Browsing by Subject "hinnanmuodostus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2017)Tutkimus käsittelee asuntojen hintojen muodostumista pääkaupunkiseudulla vuoden 2016 asuntokauppa-aineiston avulla. Hintoja tarkastellaan aluksi koko pääkaupunkiseudun tasolla, jonka jälkeen siirrytään vertailemaan hintojen muodostumista kaupunkien välillä. Pääkaupunkiseudulla on Helsingin keskustan lisäksi useita pienempiä kaupunkikeskuksia, joten asunnot on jaettu lähimmän kaupunkikeskuksen mukaan alueisiin. Etäisyysmuuttujat lähimpään kaupunkikeskukseen ja Helsingin keskustaan on luotu julkisen liikenteen ja henkilöauton matka-ajan keskiarvoa käyttäen. Etäisyys kaupunkikeskukseen antaa koko pääkaupunkiseudun tasolla ristiriitaisia tuloksia, joten tarkastelin, kuinka eri kaupunkikeskukset ja niiden etäisyys vaikuttaa asuntojen hintoihin. Tulokset osoittavat, että kaupunkikeskuksen laatua voidaan tarkastella etäisyysmuuttujan kertoimen perusteella, sillä parempien kaupunkikeskuksien läheisyydessä asunnot ovat kalliimpia ja hinnat laskevat etäisyyden kasvaessa keskustaan. Heikommissa kaupunkikeskuksissa tilanne on päinvastainen. Syitä tälle ovat kaupunkikeskuksien positiivisten ja negatiivisten vaikutusten nettoarvo. Löysin kuitenkin merkittävän havainnon sosioekonomisista muuttujista. Teorian mukaan ihmiset muuttavat asuinalueelle, jossa asuu heidän itsensä kaltaisia ihmisiä. Muodostin sosioekonomisista muuttujista eli tuloista, työttömyysasteesta ja koulutusasteesta mittarin, joka kuvastaa kaupunkikeskuksen sosioekonomista sijoitusta. Tulosten perusteella Tapiola ja Helsingin keskus ovat korkeimmilla sijoilla, kun taas Koivukylä ja Hakunila ovat viimeisillä sijoilla. Lähimmän kaupunkikeskuksen etäisyysmuuttujan kerroin korreloi erittäin voimakkaasti sosioekonomisen sijoituksen kanssa. Muutamia poikkeuksia selittivät keskustan ulkopuolelle rakennetut uudet asunnot, jolloin rakennusvuoden merkitys on näissä tapauksissa sosioekonomista asemaa voimakkaampi. Helsingin keskustan etäisyyden merkitys on teorian ja tulosten perusteella erittäin suuri. Tuloksien perusteella ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä asuntojen hinnat ovat noin 60 prosenttia kalliimpia kuin yli 45 minuutin etäisyydellä. Tuloksien perusteella Helsingin keskustaan 1990-luvulla liittyneet negatiiviset ulkoisvaikutukset ovat vähentyneet tai mieltymykset ydinkeskustassa asumiseen ovat muuttuneet, koska ydinkeskusta-asuntojen arvostus on kasvanut suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudulla 1990-luvulta. Rakennusvuoden vaikutus on myös erittäin merkittävä asunnon hintaan. Hinnan ja rakennusvuoden välinen suhde ei ole lineaarinen vaan muistuttaa enemmän U-muotoa, koska vanhimmat ja uusimmat asunnot ovat kaikkein kalleimpia. Tulosten perusteella hinnat ovat matalimmat 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa asunnoissa. Vuonna 1997 tehdyn tutkimuksen mukaan matalimmat hinnat vastaavalla aineistolla löytyivät 1940-luvulta, vaikka 1960- ja 1970-luvun asuntoja pidettiin jo silloin heikkolaatuisina ja arkkitehtuurisesti merkityksettöminä. Teorian mukaan 1940-luvun asuntojen hinta selittyi rakennusmateriaalien heikolla laadulla, ihmisten mieltymyksillä ja arkkitehtuurilla. Aikakauden asuntojen arvostus on kasvanut, mutta tulosten perusteella suurin selittävä tekijä löytyy suurista peruskorjauksista ja putkiremonteista. Putkiremontti tehdään keskimäärin 50 vuoden välein, jolloin 1990-luvulla tehdyn tutkimuksen ajankohtana putkiremontit kohdistuivat juuri 1940-luvulla rakennettuihin asuntoihin ja tällä hetkellä remontit kohdistuvat 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuihin asuntoihin.
