Browsing by Subject "hedelmällisyys"

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko parodontiitin tunnettujen patogeenien Porphyromonas gingivaliksen ja Aggregatibacter actinomycetemcomitansin tai niiden immunoglobuliini A (IgA)- ja immunoglobuliini G (IgG)- luokan vasta-aineiden esiintymisellä raskautta suunnittelevien naisten syljessä ja seerumissa yhteyttä raskauden alkamiseen, keskenmenoihin tai ennenaikaisiin synnytyksiin. Tutkimusjoukko koostui 256 terveestä suomalaisnaisesta, joiden kuukautiset olivat säännölliset ja jotka eivät olleet raskaana mutta olivat lopettaneet ehkäisyn käytön ja halusivat tulla raskaaksi. Tutkimuksen alussa tutkittavien sairaushistoria selvitettiin, heille suoritettiin perusteellinen suututkimus ja heiltä kerättiin sylki- ja seeruminäytteet. Sylkinäytteistä eristettiin bakteriaalinen DNA, jonka jälkeen A. actinomycetemcomitans ja P. gingivalis detektoitiin näytteestä PCR-menetelmällä. Seerumin IgA- ja IgG-luokan vasta-aineet A. actinomycetemcomitansille ja P. gingivalikselle määritettiin seerumeista entsyymivälitteisellä immunosorbenttimäärityksellä (ELISA). Tutkimuksessa havaittiin, että P. gingivalis ja sen IgA- ja IgG-luokan vasta-aineiden korkea taso raskautta suunnittelevien naisten syljessä on yhteydessä raskaaksi tulemisen epäonnistumiseen. Tutkimuksemme on näin ollen ensimmäinen, joka osoittaa sekä mikrobiologisin että serologisin menetelmin parodontiitin pääpatogeenin Porphyromas gingivaliksen estävän nuoria naisia tulemasta raskaaksi.

Reproduction traits are economically important features in pig production. Inbreeding has negative effect on fitness and fertility of the animals. In pig production, the increase of inbreeding reduces litter sizes and increases piglet mortality. The aim of this study was to examine the effect of parents inbreeding to number of piglets born alive, stillbirths and weaned piglets in Finnish Landrace pig population. An additional goal was to estimate heritability of the studied traits. The data used in the thesis was received from Figen Oy including pedigree and reproduction information. R and DMU programs were used for data management and statistical analyses. The number piglets born alive and weaned piglets increased during the years 2012 and 2021. At the same time number of stillborn piglets also increased. The average inbreeding rate of the boars was 0,104 and of sows 0,102. The annual average inbreeding rate of boars and sows increased significantly in the reviewed period. Heritability of investigated traits varied between 0,05 (number of stillborn and weaned piglets in litter) and 0,10 (number of piglets born alive). The inbreeding rate of the boar had statistically significant effect on the number of piglets born alive and weaned; 10 % unit increase in inbreeding coefficient decreased piglets born alive by 0,35 and the number of weaned piglets by 0,24. A negative dependency between increased inbreeding value of sow and litter size was also found in study but these results were not statistically significant. Inbreeding of either of the parents did not have statistically significant effect on the number of stillborn piglets. In the future there should be paid more attention to the increasing level of inbreeding in the Finnish Landrace population.

