Browsing by Subject "henkilöstö"
Now showing items 1-12 of 12
-
(2022)Tavoitteet. Lasten arkeen, kasvuympäristöihin ja lastenkulttuuriin kuuluu media. Lapsilla on saatavilla eri digitaalisia laitteita ja mediasisältöjä. Lasten mediakokemukset ja – suhteet näkyvät ja kuuluvat myös osana esiopetuksen arkea. Kuitenkin mediaan on liittynyt paljon negatiivissävytteisiä ennakkoasenteita, käsityksiä ja näkemyksiä. Tutkimuksessa tarkastellaan esiopetuksen henkilöstön näkemyksiä ja ymmärrystä mediasisällöistä sekä mediasisältöjen mahdollista arvottamista. Aiemmat tutkimukset ovat tuoneet esiin, ettei esimerkiksi ajantasaista tutkimustietoa henkilöstön käsityksistä ja näkemyksistä mediaan ja mediakasvatukseen olla liiammin tehty Suomessa. Menetelmät. Tutkimus oli otteeltaan laadullinen tutkimus, jonka tutkimuslomakkeessa hyödynnettiin visuaalista menetelmää. Tutkimus rajattiin koskemaan esiopetuksen henkilöstöä. Tutkimuksen aineisto kerättiin kuvallisella E-kyselylomakkeella varhaiskasvatusta koskevan sosiaalisen median kanavalta. Ilmoitus tutkimuksesta ja kyselylomakkeesta laitettiin siellä neljään eri ryhmään. Tutkimuksen kyselyyn vastasi kaksitoista (N=12) vastaajaa. Tutkimuksen aineisto analysoitiin käyttäen sisällönanalyysin menetelmää. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten perusteella esiopetuksen henkilöstö kuvasi mediasisältöjen näkyvyyttä lapsiryhmissä samoin kuin aiemmat tutkimukset ovat tuoneet esille ja niitä käytettiin osana toimintaa samoin kuin aikaisemminkin on. Henkilöstö kuvasi median näkyvyyttä ja vaikutusta leikkiin monimuotoisesti. Moni henkilöstöstä koki tuntevansa lapsiryhmässä olevia medioita hyvin. Henkilöstöllä on edelleen ennakkoasenteita ja näkemyksiä tietyistä mediasisällöistä. Lapsiin ja mediaan liitetty huolennäkökulma on edelleen läsnä. Median näkyvyyttä ja vaikutusta leikkiin ymmärretään.
-
(2022)Recent studies on day-care staff have reported on problems in hiring qualified staff, and in increased resignations in existing staff. These problems are connected to an increase in workload and stress, and reduced wellbeing at work. When workload and challenges in day-care work increase, there can even be a risk of diminishing the pedagogical quality of education. The problems seem to occur differently and in different magnitudes in different day-care units, which indicates learning conditions’ possible segregation. In the case of schools, the socioeconomic status of nearby population has been noticed to affect children’s predisposed abilities to learn, and their support requirements in learning. This effect can be assumed to affect early childhood education similarly, which would lead to day-cares in socioeconomically disadvantaged areas to require extra resources and staff to compensate for the children’s increased support requirements. If those extra resources are not available, the staff will experience increased workload and stress, which will cause problems in the long term. The city is known to be somewhat socioeconomically segregated, and if this is mirrored in day-cares so that the backgrounds of children in day-cares get segregated, it may also start to affect the quality of education. In this case the unevenly distributed challenges would cause institutional segregation of learning conditions in early childhood education. The institutional segregation of early childhood education or schools has not been studied much in Finland. Earlier studies on Finnish schools have been able to explain differences between schools through differences in children’s backgrounds, and there has not been a reason to doubt the institutional equality of schools’ quality. The basic principle of the Finnish early childhood education and school system is to provide every child with equal conditions and opportunities to grow and learn. These equal conditions equalise segregation in the population by offering equally high-quality education in both disadvantaged and well-off areas of the city. However, if the segregation of children’s backgrounds is accompanied by the segregation of learning conditions in day-cares, there is a risk of the cumulation of both socioeconomic disadvantage and lower quality of education. In this case, the quality would decrease exactly where it would be most needed. In my thesis I study whether there is differentiation in problems related to hiring or keeping staff in the day-cares in Helsinki, through the numbers of resigned and unqualified staff in each unit. I also look at whether this segregation of day-care units is at all related to the socioeconomic segregation of the city’s population. In the study I utilize HR data from the city of Helsinki and socioeconomic population data from Statistics Finland, which I join onto spatial data of day-cares’ locations. I use this combined dataset to study the segregation of day-cares and its connections to socioeconomic segregation using quantitative statistical methods and spatial analysis methods. The results indicate that there is perceivable segregation in the staff of day-cares in Helsinki, but socioeconomic segregation is able to statistically explain the patterns only slightly. Therefore, mostly other phenomena seem to cause the differentiation in staff related problems, but these phenomena are not yet known. In terms of institutional segregation, the early childhood education system in Helsinki seems to still be quite equal. However, more knowledge about the subject is needed, because both the results in this study, as well as previous studies show some worrying signals pointing to the possibility of institutional segregation. In addition, intense public discourse around the topic of early childhood education, and a wide-ranging worker’s strike, including day-care staff, seem demonstrative of the seriousness of these challenges in day-cares.
