Browsing by Subject "hiilitase"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2022)Biochar is a porous, carbon-rich material, made from organic material by pyrolysis in low oxygen conditions, and it can be used to sequester carbon into the soil. This review aspires to give an overview of the economic dimensions of using biochar in Finnish (Boreal and sub-boreal) forests. A literature review was conducted to collect and summarize the information about studies and applications elsewhere, and how we could possibly apply them into Finnish forest ecosystems. This thesis is done as part of Helsus Co-Creation Lab -project, where our group was tasked with looking into how biochar could enhance biodiversity in soil and accelerate transformation to low carbon economy. From this larger topic, this paper is looking into the economic side, and whether it is economically viable to use biochar to enhance and uphold biodiversity. This is evaluated by reviewing and categorizing 164 papers and conducting a literature review. My conclusions are that the current biochar applications show lower economic efficiency than other carbon dioxide abatement technologies. The stability of biochar in soil is a key factor, as the half-lives of biochars may not be as long as commonly suggested. Furthermore, competition for biomass resource use can restrict the availability of feedstock, and make it more expensive. Subsidies for biochar application are required if biochar is to be- come a significant part of the national or global climate mitigation policy. The results in different articles are quite variable and there is currently no standard approach to them. There is a need for specific research on what kind of biochar benefits what soil and vegetation, which is expensive. A primary goal is to incorporate a consistent and standardized testing or analysis method for biochar stability into the certification programs run and administered by the International and the European Biochar Initiatives. In the foreseeable future, biochar by itself is unlikely to play a significant role in climate mitigation strategies. Biochar might be just one of several alternatives in a bundle strategy to re- duce carbon emissions. However, its potential use must still be researched more.
-
(2022)Biochar is a porous, carbon-rich material, made from organic material by pyrolysis in low oxygen conditions, and it can be used to sequester carbon into the soil. This review aspires to give an overview of the economic dimensions of using biochar in Finnish (Boreal and sub-boreal) forests. A literature review was conducted to collect and summarize the information about studies and applications elsewhere, and how we could possibly apply them into Finnish forest ecosystems. This thesis is done as part of Helsus Co-Creation Lab -project, where our group was tasked with looking into how biochar could enhance biodiversity in soil and accelerate transformation to low carbon economy. From this larger topic, this paper is looking into the economic side, and whether it is economically viable to use biochar to enhance and uphold biodiversity. This is evaluated by reviewing and categorizing 164 papers and conducting a literature review. My conclusions are that the current biochar applications show lower economic efficiency than other carbon dioxide abatement technologies. The stability of biochar in soil is a key factor, as the half-lives of biochars may not be as long as commonly suggested. Furthermore, competition for biomass resource use can restrict the availability of feedstock, and make it more expensive. Subsidies for biochar application are required if biochar is to be- come a significant part of the national or global climate mitigation policy. The results in different articles are quite variable and there is currently no standard approach to them. There is a need for specific research on what kind of biochar benefits what soil and vegetation, which is expensive. A primary goal is to incorporate a consistent and standardized testing or analysis method for biochar stability into the certification programs run and administered by the International and the European Biochar Initiatives. In the foreseeable future, biochar by itself is unlikely to play a significant role in climate mitigation strategies. Biochar might be just one of several alternatives in a bundle strategy to re- duce carbon emissions. However, its potential use must still be researched more.