Tutkielmani lähtökohtana oli Levinasin käsitys filosofiasta eettisenä metafysiikkana. Tutkimuksessani vertasin Levinasin käsitystä eettisestä toisen ihmisen kasvojen kohtaamisesta hänen käsitykseensä eroottisesta kohtaamisesta. Tutkielmani metodina oli systemaattinen analyysi. Tutkin Levinasin ajattelua erityisesti tarkastelemalla käsitteiden ja niiden suhteiden kehitystä teoksessa Totaliteetti ja Äärettömyys. Levinas asettaa teoksessaan ihmisen olemassaolon perustaksi Toisen ihmisen eli Äärettömän Idean kohtaamisen. Subjektin olemassaolon perusta on metafyysinen Halu, joka suuntautuu äärettömästi Toiseen. Sekä eettinen että eroottinen suhde edellyttävät, että on olemassa erillinen subjekti, joka kohtaa Toisen. Subjektilla on oma sisäinen maailma, johon hän voi toivottaa toisen tervetulleeksi ja joka mahdollistaa subjektin vastuullisuuden. Subjektin sisäinen maailma perustuu siihen, että hän elää jostakin eli nauttii maailman objekteista. Nautinto eli eläminen jostakin kuvastaa intentionaalisuutta, jossa olemuksellisesti toiset eli objektit muuttuvat samaksi eli osaksi minää. Maailma samassa muodostuu subjektin kielellisistä käsitteistä. Erillinen subjekti voi kohdata Toisen ihmisen ja kasvot. Eettisessä suhteessa kasvot ilmaisevat subjektille äärettömän eettisen velvoitteen. Kasvot ovat suhteessa subjektiin täysin ulkopuoliset ja transsendentit. Eroottinen suhde suuntautuu feminiineihin kasvoihin. Subjekti nauttii eroksessa immanentisti kasvoista, mutta toisaalta subjektin eroksessa kohtaamat feminiinit kasvot kuvastavat aina transsendenssia ei-vielä-olevaa. Tutkielman keskeinen tulos oli, että toisen ihmisen kasvot saavat eettisen merkityksensä hedelmällisyyden kautta. Eettinen suhde ei kuvasta subjektin täyttä transsendenssia, mutta eroksen avulla syntyvä hedelmällisyys kuvastaa. Hedelmällisyydessä syntyy lapsi, jossa isä on sekä itsensä että toinen. Isä valitsee lapsen, ja isällinen valinta tekee lapsesta uniikin. Tämä on perusta veljeydelle ja tasa-arvolle. Poika kuvastaa isän näkökulmasta äärettömyyttä ja vastuuta. Kasvot saavat merkityksen veljeydessä, ja kasvot merkitsevät oikeudenmukaisuutta. Hedelmällisyys mahdollistaa veljeyden, sillä ihmiskunta on tasa-arvoisten veljien yhteisö. Tutkielmassani todettiin myös, että eettinen ja eroottinen suhde liittyvät yhteen ja täydentävät toisiaan Levinasin ajattelussa. Subjektin ja Toisen kasvojen eettinen kohtaaminen on Levinasin mukaan yhteiskunnallisen järjestyksen perusta. Sukupolvien jatkumo mahdollistaa sen, että isä voi olla lapsessaan äärettömästi. Myös pojalla on mahdollisuus hedelmällisyyteen. On mahdollista ajatella, että subjekti on olemuksellisesti vastuullisuutta. Levinasin mukaan isä asettaa pojan vastuulliseksi. Subjekti saa tällöin olemassaolonsa Toiselta, joka asettaa subjektin vapauden kyseenalaiseksi. Toinen voisi olla hedelmällisyydessä isä tai eettisessä kohtaamisessa veli, joka on tasa-arvoinen, sillä hänkin on sekä isänsä että toinen samaan tapaan kuin subjekti. Levinasin mukaan Äärettömän Idea on filosofisesti ensisijainen, ja subjektin olemassaolo perustuu Äärettömän Ideaan. Jokaisen ihmisen olemassaolo perustuu Äärettömän ideaan, mikä on myös veljeyden perusta.