-
(2012)This study examines the organization of job rotation and its impact on individuals' career development opportunities. Job rotation is a means of developing employees’ skills and it can also be seen as a means to promote work well-being and the extension of working careers. Job rotation is relevant to employees and to organizations in a society where organizations compete for skilled labor and where career flexibility is highlighted. The study was conducted as an assignment to Elisa Ltd, a Finnish telecommunications and ICT service company. The aim was to determine the organization of job rotation, the attitudes of different age and staff groups and the relation between internal and external mobility. The study was carried out as a qualitative case study. The primary research data was collected by theme interviews with 20 employees of Elisa. Preliminary interviews were conducted with the company’s HR department and its managers, and the company's internal and published text materials on job rotation and internal mobility were used as additional data. The interviews were analyzed using thematization, which aims to raise from the data all apparent themes that are important to the study problem. The conclusions followed from the results and from comparing the results to the theoretical framework of the study. Based on the results, a model is proposed to promote job rotation in the company. Not all job rotation institutions seem to produce desired results. Based on the results, some common rules define the organization of job rotation at Elisa. There are, however, different standards, values, images and practices that have an impact on the implementation of job rotation. Different units in the organization seem to have diverse practices, for example, in the way they inform their staff about job rotation and encouraging them to rotate. The workers find it necessary to increase awareness and transparency of the job rotation process, its definition and goals. There is also some inconsistency in the compliance to the rules of job rotation. The employee’s own activity seems to be of great importance, but also relationships-based systems are important in organizing job rotation: for example the role of managers seems to be extremely significant. The advantages and objectives of job rotation must be clearly defined and articulated, so that its formation as part of Elisa's culture can be promoted and fostered. Cooperation between units should be enhanced to share good practices and to unify activities concerning job rotation. There is a need to develop leadership to support job rotation so that its interests and goals are understood and rotating is encouraged. The utility of diverse communication channels need to be reconsidered so that they would truly support job rotation and that staff would use them on a regular basis. Job rotation seems to have a positive impact on employees' career development opportunities and it seems to increase employees´ commitment to their workplace. Job rotation should, however, be better included in the systematic career planning process; workers' active planning of forthcoming career steps and consideration of their opportunities and interests can contribute to workers' placement in the right kind of tasks in the organization and support their development.