-
(2014)Maanvuokraus on yleistynyt viime vuosikymmeninä nopeasti Suomessa, mutta siitä huolimatta vuokrahintoja ei toistaiseksi ole tilastoitu säännöllisesti. Tässä tutkimuksessa tutkitaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat pellon vuokrahintaan Suomessa. Tutkimuksen teoreettisen osuuden tavoitteena on selvittää, miten vuokrahinta muodostuu vuokramarkkinoilla ja mitkä ovat niitä tekijöitä, jotka teorian mukaan vaikuttavat hinnan muodotukseen. Tutkimuksessa perehdytään myös maatalouden toimintaympäristöön ja maatalouspolitiikkaan. Empiirisen osuuden tavoitteena on kartoittaa niitä tekijöitä, jotka vuokraviljelijän näkökulmasta vaikuttavat vuokrahinnan muodostumiseen. Lisäksi tavoitteena on selvittää keinoja, joilla vuokraviljelijä voi itse vaikuttaa hinnan muodostumiseen ja miten vuokraviljelijät arvioivat nykyistä vuokrahintatasoa. Tutkimusta varten on suoritettu sekä kyselytutkimus että haastattelututkimus. Tutkimuksessa on haastateltu pellon vuokramarkkinoilla pitkään toimineita viljelijöitä, joiden haastatteluihin tutkimuksen tulokset perustuvat. Haastattelututkimuksen esitutkimusluonteisena pohja-aineistona on käytetty kyselytutkimuksen tuottamia viitteitä niistä tekijöistä, jotka ovat yhteydessä maksettuun vuokrahintatasoon. Tutkimus etenee pohja-aineiston kvantitatiivisesta analyysista haastattelujen kvalitatiiviseen analyysiin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että vuokrahintaan vaikuttavia tekijöitä ovat tilan sijainti, peltojen sijainti ja ominaisuudet, tilan tuotantosuunta, viljelijän ikä, osapuolten keskinäiset suhteet, liiketaloudelliset tekijät, maanomistajan tausta sekä vuokraviljelijän oma toiminta ja tavoitteet. Etenkin tuotantosuunnalla ja viljelijän iällä arvioitiin haastattelujen perusteella olevan vaikutusta maksettuun vuokrahintaan. Vuokraviljelijän oma maine viljelijänä sekä sosiaaliset suhteet maanomistajaan arvioitiin haastattelujen perusteella myös tärkeiksi vuokrahintaan vaikuttaviksi tekijöiksi. Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida todeta yhtä määräävää tekijää, joka vaikuttaisi vuokrahintojen muodostumiseen toisia enemmän. Vuokraviljelijän omat arvot, tavoitteet ja taustat määrittelevät pitkälti sen, mihin jokainen perustaa oman hinnanmuodostuksensa ja näkemyksensä vuokrahintatasosta. Tutkimuksen analyysi laadullisen tutkimuksen periaatteiden mukaisestasi nojaa vahvasti myös tutkijan omiin arvoihin ja näkökulmaan eikä sitä siten voida pitää tilastollisesti merkittävänä. Tutkimus tuotti kuitenkin arvokasta tietoa siitä, millainen on vuokraviljelijän näkemys hinnanmuodostuksesta ja vuokramarkkinoiden toiminnasta.
Now showing items 1-2 of 2