-
(2019)Hiilensidonnasta on tullut globaalin ilmastonmuutoksen johdosta hyvin ajankohtainen aihe. Boreaaliset metsät kattavat 22% maapallon maa-alasta. Tämän tutkimuksen tavoitteen on selvittää, vaikuttavatko metsähakkuut tasaikäisissä kuusimetsissä metsämaaperän hiilitaseeseen ja hiilivarastoihin verrattuna luonnontilaisiin metsiin pohjoismaissa (Suomi, Ruotsi ja Norja). Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan tilannetta kahden eri ilmastoskenaarioiden valossa. Tutkimus on tehty käyttäen Yasso07 -mallia. Syötteet Yassoon on saatu FORMIT -mallista, joka hyödyntää kansallisista metsien inventoinneista saatua aineistoa. Tutkielman tulosten perusteella näyttäisi siltä, että metsähakkuut vaikuttavat merkittävästi maaperässä olevan hiilen kokonaismäärään sekä määrän muutokseen. Luonnontilaisissa metsissä hiilen määrän kasvu oli selvästi korkeampi, kuin tasaikäisissä talousmetsissä. Toinen merkittävä havainto saatujen tulosten perusteella on, että hiilen määrän kasvu hidastuu korkeammilla lämpötiloilla. Alhaisemman säteilypakotteen skenaario tuotti suuremman negatiivisen hiilivuon metsämaaperään, kuin korkeamman säteilypakotteen skenaario. Tulevaisuudessa hiilen määrän kertyminen maaperään tulee hidastumaan korkeamman lämpötilan vuoksi. Metsämaaperän hiilensidonta kasvaa merkittävästi, mikäli metsissä ei tehdä hakkuita.
-
(2019)Hiilensidonnasta on tullut globaalin ilmastonmuutoksen johdosta hyvin ajankohtainen aihe. Boreaaliset metsät kattavat 22% maapallon maa-alasta. Tämän tutkimuksen tavoitteen on selvittää, vaikuttavatko metsähakkuut tasaikäisissä kuusimetsissä metsämaaperän hiilitaseeseen ja hiilivarastoihin verrattuna luonnontilaisiin metsiin pohjoismaissa (Suomi, Ruotsi ja Norja). Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan tilannetta kahden eri ilmastoskenaarioiden valossa. Tutkimus on tehty käyttäen Yasso07 -mallia. Syötteet Yassoon on saatu FORMIT -mallista, joka hyödyntää kansallisista metsien inventoinneista saatua aineistoa. Tutkielman tulosten perusteella näyttäisi siltä, että metsähakkuut vaikuttavat merkittävästi maaperässä olevan hiilen kokonaismäärään sekä määrän muutokseen. Luonnontilaisissa metsissä hiilen määrän kasvu oli selvästi korkeampi, kuin tasaikäisissä talousmetsissä. Toinen merkittävä havainto saatujen tulosten perusteella on, että hiilen määrän kasvu hidastuu korkeammilla lämpötiloilla. Alhaisemman säteilypakotteen skenaario tuotti suuremman negatiivisen hiilivuon metsämaaperään, kuin korkeamman säteilypakotteen skenaario. Tulevaisuudessa hiilen määrän kertyminen maaperään tulee hidastumaan korkeamman lämpötilan vuoksi. Metsämaaperän hiilensidonta kasvaa merkittävästi, mikäli metsissä ei tehdä hakkuita.