-
(2018)Maisterintutkielman teoriaosuudessa perehdyttiin sisäiseen viestintään sekä sitoutumiseen, sekä todistettiin teorian pohjalta, että sisäisellä viestinnällä on vaikutus henkilöstön sitoutumiseen. Myös muita sitoutumiseen liittyviä tekijöitä sivutaan, mutta työ on rajattu käsittelemään sisäistä viestintää. Tutkimuskysymyksiksi valikoituivat: Miten hyvin sisäinen viestintä toimii, miten sisäistä viestintää voidaan kehittää ja miten sitoutuneita työntekijät ovat työhön ja organisaatioon? Näihin kysymyksiin pyrittiin löytämään vastaus kyselytutkimuksen avulla. Kysely toteutettiin HKScanin valmisruokaosastolla. Tutkimuksen tuloksia analysoitiin SPSSohjelmiston avulla. Tutkimuksen vastaukset olivat yleisesti suhteellisen positiivisia sekä kysymyksiin sisäisestä viestinnästä että kysymyksiin sitoutumisesta. Suurimpina ongelmina esiin nousi esimiehen liian vähäinen läsnäolo, viestinnän hitaus, poikkeustilanteiden huono kommunikointi sekä kommunikointi vuoronvaihdon yhteydessä. Lisäksi esiin nousi eriarvoinen kohtelu sekä töiden epätasainen jakautuminen. Tutkimuksen avoimiin kysymyksiin saatiin paljon kehitysehdotuksia. Tärkeimpinä esiin nousi päivän agendan nostaminen infotaululle, vastaanottoajat esimiehille sekä keskittyminen viestinnän kehittämiseen. Lähes kaikista tutkimuksessa nousseista ongelmista voi yhteiseksi tekijäksi nähdä tuotannon esimiehen liian vähäisen ajan. Mikäli esimiehillä olisi enemmän aikaa olla läsnä, he ehtisivät tutustua työntekijöihin ja paneutua ongelmakohtien parantamiseen. Tutkimuksen vastausprosentti jäi toivottua alhaisemmaksi, joten tutkimuksen tulosta ei voida pitää täysin luotettavana. Uhkana on, että juuri sitoutuneimmat työntekijät ovat vastanneet kyselyyn ja vähiten sitoutuneet henkilöt ovat jättäneet kokonaan vastaamatta. Tutkimus toteutettiin vain pienellä otannalla yhdelle osastolle, joten tutkimuksen tulos ei ole yleistettävissä. HKScanilla tutkimuksen tuloksia on käyty tuotannon esimiesten kanssa läpi ja konkreettiset tavat kehittää sisäistä viestintää on päätetty. Näitä kehityksiä on osastolla jo lähdetty tekemään ja lähiaikoina uusi, samanlainen tutkimus tullaan tekemään samalla osastolla. Näin pyritään tietoisesti kehittämään sisäistä viestintää osastolla ja seuraamaan sen kehitystä.
-
(2023)The purpose of this study is to find out the views of the early childhood education personnel of the city of Helsinki regarding the realization of the quality of early childhood educa- tion. The study examines to what extent there are differences in the quality of early childhood education and to what extent experiences of possible high or low quality have common explana- tions. The aim is to analyze how the early childhood education center, region, and the qualification of the personnel explain possible quality variation, and to examine what other reasons there are for quality variation. The theoretical reference framework of the study consists of the definition of the quality of early childhood education and the review of quality evaluation. The data of the research consist of the answers to the survey carried out by the Education De- partment of the city of Helsinki in the spring of 2023. The survey is part of the early childhood education quality, assessment and management development project and it was sent to all Finn- ish-speaking early childhood education centers in Helsinki. The responses to the multiple-choice questionnaire (Likert) were analyzed by one-way analysis of variance, the Kruskal-Wallis test, and by calculating correlation coefficients. Open answers were analyzed using content analysis methods. When investigating the connection of regional socio-economic factors to the quality of early childhood education, the income and education level of the region according to the postal code of the Statistics Finland's database were used as background variables. According to the research results there are considerable quality differences in Helsinki public early childhood education. Differences in quality were largest between individual ECEC centers and child groups, decreasing when looking at bigger regions. Of the quality factors, the sensitivity related to the interaction between the staff and the children and the identification of the child's needs were the best realized. Shortcomings were seen especially in personnel and space re- sources, in pedagogical leadership structures, and in the implementation of child support. The research results gave indications that the quality of early childhood education in higher-income residential areas is higher than in lower-income areas. The qualification of the staff also had an impact on the quality of early childhood education, but it only explained a small part of the variation in quality.