Hevosen hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät on laaja kokonaisuus, jonka eri osa-alueet ovat kytkeytyneet toisiinsa tiiviisti. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on koota yhteen oleellisinta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Hevosen hedelmällisyystulokset sekä niiden tilastointi ovat heikkoja muihin kotieläimiin verrattuna. Hevosten hedelmällisyyttä mitataan usein varsomisprosentin avulla. Varsomisprosentti kuvaa takautuvasti edellisen siitoskauden onnistumista ja siihen vaikuttaa itse hedelmällisyyden lisäksi ilmoitettujen tulosten luotettavuus. Paras hedelmällisyyttä kuvaava mittari hevosilla olisikin tiinehtymisprosentti ensimmäistä astutettua kiimaa kohden, jolloin saadaan arvokasta tietoa siittolatoiminnan tehokkuudesta heti kauden alussa. Ensimmäisen kiiman tiinehtymistuloksiin eivät myöskään vaikuta moneen kiimaan siemennettävät ongelmatammat. Suomalaisten hevosten hedelmällisyystulokset ovat viime vuosina olleet laskusuunnassa toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Hevosten lisääntymistä heikentävät monet tekijät. Hevosjalostus on etenkin Suomessa vielä harrastelijamaista, suurin osa siitostammojen omistajista astuttaa vain yhden tamman vuodessa. Hevoset valitaan jalostukseen kilpailunäyttöjen, rakenteen ja sukupuun perusteella, eikä hedelmällisyyteen kiinnitetä huomiota. Hevosten siitosura alkaa siis yleensä vasta kilpauran jälkeen, jolloin siitoshevoset ovat usein iäkkäitä. Vanheneminen vaikuttaa etenkin tamman hedelmällisyyteen negatiivisesti, suurimpana syynä pidetään vanhojen tammojen korkeaa alkiokuolleisuutta. Tammalla myös aikaisempi lisääntymishistoria, ns. tammatyyppi, on merkittävä tekijä, etenkin tyhjäksi jääneiden ja vanhojen neitseellisten tammojen hedelmällisyys on usein heikentynyt. Hevonen on pitkän päivän kausilisääntyjä. Tammojen kiimat loppuvat syksyllä ja alkavat uudestaan keväällä päivän pidentyessä. Hevosten virallinen syntymäpäivä pohjoisella pallonpuoliskolla on tammikuun ensimmäinen päivä. Tämä on aiheuttanut painetta tuottaa mahdollisimman aikaisin syntyviä varsoja, joiden oletetaan pärjäävän ikäluokkien välisissä kilpailuissa paremmin. Lisääntymiskauden alussa hedelmällisyystulokset ovat kuitenkin heikkoja pitkien ja epämääräisten kiimojen takia, jolloin oikean astutushetken valinta hankaloituu. Tamman ensimmäinen kiima varsomisen jälkeen, niin kutsuttu varsakiima, on ovulatorinen ja hedelmällinen. Tiinehtyvyys ei kuitenkaan ole yhtä hyvä kuin muissa kiimoissa ja varsakiimaan astutetuilla tammoilla on myös muita enemmän tiineyden menetyksiä. Ylipäätään tiineyden menetyksiä pidetään yhtenä merkittävimmistä tekijöistä hevosen alhaiseen hedelmällisyyteen. Tammat saavat osallistua kilpailuihin neljän ensimmäisen tiineyskuukauden ajan ja myös oriit saattavat kilpailla aktiivisesti siitoskauden aikana. Aktiivinen kilpaileminen voi kuitenkin heikentää hedelmällisyystuloksia fyysisen rasituksen aiheuttaman stressin ja ruumiinlämmön nousun kautta. Erityisesti siittiötuotanto saattaa merkittävästi häiriintyä, jos kivesten lämpötila kohoaa liian korkeaksi. Siittolatoiminnan tehokkuudella voidaan merkittävästi vaikuttaa hedelmällisyystuloksiin. Oleellisimpia asioita ovat kiimantarkkailu, siemennyksen ajoittaminen ovulaatioon nähden sekä tammojen määrä oria kohden. Optimaalisesti siemennyksiä tulisi olla kiimaa kohden mahdollisimman vähän, jotta vältyttäisiin ylimääräisiltä siemennyskustannuksilta ja toisaalta tamman kohtu ei tällöin turhaan altistu siemennyksen jälkeiselle kohtutulehdukselle. Siitostavalla on myös suuri merkitys, pakastespermalla saavutetaan yleisesti huonompia tiinehtyvyystuloksia etenkin kohtutulehdusherkillä ongelmatammoilla ja vanhoilla neitseellisillä tammoilla. Luonnollisesti siemennesteen käsittelyllä ja säilytyksellä on suuri vaikutus oriin hedelmällisyystuloksiin. Ongelmana kuitenkin on, ettei oriin hedelmällisyyttä voida toistaiseksi luotettavasti arvioida sen tuottaman siemennesteen perusteella. Tässä kirjallisuuskatsauksessa on pohdittu tärkeimpiä hevosen hedelmällisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Hyvä kokonaiskäsitys tästä laajasta kentästä on oleellista, kun huonoja hedelmällisyystuloksia pyritään parantamaan käytännössä. Siittolatoiminnan tehostamisella onkin mahdollista saavuttaa loistavia tuloksia.

