possibilities have a great effect on leisure activities.
Now showing items 1-11 of 11