-
(2023)The purpose of this study is to find out the views of the early childhood education personnel of the city of Helsinki regarding the realization of the quality of early childhood educa- tion. The study examines to what extent there are differences in the quality of early childhood education and to what extent experiences of possible high or low quality have common explana- tions. The aim is to analyze how the early childhood education center, region, and the qualification of the personnel explain possible quality variation, and to examine what other reasons there are for quality variation. The theoretical reference framework of the study consists of the definition of the quality of early childhood education and the review of quality evaluation. The data of the research consist of the answers to the survey carried out by the Education De- partment of the city of Helsinki in the spring of 2023. The survey is part of the early childhood education quality, assessment and management development project and it was sent to all Finn- ish-speaking early childhood education centers in Helsinki. The responses to the multiple-choice questionnaire (Likert) were analyzed by one-way analysis of variance, the Kruskal-Wallis test, and by calculating correlation coefficients. Open answers were analyzed using content analysis methods. When investigating the connection of regional socio-economic factors to the quality of early childhood education, the income and education level of the region according to the postal code of the Statistics Finland's database were used as background variables. According to the research results there are considerable quality differences in Helsinki public early childhood education. Differences in quality were largest between individual ECEC centers and child groups, decreasing when looking at bigger regions. Of the quality factors, the sensitivity related to the interaction between the staff and the children and the identification of the child's needs were the best realized. Shortcomings were seen especially in personnel and space re- sources, in pedagogical leadership structures, and in the implementation of child support. The research results gave indications that the quality of early childhood education in higher-income residential areas is higher than in lower-income areas. The qualification of the staff also had an impact on the quality of early childhood education, but it only explained a small part of the variation in quality.
-
(2019)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia johtajaominaisuuksia maatalousyrittäjillä on ja miten he jakautuvat näiden ominaisuuksien suhteen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, ovatko johtajaominaisuudet kytköksissä tilan taloudellisiin tuloksiin. Teoreettisen tarkastelun pohjalta tähän tutkimukseen valittiin neljä maatilayrittämisen kannalta keskeistä johtajan ominaisuutta, jotka ovat tarmokkuus, tekniset taidot, ihmissuhdetaidot ja käsitteelliset taidot. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään maatilayrittäjien luonteenpiirteet luonnetyyppien nelikenttäanalyysin avulla. Tutkimus jakautui rakenteellisesti teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosassa esiteltiin tutkimuksen kannalta keskeisimpiä johtamisen käsitteitä sekä aiempia tutkimuksia johtajaominaisuuksiin liittyen. Empiirinen osa koostui OP Lounaismaan maatalousasiakkaille suunnatusta kyselystä, joka lähetettiin noin 450 maatalousyrittäjälle. Vastauksia saatiin 78 maatalousyrittäjältä. Johtajaominaisuuksien muodostamisessa käytettiin faktorianalyysia ja yrittäjät ryhmiteltiin edelleen kolmeen ryhmään faktori-pistemuuttujia käyttäen. Maatilayrityksen kasvaessa johtaminen muodostuu yrittäjän tärkeimmäksi rooliksi yrityksen menestymisen kannalta ja yrittäjä tulee yhä riippuvaisemmaksi pätevistä ihmisistä yrityksessään. Johtajaominaisuudet ovat olleet johtajuustutkimuksen pitkäaikainen kiinnostuksen kohde. Tutkimuksissa on pyritty selvittämään, kuinka johtajan ominaisuudet ja taidot liittyvät johtamisen tehokkuuteen, ja miten menestyvät ja heikommin menestyvät johtajat eroavat ominaisuuksiensa suhteen. Aiemmissa tutkimuksissa on muodostunut lukuisia listoja hyvän johtajan ominaisuuksista. Maatalousyrittäjillä johtajaominaisuudet ovat vahvasti yhteydessä heidän yrittäjäominaisuuksiin. Tutkimuksessa muodostui neljä johtajaominaisuutta, jotka poikkesivat osittain teoriaosassa muodostetuista johtajaominaisuuksista. Ensimmäinen ominaisuus oli ”työntekijöiden kannustamisorientaatio”, jossa korostui palautteen antaminen työntekijöille, heidän motivoiminen ja hyvinvointi. Toinen ominaisuus oli ”usko omiin kykyihin”, johon liittyi päätöksenteon helppous, ammattitaito sekä menestymisen riippuminen itsestä. Kolmas ominaisuus oli ”tulossuuntautuneisuus”, jossa korostui tietämys tilan toiminnan tuloksista, palautteen vastaanottaminen sekä halu kehittyä. Neljäs ominaisuus oli ”kehittämishalukkuus”, johon liittyi halu laajentaa maataloustoimintaa, halu menestyä sekä peräänantamattomuus. Ryhmittelyanalyysin tuloksena saatiin kolme ryhmää, joissa vahvimmin korostuivat ominaisuudet ”usko omiin kykyihin” ja ”tulossuuntautuneisuus”. 1. ryhmään sisältyi 27 vastaajaa, 2. ryhmään 7 vastaajaa ja 3. ryhmään 22 vastaajaa. Ryhmiä tarkasteltiin suhteessa taustamuuttujiin. Johtajaominaisuuksista työntekijöiden kannustamisorientaatiolla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys maatalouden tulokseen. Tämä tarkoittaa, että työntekijöiden motivoimisella, hyvinvoinnilla sekä palautteen antamisella on positiivinen vaikutus tilan tulokseen. Ominaisuuden ja maatalouden tuloksen yhteys saattaa liittyä samanaikaiseen muutokseen tilakoossa sekä tuotannon kotieläinvaltaisuudessa. Muilla ominaisuuksilla ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tilan taloudellisiin tunnuslukuihin. Luonteenpiirteisiin liittyvät tutkimustulokset osoittivat, että maatalousyrittäjät kokevat olevansa hyvin itsenäisiä, täsmällisiä, itsevarmoja ja yhteistyökykyisiä. He ovat myös hyvin motivoituneita työhönsä, sosiaalisia, toimeliaita sekä rauhallisia. Vahvimmin korostuvien luonteenpiirteiden perusteella maatalousyrittäjät voidaan asettaa luonnetyyppien nelikentässä joko vauhdittajiin tai valvojiin.