Kissojen lisääntymisestä opetetaan kotieläinten lisääntymistieteessä perusasiat lyhyesti, joten tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on esitellä tarkemmin uros- ja naaraskissojen lisääntymisen erityispiirteitä. Kirjallisuuskatsaus käsittelee tutkimustietoa lisääntymisen ehkäisystä ja lisääntymisen ongelmista sekä niihin liittyvistä diagnosointi- ja hoitovaihtoehdoista. Perinteisistä ehkäisymenetelmistä kuvataan kirurginen kastraatio sekä sterilisaatio. Lisäksi kirurgiselle ehkäisylle esitetään vaihtoehtoisia lääkkeellisiä menetelmiä. Nämä menetelmät voivat olla hyödyllisiä kissoilla, joilla lisääntymisen ehkäisyn tarve on väliaikaista tai kissoilla, joita ei voida steriloida tai kastroida anestesiaturvallisuusriskin vuoksi. Desloreliini on GnRH-agonisti, joka vähentää aivolisäkkeen follikkeleita stimuloivan hormonin ja luteinisoivan hormonin tuotantoa. Se aiheuttaa molemmilla sukupuolilla väliaikaisesti sukurauhashormonituotannon vähenemisen tai loppumisen. Progestiineja ei nykytutkimuksien mukaan suositella käytettäväksi pitkäaikaisena ehkäisymenetelmänä. Tutkimuksen kohteina ovat toistaiseksi vähemmän käytössä olevat ehkäisymenetelmät immunologinen kastraatiorokote ja melatoniini-implantti. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään uroksien osalta spermankeräysmenetelmiä ja sperman laadunarviointikriteereitä. Työssä käsitellään tavallisin kiveksiin liittyvä ongelma eli piilokiveksisyys sekä muita harvinaisemmin esiintyviä ongelmia, kuten kivestulehdus, atrofia, kasvaimet tai synnynnäiset kehityshäiriöt, jotka voivat ilmetä yksikiveksisyytenä tai sukupuolen erilaistumisen kehityshäiriöinä. Lisäkivesten, bulbouretraalirauhasten ja eturauhasen ongelmat ovat harvinaisia. Peniksen ja esinahan ongelmat liittyvät ahtaaseen esinahan aukkoon tai peniksen pysyvään erektiotilaan. Myös uroksilla voidaan toisinaan tavata maitorauhaskudoksen hyperplasiaa tai kasvaimia. Niiden hoito on sama kuin naarailla. Naarailla käydään läpi lisääntymisen ehkäisyn lisäksi kiimakierto ja irtosolunäytteen tulkinta. Työssä käsitellään tiineys, tiineyden keskeyttäminen sekä spontaanit abortit ja niiden aiheuttajat. Synnytyksen yhteydessä kuvataan lääkkeellinen ja kirurginen synnytysapu sekä se, milloin synnytykseen tulee puuttua. Synnytyksen jälkeisistä ongelmista käsitellään hypokalsemia, irtoamaton istukka, metriitti, riittämätön maidontuotanto sekä niiden hoidot. Munasarjojen ongelmista käsitellään kiimakäyttäytymistä aiheuttava ovarian remnant syndrome, sen diagnostiikka ja hoito. Lisäksi tarkastellaan lyhyesti munasarjakystoja, kasvaimia ja anomalioita. Kohdun ongelmissa paneudutaan naaraiden yleisimpään lisääntymiselinten sairauteen cystic endometrial hyperplasia-pyometra-kompleksiin ja sen hoitoon. Lisäksi käsitellään kohdun anomaliat ja kasvaimet sekä emättimeen liittyvät ongelmat lyhyesti. Myös naaraiden osalta esitellään maitorauhaskudoksen ongelmat: hyvänlaatuinen hyperplasia, kasvaimet ja mastiitti. Sekä uros- että naarasosioiden lopussa on käytännönläheisesti kuvattu kappale siitä, kuinka lisääntymisongelmasta kärsivää potilasta lähestytään johdonmukaisesti. Sen on tarkoitus tehdä lisääntymisongelmaisen potilaan kohtaaminen praktikoille hieman helpommaksi. