Browsing by Subject "hengitystieinfektio"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2019)Virusten aiheuttamat hengitystieinfektiot ovat koirien yleisimpiä tartuntatauteja ympäri maailmaa. Hengitystievirukset leviävät helposti ja voivat aiheuttaa epidemioita etenkin tiheissä koirapopulaatioissa. Monia hengitystieviruslajeja esiintyy sekä sairailla että terveillä koirilla. Koirien hengitystievirukset ovat tieteellisen mielenkiinnon kohde, sillä viime aikoina on löydetty aiemmin tuntemattomia hengitystieviruksia ja ymmärrys jo pitkään tunnetuista viruksista on syventynyt uusien tutkimusmenetelmien avulla. Tässä työssä tehdään ajankohtainen katsaus koirien hengitystieviruksiin ja niiden aiheuttamiin infektioihin. Hengitystieviroosien oireita, diagnostiikkaa ja hoitoa käsitellään yleisesti. Myös kennelyskää ja bakteeri-infektioiden merkitystä hengitystievirooseissa esitellään. Parainfluenssa- ja adenovirukset ovat yleisimpiä koirien hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia. Penikkatautivirusta esiintyy yleisesti rokottamattomissa koirapopulaatioissa. Myös influenssa- ja koronaviruksilla on merkitystä koirien hengitystieinfektioiden taudinaiheuttajina. Viime vuosina on löydetty koirilta useita uusia hengitystieviruksia, kuten pneumo- ja hepacivirukset, joiden merkitys on vielä avoinna. Hengitystievirusinfektio aiheuttaa koirilla tyypillisesti ylähengitysteiden oireita, kuten yskää ja sierainvuotoa. Kliinisessä työssä koirien hengitystieinfektioiden mikrobiologinen diagnostiikka on melko harvinaista. Taudinaiheuttajien selvitykset ovat yleisempiä tutkimustarkoituksissa ja epidemiatilanteissa. Yleensä virusperäiset hengitystieinfektiot paranevat itsestään. Mikäli hoitoa tarvitaan, perustuvat käytössä olevat keinot oireenmukaiseen tukihoitoon. Kennelyskä on tautikompleksi, jota voivat aiheuttaa useat eri hengitystiemikrobit. Kennelyskän tärkein ehkäisykeino on rokottaminen. Vaikka rokotukset eivät täysin pysty estämään tartuntoja, niiden avulla kennelyskätilannetta pystytään pääsääntöisesti hallitsemaan. Tutkimustietoa uusien hengitystievirusten ominaisuuksista tarvitaan lisää, jotta niiden merkitys koirien taudinaiheuttajina pystytään arvioimaan ja tartuntoja voidaan ehkäistä. Koirien hengitystieviroosien yleisyyttä ja aiheuttajia Suomessa tulee seurata, jotta mahdolliset uudet ja vakavat epidemiat tunnistetaan ja saadaan hallintaan ajoissa. Kirjallisuuskatsaukseen koottu tieto koirien virusperäisistä hengitystieinfektioista voi tukea esimerkiksi eläinlääketieteen ammattilaisia potilastyössä, hengitystievirustartuntojen ehkäisyssä ja epidemiaselvityksissä.
-
(2021)Nautojen hengitystieinfektiot aiheuttavat merkittäviä tuotannonmenetyksiä karjataloudelle ja vaikuttavat heikentävästi nautojen terveyteen ja hyvinvointiin ympäri maailmaa. Nautojen hengitysteitä infektoivia viruksia on eristetty lukuisia. Osalla näistä viruksista on todettu selkeä rooli hengitystiesairauksien synnyssä, mutta joidenkin virusten taudinaiheutuskyvystä ja merkityksestä hengitystieoireiden aiheuttajana tiedetään vielä vähän. Monien nautojen hengitysteissä esiintyvien viruksien on todettu altistavan bovine respiratory disease- eli BRD-kompleksille. Suomessa tutkimusta nautojen hengitystievirusten esiintymisestä on tehty vähäisesti. Tämän tutkielman kirjallisuuskatsauksessa esitellään Suomessa ja muualla maailmassa esiintyviä nautojen hengitystieviruksia sekä niiden aiheuttamia patologisia muutoksia hengitysteissä. Lisäksi tässä tutkimuksessa pystytettiin PCR-menetelmä naudan adeno-, herpes- ja parvovirusten toteamiseksi keuhkokudosnäytteistä, sekä tutkittiin näiden virusten esiintymistä raadonavaustutkimuksissa ja teurastamolla kerätyissä nautojen keuhkokudosnäytteissä. Nykyisten tutkimusmenetelmien ansiosta virusten eristäminen on entistä helpompaa. Ruokaviraston rutiinidiagnostiikkaan kuuluvassa hengitystietutkimuspaketissa on virusten osalta mukana naudan respiratory syncytial-, korona-, ja parainfluenssa-3-viruksen osoitus. Nautojen hengitysteitä infektoivia viruksia on kuitenkin muitakin, kuten adeno-, herpes- ja parvovirukset, joille ei ole käytössä rutiinidiagnostiikkaa. Tässä tutkimuksessa mukana oli Helsingin Yliopiston eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan raadonavaustutkimukseen lähetettyjen nautojen keuhkokudosnäytteitä (18 kpl), opetus- ja tutkimuskäyttöön lahjoitetun naudan keuhkokudosnäyte (1 kpl) sekä suomalaiselta nautateurastamolta kerättyjä keuhkokudosnäytteitä (11 kpl). Raadonavaustutkimuksessa kerätyistä näytteistä käytettävissä oli myös esitiedot sekä makroskooppisen että histopatologisen tutkimuksen tulokset, joiden avulla arvioitiin viruslöydöksen merkitystä taudinaiheuttajana. Osa PCR-menetelmällä monistetuista lopputuotteista analysoitiin myös agaroosigeelielektroforeesilla. Kaikkien tutkittujen virusten perimää todettiin näytteissä. Viruslöydös todettiin yli puolessa tutkituista näytteistä ja viruksia todettiin sekä raadonavaustutkimuksessa että teurastamolta kerätyissä näytteissä. Eniten näytteissä todettiin adenovirusta, mikä olikin oletettavaa aiempien suomalaisten tutkimustulosten perusteella. Myös parvo- ja herpesvirusta todettiin näytteissä. Naudan parvo- ja herpesvirusten esiintymisestä Suomessa ei ole olemassa aiempaa tutkimustietoa, lukuun ottamatta Ruokaviraston naudan herpsevirus-1.1-vasta-aineseurantaa. Tämän tutkimuksen viruslöydöksistä ei voitu päätellä, mikä löydetyn viruksen alatyyppi on kyseessä tai onko kyseinen virus aiheuttanut naudalle oireita tai eläimillä todetut patologiset muutokset, jolloin löydösten kliinistä merkitystä ei voitu arvioida.