-
(2019)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia johtajaominaisuuksia maatalousyrittäjillä on ja miten he jakautuvat näiden ominaisuuksien suhteen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, ovatko johtajaominaisuudet kytköksissä tilan taloudellisiin tuloksiin. Teoreettisen tarkastelun pohjalta tähän tutkimukseen valittiin neljä maatilayrittämisen kannalta keskeistä johtajan ominaisuutta, jotka ovat tarmokkuus, tekniset taidot, ihmissuhdetaidot ja käsitteelliset taidot. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään maatilayrittäjien luonteenpiirteet luonnetyyppien nelikenttäanalyysin avulla. Tutkimus jakautui rakenteellisesti teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosassa esiteltiin tutkimuksen kannalta keskeisimpiä johtamisen käsitteitä sekä aiempia tutkimuksia johtajaominaisuuksiin liittyen. Empiirinen osa koostui OP Lounaismaan maatalousasiakkaille suunnatusta kyselystä, joka lähetettiin noin 450 maatalousyrittäjälle. Vastauksia saatiin 78 maatalousyrittäjältä. Johtajaominaisuuksien muodostamisessa käytettiin faktorianalyysia ja yrittäjät ryhmiteltiin edelleen kolmeen ryhmään faktori-pistemuuttujia käyttäen. Maatilayrityksen kasvaessa johtaminen muodostuu yrittäjän tärkeimmäksi rooliksi yrityksen menestymisen kannalta ja yrittäjä tulee yhä riippuvaisemmaksi pätevistä ihmisistä yrityksessään. Johtajaominaisuudet ovat olleet johtajuustutkimuksen pitkäaikainen kiinnostuksen kohde. Tutkimuksissa on pyritty selvittämään, kuinka johtajan ominaisuudet ja taidot liittyvät johtamisen tehokkuuteen, ja miten menestyvät ja heikommin menestyvät johtajat eroavat ominaisuuksiensa suhteen. Aiemmissa tutkimuksissa on muodostunut lukuisia listoja hyvän johtajan ominaisuuksista. Maatalousyrittäjillä johtajaominaisuudet ovat vahvasti yhteydessä heidän yrittäjäominaisuuksiin. Tutkimuksessa muodostui neljä johtajaominaisuutta, jotka poikkesivat osittain teoriaosassa muodostetuista johtajaominaisuuksista. Ensimmäinen ominaisuus oli ”työntekijöiden kannustamisorientaatio”, jossa korostui palautteen antaminen työntekijöille, heidän motivoiminen ja hyvinvointi. Toinen ominaisuus oli ”usko omiin kykyihin”, johon liittyi päätöksenteon helppous, ammattitaito sekä menestymisen riippuminen itsestä. Kolmas ominaisuus oli ”tulossuuntautuneisuus”, jossa korostui tietämys tilan toiminnan tuloksista, palautteen vastaanottaminen sekä halu kehittyä. Neljäs ominaisuus oli ”kehittämishalukkuus”, johon liittyi halu laajentaa maataloustoimintaa, halu menestyä sekä peräänantamattomuus. Ryhmittelyanalyysin tuloksena saatiin kolme ryhmää, joissa vahvimmin korostuivat ominaisuudet ”usko omiin kykyihin” ja ”tulossuuntautuneisuus”. 