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on toimia kompaktina, suomenkielisenä oppaana kissojen lisääntymisen maailmaan. Sitä voivat hyödyntää niin opiskelijat yliopisto-opetuksen tukena kuin eläinlääkärit kissojen lisääntymistä koskevassa potilastyössä.

Lisensiaatintyöni on kirjallisuuskatsaus koiran sperman laadusta. Työn tarkoituksena oli tehdä kokoava katsaus koiran sperman laadusta, laatuun vaikuttavista tekijöistä sekä sperman jäähdyttämisestä ja pakastamisesta. Työssä on käyty läpi sperman normaali rakenne sekä uroksen sairaudet ja rakenteelliset viat, jotka aiheuttavat hedelmällisyysongelmia. Työ tehtiin, koska aihetta ei ole tietojemme mukaan aikaisemmin koottu yksien kansien väliin. Sperman viat käsitellään lisääntymistieteiden opinnoissa pintapuolisesti, vaikka aihetta on tutkittu runsaasti. Koska aihe on melko laaja, aiheen kokoaminen yhteen helpottaa lisätietojen etsimistä. Uroskoiran hedelmällisyysongelmat voivat olla alidiagnosoituja. Hedelmällisyysongelmissa saatetaan helposti syyttää vain epäonnistunutta astutusta. Kuitenkin tiedetään, että puolet epäonnistuneista tiinehtymisyrityksistä johtuu uroksesta. Uroskoirilla hedelmällisyyttä heikentävät monet eri tekijät. Näitä ovat esimerkiksi siittiöiden rakenneviat tai siittiöiden puuttuminen spermasta sekä jotkin ulkopuoliset syyt, kuten kivestulehdus ja immunologiset syyt. Kun koiran spermaa pakastetaan tai jäähdytetään, se tulisi aina tutkia. Tutkimuksessa tulee selvittää sperman siittiötiheys, siittiöiden kokonaismäärä, siittiöiden kokonaisliikkuvuus, progressiivinen liikkuvuus ja siittiöiden rakenteelliset viat. Ihmisillä siittiöiden rakennevikojen ajatellaan korreloivan merkittävästi hedelmällisyyden kanssa. Kirjallisuuskatsauksessa koottiin tutkimuksista ja artikkeleista arvoja, joiden perusteella sperman laatu voidaan luokitella. Tässä työssä käsitellään laajasti hedelmättömyyden mahdollisia syitä sekä tapoja, joilla siittiöiden laatua voitaisiin parantaa. Sperman normaali ulkonäkö on vaalean harmaan väristä ja hyvässä näytteessä spermarikasta fraktiota saadaan 0,1-3 ml. Koiran spermassa siittiöiden liikkuminen on tehokasta ja eteenpäin vievää ja normaalisti liikkuvia on 70 % siittiöistä. Siittiön normaalissa rakenteessa erottuvat pää-, keski- ja häntäosa. Rakenteellisia vikoja on yhdessä ejakulaatissa 5-15 %. Määrällisesti siittiöitä on yhdessä ejakulaatissa 300-2000x106 siittiötä. Tutkimuksessa käsitellään myös sperman jäähdytystä ja pakastusta teoriassa sekä hyvän laimennusnesteen valintaa. Sperman pakastukseen liittyy useita ongelmia. Merkittävin ongelma on siittiöiden kuoleminen pakastuksen yhteydessä. Muita ongelmia