-
(2022)Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka hiilensidonnan huomioon ottaminen vaikuttaa metsän ominaisuuksiin, ja kuinka merkittävästi hiilensidonnan huomioon ottaminen vaikuttaa esimerkiksi metsän taloudelliseen tuottoon. Metsät ovat osa hiilen kiertoa. Metsänhoidolliset toimenpiteet vaikuttavat metsän hiilen virtoihin ja varastoihin. Aiempien tutkimusten mukaan jatkuva kasvatus on hiilensidonnan kannalta parempi kuin tasaikäiskasvatus. Metsien hiilitasetta olisi mahdollista pa-rantaa myös vähentämällä hakkuita. Tutkimuksen aineistona käytetään viiden metsätilan kuviotietoja. Kuviotietojen pohjalta simuloidaan metsätilojen metsien kasvua nykyhetkestä 50 vuotta tulevaisuuteen monitavoitteisen metsänhoidon simulointi- ja optimointiohjelma Monsulla. Metsien nettonykyarvon ja hiilensidonnan vaikutusta toisiinsa tutkitaan tuotantomahdollisuuksien rajan avulla. Lahopuumäärän, lehtipuumäärän ja haavan määrän muutosta sekä puulajidiversiteettiä kuvaavaa Shannon-indeksiä käytetään biodiversiteetin muutoksen tarkastelemiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös metsässä tehtävien toimenpiteiden muutosta, kun hiilensidontaa pyritään lisäämään, sekä tarkastellaan kuinka metsään sitoutunut hiili jakautuu metsän tuottamiin hiilivarastoihin: kasvillisuuteen, maaperään ja tuotteisiin. Tuotantomahdollisuuksien rajan kupera muoto kaikilla tiloilla osoittaa kaikkien metsätilojen kohdalla, että vaikka hiilensidonnan lisääminen pienentää metsätalouden nettonykyarvoa, kannattaa hiilensidontaa ja taloudellista hyötyä tuottaa yhdessä, mikäli se metsänomistajan arvoihin sopii, sillä yhdistelmähyöty on suurempi kuin tilanteessa, jossa metsät erikoistuvat joko hiilensidontaan tai taloudellisen hyödyn tuottamiseen. Hiilensidonnan lisäämien optimoinneissa, johti hakkuumäärien vähenemiseen. Avohakkuuta ei kuitenkaan esiintynyt juurikaan edes nettonykyarvoa maksimoivissa optimoinneissa, mikä luultavasti johtui matalasta korkokannasta. Hiilitase kasvoi, kun hiilensidonnan painoarvoa optimoinneissa lisättiin. Maan ja biomassan hiilitase kasvoi merkittävästi, joten vaikka tuotteiden hiilitase hiilensidonnan painoarvoa lisättäessä pieneni, tilojen kokonaishiilitase kasvoi. Hiilitase oli etenkin ensimmäisissä nykyarvoa painottavissa optimoinneissa suurempi tuotteilla kuin biomassalla tai maaperällä, mikä on seurausta korvausvaikutuksen huomioon ottamisesta, eli kuinka paljon fossiiliset hiilipäästöt vähenevät, kun käytetään puutuotteita. Hiilivarastokin kasvoi hiilensidonnan painoarvoa lisättäessä. Hiilivaraston kasvu oli merkittävin biomassassa. Maaperän hiilivarasto kasvoi myös, mutta hieman vähemmän. Tuotteisiin sitoutunut hiilivarasto ei vastaa lähimainkaan metsän puustoon ja maa-perään sitoutunutta hiilimäärää Lahopuumäärä näytti korreloivan positiivisesti hiilitaseen kanssa. Hiilitaseen parantamisen vaikutuksia biodiversiteettiin tulisi kuitenkin tutkia vielä perusteellisemmin ja useampien biodiversiteettimuuttujien avulla. Ei-kaupallisena ekosysteemipalveluna, joka ei tuota metsänomistajalle taloudellista tuottoa, hiilensidonnan lisääminen jää helposti kaupallisten palveluiden kuten puuntuotoksen jalkoihin, vaikka keinot sen lisäämiseksi olisivatkin tiedossa. Hakkuiden vähentäminen vaikuttaa metsän taloudelliseen tuottoon suoraan pienentävästi. Hiilensidonnan lisääminen metsänhoitosuositusten ohjaaman tason yläpuolelle kannattaakin vain siinä tapauksessa, että se kuuluu metsänomistajan arvoihin.