1. ryhmään sisältyi 27 vastaajaa, 2. ryhmään 7 vastaajaa ja 3. ryhmään 22 vastaajaa. Ryhmiä tarkasteltiin suhteessa taustamuuttujiin. Johtajaominaisuuksista työntekijöiden kannustamisorientaatiolla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys maatalouden tulokseen. Tämä tarkoittaa, että työntekijöiden motivoimisella, hyvinvoinnilla sekä palautteen antamisella on positiivinen vaikutus tilan tulokseen. Ominaisuuden ja maatalouden tuloksen yhteys saattaa liittyä samanaikaiseen muutokseen tilakoossa sekä tuotannon kotieläinvaltaisuudessa. Muilla ominaisuuksilla ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tilan taloudellisiin tunnuslukuihin. Luonteenpiirteisiin liittyvät tutkimustulokset osoittivat, että maatalousyrittäjät kokevat olevansa hyvin itsenäisiä, täsmällisiä, itsevarmoja ja yhteistyökykyisiä. He ovat myös hyvin motivoituneita työhönsä, sosiaalisia, toimeliaita sekä rauhallisia. Vahvimmin korostuvien luonteenpiirteiden perusteella maatalousyrittäjät voidaan asettaa luonnetyyppien nelikentässä joko vauhdittajiin tai valvojiin.
-
(2021)Vastuullinen yritys toimii taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Tämän kandidaatin tutkielman lähtökohdaksi on valittu organisaation sosiaalisen vastuullisuuden (engl. Corporate Social Responsibility, CSR) ulottuvuus, joka voidaan määrittää liiketoimintaan nivoutuvaksi organisaation sidosryhmien hyvinvointia edistäväksi toiminnaksi. Tässä tutkielmassa mielenkiinto kohdistuu organisaatioiden työntekijöihin. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella ja arvioida organisaatioiden sosiaalista vastuullisuutta ja sen yhteyttä henkilöstön affektiiviseen sitoutumiseen. Tutkimuskysymyksenä esitettiin: Miten organisaation sosiaalinen vastuullisuus selittäähenkilöstön affektiivisen sitoutumisen kehittymistä ja sen seurausvaikutuksia? Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistoksi valittiin tieteellisiä artikkeleita, jotka olivat tutkineet näiden kahden muuttujan välistä yhteyttä henkilöstön näkökulmasta. Kirjallisuuskatsaukseen valittu lopullinen aineisto muodostui 12 artikkelista, joita analysoitiin teemoittelemalla. Tuloksena esitän, että sosiaalinen vastuullisuus vahvistaa yksilön ja organisaation koettua yhteensopivuutta, lisää koetun ulkoisen arvostuksen tunnetta ja tuottaa työnmerkityksellisyyden kokemusta. Nämä taas voivat vahvistaa erityisesti työntekijän affektiivista sitoutumista organisaatioon ja sitä kautta taas selittää sitoutumisen seurausvaikutuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli koostaa käsitys organisaation sosiaalisesta vastuullisuudesta erityisesti organisaation työntekijöiden näkökulmasta, sillä aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että tätä aluetta ei ole vielä tutkittu kovinkaan paljoa. Tätä kirjallisuuskatsausta voidaankin luonnehtia keskustelun avaukseksi kasvatustieteelliselle työelämätutkimukselle, jonka mielenkiinto painottuu organisaatioiden työntekijöiden vastuullisuus kokemuksista lähtevään työelämän kehittämiseen. Tulevaisuudessa vastuullisuuden kaikki ulottuvuudet tulevat olemaan entistä merkittävämmässä osassa kaikenlaisten organisaatioiden toimintaa.