ovat esimerkiksi jääkiteiden muodostuminen ja kryokapasitaatio. Työssä käydään läpi menetelmiä, joilla voidaan vähentää kuolleiden siittiöiden määrää pakastusprosessissa. Yksi menetelmä on esimerkiksi kaksivaiheinen sperman jäädytys. Noin 40-50 % siittiöistä ei selviä pakastuksesta, vaikka se olisi tehty protokollaa noudattaen. Pakastaminen vähentää siittiöiden kokonaisliikkuvuutta ja lisää rakenteellisia vikoja. Kylmäsäilytetty sperma säilyy hyvin ja usein siittiöitä kuolee vain vähän käsittelyn aikana. Toiveena on, että tämän katsauksen avulla uroksen hedelmällisyysongelmat on helpompi kohdata praktiikassa ja tapauksien lähestyminen yksinkertaistuu. Myös hedelmällisyysongelmien yksityiskohtien ja kokonaiskuvan tarkastelu helpottuu. Katsaus antaa johdonmukaisen ohjeistuksen uroskoiran hedelmällisyysongelmissa yleistutkimuksen teosta sperman laadun arviointiin.

The present study is analyzing the family background of Theodora (d 1246) from Constantinople who in 1203 by marriage became the Duchess of Austria. Chronology and the fecundity window and fertile age and kinships of the brood of children and birthing career, on one hand of Theodora’s own and on the other hand of her mother’s, are under specific scrutiny. Two chronicles written in Attic Greek (Khoniates and Akropolites) and eight written in Latin, are employed as primary sources. The study reveals clear evidence that established genealogies and research literature present mistaken information about who are Duchess Theodora’s parents. Reason for errors is the kinship term neptis having experienced a mutation of meaning between Classical Latin and some Medieval Latin usage: in Middle Ages, its most usual meaning is ‘daughter of sibling’. The study demonstrates that the two crucial medieval Latin-text chronicles employ the term in the Classical-Latin meaning. The result ensues the Duchess Theodora’s maternal grandparents are the couple Alexios III and Euphrosyne, Roman Emperor and Empress of Constantinople, and that Duchess Theodora’s mother is Anna, a later Empress. The main research question gets thus answered by the careful translation of the wording in the Latin-text chronicle that has the most precise piece of information from the days of the 1203 marriage itself. It demonstrates that Duchess Theodora’s father is Isaakios Komnenos (d 1196). Theodora, daughter of said Isaakios, is betrothed in circa 1197 to warlord Ioancu (d 1200) and in 1201 is given in marriage to the separatist leader Dobromir Khrysos, who vanishes from documented history since 1202. A wider conclusion is reached about employable methods. Systematic reconstruction of chronologies of fertile years of ladies in the family, is a tool that facilitates and solidifies prosopographical explorations with tangible frames and ground also generally. Chronologies collected as part of the present study are merely indicative about the correct answer to the research question.