-
(2021)Nautojen hengitystieinfektiot aiheuttavat merkittäviä tuotannonmenetyksiä karjataloudelle ja vaikuttavat heikentävästi nautojen terveyteen ja hyvinvointiin ympäri maailmaa. Nautojen hengitysteitä infektoivia viruksia on eristetty lukuisia. Osalla näistä viruksista on todettu selkeä rooli hengitystiesairauksien synnyssä, mutta joidenkin virusten taudinaiheutuskyvystä ja merkityksestä hengitystieoireiden aiheuttajana tiedetään vielä vähän. Monien nautojen hengitysteissä esiintyvien viruksien on todettu altistavan bovine respiratory disease- eli BRD-kompleksille. Suomessa tutkimusta nautojen hengitystievirusten esiintymisestä on tehty vähäisesti. Tämän tutkielman kirjallisuuskatsauksessa esitellään Suomessa ja muualla maailmassa esiintyviä nautojen hengitystieviruksia sekä niiden aiheuttamia patologisia muutoksia hengitysteissä. Lisäksi tässä tutkimuksessa pystytettiin PCR-menetelmä naudan adeno-, herpes- ja parvovirusten toteamiseksi keuhkokudosnäytteistä, sekä tutkittiin näiden virusten esiintymistä raadonavaustutkimuksissa ja teurastamolla kerätyissä nautojen keuhkokudosnäytteissä. Nykyisten tutkimusmenetelmien ansiosta virusten eristäminen on entistä helpompaa. Ruokaviraston rutiinidiagnostiikkaan kuuluvassa hengitystietutkimuspaketissa on virusten osalta mukana naudan respiratory syncytial-, korona-, ja parainfluenssa-3-viruksen osoitus. Nautojen hengitysteitä infektoivia viruksia on kuitenkin muitakin, kuten adeno-, herpes- ja parvovirukset, joille ei ole käytössä rutiinidiagnostiikkaa. Tässä tutkimuksessa mukana oli Helsingin Yliopiston eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan raadonavaustutkimukseen lähetettyjen nautojen keuhkokudosnäytteitä (18 kpl), opetus- ja tutkimuskäyttöön lahjoitetun naudan keuhkokudosnäyte (1 kpl) sekä suomalaiselta nautateurastamolta kerättyjä keuhkokudosnäytteitä (11 kpl). Raadonavaustutkimuksessa kerätyistä näytteistä käytettävissä oli myös esitiedot sekä makroskooppisen että histopatologisen tutkimuksen tulokset, joiden avulla arvioitiin viruslöydöksen merkitystä taudinaiheuttajana. Osa PCR-menetelmällä monistetuista lopputuotteista analysoitiin myös agaroosigeelielektroforeesilla. Kaikkien tutkittujen virusten perimää todettiin näytteissä. Viruslöydös todettiin yli puolessa tutkituista näytteistä ja viruksia todettiin sekä raadonavaustutkimuksessa että teurastamolta kerätyissä näytteissä. Eniten näytteissä todettiin adenovirusta, mikä olikin oletettavaa aiempien suomalaisten tutkimustulosten perusteella. Myös parvo- ja herpesvirusta todettiin näytteissä. Naudan parvo- ja herpesvirusten esiintymisestä Suomessa ei ole olemassa aiempaa tutkimustietoa, lukuun ottamatta Ruokaviraston naudan herpsevirus-1.1-vasta-aineseurantaa. Tämän tutkimuksen viruslöydöksistä ei voitu päätellä, mikä löydetyn viruksen alatyyppi on kyseessä tai onko kyseinen virus aiheuttanut naudalle oireita tai eläimillä todetut patologiset muutokset, jolloin löydösten kliinistä merkitystä ei voitu arvioida.
Now showing items 1-3 of 3