-
(2014)Sianlihantuotannon toimintaympäristö on muuttunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Porsastuotannossa yleistyivät osakeyhtiömuotoiset usean yrittäjän muodostamat yhteisyritykset 2000-luvun vaihteessa. Vuonna 2010 osakeyhtiömuotoisia porsastuotantoyrityksiä oli 19. Tutkimuksen yhdeksän yhteisomisteista porsastuotantoyritystä tuottivat vuonna 2012 noin 10 % Suomen kokonaisporsasmäärästä. Kaikki yhtiöt on perustettu ulkopuolisen työvoiman varaan, jolloin henkilöstöjohtamisen merkitys korostuu. Tutkimuksessa selvitettiin yhtiömuotoisten yhteisomisteisten porsastuotantoyritysten taloudellinen asema vuosina 2007–2011 sekä johtamisen ja toimintakulttuurin eroavaisuuksia. Tutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää, millaista johtamista porsastuotantoyrityksissä on talouden, henkilöstön ja toimintatavan suhteen ja miten yrittäjä, työnjohtaja ja työntekijät kokevat nämä asiat. Tutkimuksessa selvitettiin myös johtamiseen liittyviä hyviä käytäntöjä sekä toimintakulttuuriin vaikutusta yhtiöiden taloudelliseen asemaan. Teoria koostuu kahdesta osasta joista ensimmäisessä käsitellään osakeyhtiömuotoisen yritystoiminnan harjoittamista ja taloudellisia seikkoja tunnuslukuanalyysin pohjaksi. Toisen osion teoria painottuu johtamisen ja toimintakulttuurin problematiikkaan. Eri tutkimusten ja tilastojen perusteella teoriaosassa on kuvattu osakeyhtiöitettyjen maatilojen taloudellista asemaa. Tutkimus on tapaustutkimustarkastelu. Yhdeksän yrityksen tilinpäätökset ja tuotantotulokset analysoitiin vuosilta 2007–2011, minkä jälkeen yrityksistä valittiin neljä, joihin tehtiin haastattelut. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina yhdelle yrityksen omistajista (yrittäjä) sekä työnjohtajalle. Muuta henkilöstöä haastateltiin ryhmähaastatteluna. Puolistrukturoidun haastattelun teemat koskivat yrityksen johtamista niin talouden, henkilöstön kuin tuotannon suhteen. Lisäksi haastatteluin selvitettiin yritysten toimintakulttuuria ja ilmapiiriä. Suurten yhteisomisteisten porsastuotantotilojen taloutta on koetellut huono sianlihan hinta. Yritysten kannattavuus oli tarkasteluvuosina heikko. Tämän kokivat keskeiseksi ongelmaksi myös haastatellut yrittäjät. Vakavaraisuus oli osalla yrityksistä kohtalainen, mutta muutamilla se oli kriittisen alhainen. Näissä tapauksissa omanpääomanehtoista pääomaa oli sijoitettu pääomalainojen muodossa. Yritysten johtamisessa ja toiminnan kokonaistarkkuudessa oli eroja. Parhaimmat tuotantotulokset saavutettiin yrityksessä, jossa johtaminen oli suunnitelmallista. Suunnitelmallinen johtaminen ja toimintakulttuuri ilmenivät kaikessa toiminnassa koko henkilöstön keskuudessa niin, että porsaiden hoitotyö oli yhdenmukaista ja tulosten seurantaan niin talouden kuin tuotannon suhteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Hyvät tuotantotulokset näyttivät olevan yhteydessä niin johtamisen kokonaistarkkuuteen kuin työilmapiiriin, mihin puolestaan vaikuttaa sujuva kommunikointi.