Tutkin pro gradu -tutkielmassani millaisia maagisia uskomuksia liittyi lapsionneen, hedelmällisyyteen ja lapsettomuuteen 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alkupuolen Suomessa. Tutkimuskysymyksenä on se, mitkä asiat vaikuttivat lapsionneen sekä miten lapsettomuus koettiin ja millaisia hoitokeinoja siihen käytettiin. Tutkimusmenetelmänä käytän aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Aineistona käytän eri asiantuntijoiden kirjallisuutta kansanuskomuksista eri puolilta Suomea sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistolähteitä kansanuskosta. Tutkielman alussa esittelen Suomen yhteiskunnan rakennetta ja muutosta 1800-luvulla. Perehdyn työssäni myös naisen asemaan 1800–1900-lukujen taitteessa, jolloin naisen elämään kuului usein useita raskauksia. Kuten nykyäänkin, lapsettomuudesta on kärsitty ja pyritty löytämään siihen erilaisia hoitokeinoja. Agraariyhteiskunnassa oli tärkeä saada lisää työväkeä taloon. Siksi erityisesti poikalapset olivat toivottuja. Kansanusko -kappaleessa esittelen aluksi kansanuskon käsitettä, jonka jälkeen esittelen magiaa ja magian eri lajeja. Kansanuskoon liittyy vahvasti myös paha silmä, jota esittelen omassa luvussaan. Paha silmä -kappaleessa esittelen pahan silmän merkitystä ja siltä suojautumista. Kansanusko ja lapsettomuus -kappaleessa esittelen erityisesti suhtautumista lapsettomiin pareihin ja ihmisten käsityksiin lapsettomuuden syistä. Lopuksi vielä esittelen kansanlääkintää ja erilaisia hoitomuotoja lapsettomuuteen. Hedelmällisyyteen liittyvissä uskomuksissa esiintyy paljon eroavaisuuksia ja ristiriitoja. Lisäksi eri puolilla Suomea on hieman erilaisia uskomuksia ja välillä niissä esiintyy jopa ristiriitaisuuksia. Lapsettomuuden syynä pidettiin lähes aina naista. Nainen oli saattanut syyllistyä syntien tekoon tai tulla silmätyksi. Monesti lapsettomia tai yksilapsisia perheitä ei arvostettu. Hedelmällisyyden turvaamiseksi ja lisäämiseksi oli erilaisia keinoja. Suotuisampaa oli mennä naimisiin nuorena, jotta olisi aikaa tehdä useampia lapsia. Ellei sopivaa kumppania heti kuitenkaan löytynyt, oli elettävä mahdollisimman siveästi ja vältettävä pahan silmän silmäyksiä. Hedelmättömyys nimittäin saattoi johtua irstailusta tai pahasta silmästä. Lemmenkylväysten ja erilaisten loitsujen uskottiin lisäävän hedelmällisyyttä.

Litter size and pelt characteristics are economically important traits in fur animal production. Biologically, the litter production is affected by several reproduction related traits all the way from ovulation rate to weaning and over parities. This thesis was focused on the six litter traits of blue and silver foxes: age at 1st insemination, pregnancy, number of pups born, weaned and lost and pup mortality. The objective was to estimate the amount of genetic vari-ation within and between the traits, and also to quantify the genetic contribution of litter sire on the number of pups and mortality. The genetic correlations across parities were also estimated. The data is from Norwegian fur farms and was obtained from the WebSampo breeding program managed by the Finnish Saga Furs. Data processing and statistical analyses were performed using R programs. The variance components were estimated using a Bayesian approach and MCMC methods. The heritabilities of litter size traits in both blue and silver foxes ranged from 0.04 to 0.30. The heritability in the contribution of litter sire was 0.038 – 0.105 in blue fox and 0.038 – 0.042 in silver fox. The phenotypic and genetic correlations between parities ranged from low to medium. Consequently, the 1st and 2nd parities should be considered separate traits. The number of weaned pups can be increased by selecting for the number of pups born and pup mortality. Since there is genetic potential in increasing the number of pups born and lowering pup mortality, the collection of data regarding litter size traits should be enhanced in Finland.