-
(2022)Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka hiilensidonnan huomioon ottaminen vaikuttaa metsän ominaisuuksiin, ja kuinka merkittävästi hiilensidonnan huomioon ottaminen vaikuttaa esimerkiksi metsän taloudelliseen tuottoon. Metsät ovat osa hiilen kiertoa. Metsänhoidolliset toimenpiteet vaikuttavat metsän hiilen virtoihin ja varastoihin. Aiempien tutkimusten mukaan jatkuva kasvatus on hiilensidonnan kannalta parempi kuin tasaikäiskasvatus. Metsien hiilitasetta olisi mahdollista pa-rantaa myös vähentämällä hakkuita. Tutkimuksen aineistona käytetään viiden metsätilan kuviotietoja. Kuviotietojen pohjalta simuloidaan metsätilojen metsien kasvua nykyhetkestä 50 vuotta tulevaisuuteen monitavoitteisen metsänhoidon simulointi- ja optimointiohjelma Monsulla. Metsien nettonykyarvon ja hiilensidonnan vaikutusta toisiinsa tutkitaan tuotantomahdollisuuksien rajan avulla. Lahopuumäärän, lehtipuumäärän ja haavan määrän muutosta sekä puulajidiversiteettiä kuvaavaa Shannon-indeksiä käytetään biodiversiteetin muutoksen tarkastelemiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös metsässä tehtävien toimenpiteiden muutosta, kun hiilensidontaa pyritään lisäämään, sekä tarkastellaan kuinka metsään sitoutunut hiili jakautuu metsän tuottamiin hiilivarastoihin: kasvillisuuteen, maaperään ja tuotteisiin. Tuotantomahdollisuuksien rajan kupera muoto kaikilla tiloilla osoittaa kaikkien metsätilojen kohdalla, että vaikka hiilensidonnan lisääminen pienentää metsätalouden nettonykyarvoa, kannattaa hiilensidontaa ja taloudellista hyötyä tuottaa yhdessä, mikäli se metsänomistajan arvoihin sopii, sillä yhdistelmähyöty on suurempi kuin tilanteessa, jossa metsät erikoistuvat joko hiilensidontaan tai taloudellisen hyödyn tuottamiseen. Hiilensidonnan lisäämien optimoinneissa, johti hakkuumäärien vähenemiseen. Avohakkuuta ei kuitenkaan esiintynyt juurikaan edes nettonykyarvoa maksimoivissa optimoinneissa, mikä luultavasti johtui matalasta korkokannasta. Hiilitase kasvoi, kun hiilensidonnan painoarvoa optimoinneissa lisättiin. Maan ja biomassan hiilitase kasvoi merkittävästi, joten vaikka tuotteiden hiilitase hiilensidonnan painoarvoa lisättäessä pieneni, tilojen kokonaishiilitase kasvoi. Hiilitase oli etenkin ensimmäisissä nykyarvoa painottavissa optimoinneissa suurempi tuotteilla kuin biomassalla tai maaperällä, mikä on seurausta korvausvaikutuksen huomioon ottamisesta, eli kuinka paljon fossiiliset hiilipäästöt vähenevät, kun käytetään puutuotteita. Hiilivarastokin kasvoi hiilensidonnan painoarvoa lisättäessä. Hiilivaraston kasvu oli merkittävin biomassassa. Maaperän hiilivarasto kasvoi myös, mutta hieman vähemmän. Tuotteisiin sitoutunut hiilivarasto ei vastaa lähimainkaan metsän puustoon ja maa-perään sitoutunutta hiilimäärää Lahopuumäärä näytti korreloivan positiivisesti hiilitaseen kanssa. Hiilitaseen parantamisen vaikutuksia biodiversiteettiin tulisi kuitenkin tutkia vielä perusteellisemmin ja useampien biodiversiteettimuuttujien avulla. Ei-kaupallisena ekosysteemipalveluna, joka ei tuota metsänomistajalle taloudellista tuottoa, hiilensidonnan lisääminen jää helposti kaupallisten palveluiden kuten puuntuotoksen jalkoihin, vaikka keinot sen lisäämiseksi olisivatkin tiedossa. Hakkuiden vähentäminen vaikuttaa metsän taloudelliseen tuottoon suoraan pienentävästi. Hiilensidonnan lisääminen metsänhoitosuositusten ohjaaman tason yläpuolelle kannattaakin vain siinä tapauksessa, että se kuuluu metsänomistajan arvoihin.
Now showing items 1-6 of 6