-
(2014)Sianlihantuotannon toimintaympäristö on muuttunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Porsastuotannossa yleistyivät osakeyhtiömuotoiset usean yrittäjän muodostamat yhteisyritykset 2000-luvun vaihteessa. Vuonna 2010 osakeyhtiömuotoisia porsastuotantoyrityksiä oli 19. Tutkimuksen yhdeksän yhteisomisteista porsastuotantoyritystä tuottivat vuonna 2012 noin 10 % Suomen kokonaisporsasmäärästä. Kaikki yhtiöt on perustettu ulkopuolisen työvoiman varaan, jolloin henkilöstöjohtamisen merkitys korostuu. Tutkimuksessa selvitettiin yhtiömuotoisten yhteisomisteisten porsastuotantoyritysten taloudellinen asema vuosina 2007–2011 sekä johtamisen ja toimintakulttuurin eroavaisuuksia. Tutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää, millaista johtamista porsastuotantoyrityksissä on talouden, henkilöstön ja toimintatavan suhteen ja miten yrittäjä, työnjohtaja ja työntekijät kokevat nämä asiat. Tutkimuksessa selvitettiin myös johtamiseen liittyviä hyviä käytäntöjä sekä toimintakulttuuriin vaikutusta yhtiöiden taloudelliseen asemaan. Teoria koostuu kahdesta osasta joista ensimmäisessä käsitellään osakeyhtiömuotoisen yritystoiminnan harjoittamista ja taloudellisia seikkoja tunnuslukuanalyysin pohjaksi. Toisen osion teoria painottuu johtamisen ja toimintakulttuurin problematiikkaan. Eri tutkimusten ja tilastojen perusteella teoriaosassa on kuvattu osakeyhtiöitettyjen maatilojen taloudellista asemaa. Tutkimus on tapaustutkimustarkastelu. Yhdeksän yrityksen tilinpäätökset ja tuotantotulokset analysoitiin vuosilta 2007–2011, minkä jälkeen yrityksistä valittiin neljä, joihin tehtiin haastattelut. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina yhdelle yrityksen omistajista (yrittäjä) sekä työnjohtajalle. Muuta henkilöstöä haastateltiin ryhmähaastatteluna. Puolistrukturoidun haastattelun teemat koskivat yrityksen johtamista niin talouden, henkilöstön kuin tuotannon suhteen. Lisäksi haastatteluin selvitettiin yritysten toimintakulttuuria ja ilmapiiriä. Suurten yhteisomisteisten porsastuotantotilojen taloutta on koetellut huono sianlihan hinta. Yritysten kannattavuus oli tarkasteluvuosina heikko. Tämän kokivat keskeiseksi ongelmaksi myös haastatellut yrittäjät. Vakavaraisuus oli osalla yrityksistä kohtalainen, mutta muutamilla se oli kriittisen alhainen. Näissä tapauksissa omanpääomanehtoista pääomaa oli sijoitettu pääomalainojen muodossa. Yritysten johtamisessa ja toiminnan kokonaistarkkuudessa oli eroja. Parhaimmat tuotantotulokset saavutettiin yrityksessä, jossa johtaminen oli suunnitelmallista. Suunnitelmallinen johtaminen ja toimintakulttuuri ilmenivät kaikessa toiminnassa koko henkilöstön keskuudessa niin, että porsaiden hoitotyö oli yhdenmukaista ja tulosten seurantaan niin talouden kuin tuotannon suhteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Hyvät tuotantotulokset näyttivät olevan yhteydessä niin johtamisen kokonaistarkkuuteen kuin työilmapiiriin, mihin puolestaan vaikuttaa sujuva kommunikointi.
-
(2021)Aims. The research was conducted aiming to understand the participation of ECEC (Early Childhood Education and Care) personnel through three dimensions: empowerment, work engagement and work commitment. The research problems were the theory of empowerment and it´s implications in ECEC, the theory of work commitment and it´s implications in ECEC and work engagement and it´s implications in ECEC. The research is based on The research the literature review was based on was the research of Venninen, T., Leinonen, J., Rautavaara-Hämäläinen, M., Purola, K. ”Lähes aina haettaessa sanotaan, että ihan ok päivä – mitä se lopulta tarkoittaa? Lasten vanhempien ja henkilökunnan osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa.” (Almost Always as I Get my Child from Daycare They Say the Day Was OK - What Does It Really Mean? The Participation of Children´s Parents and ECEC personnel in the Daycare Centers of Metropolitan Area.) Research was conducted combining quantitative and material concerning the participation of parents and ECEC personnel. This research focuses on the participation of ECEC personnel. Methods. The methods used were literature review and content analysis. The method was abductive, the theory combined with the results creating new theory. In the teams participating in the original research by Venninen et al there were 25 000 children in daycare and the number of personnel was 5272. Results and Conclusions. The dimension of empowerment includes initiatives, as human agency evolves through social relations. Well-being at work and work identity are strongly related. Work commitment can be seen in tendency to want to influence in substitute arrangements and holidays. Employees wanted well-being at work and organizations and structures that support it. Work engagement was influenced negatively by not being able to influence one´s work description. This relates to tiredness and self-esteem. The mirror of work engage-ment is work resources versus work costs. ECEC personnel is dissatisfied in possibilities to further education and in-service training. In a larger framework of society, Freire (2005) developed a theory of dialogical action. Subjects meet in co-operation intending to change the world. Booth (2011) combines values and participation. Values follow actions and enable participation.
Now showing items 1-12 of 12