Browsing by Subject "historianopetus"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2014)The aim of this thesis was to find out what kind of literacy skills are needed in studying history and how these skills could be taught. The focus of history teaching has moved from emphasizing content knowledge towards skill-oriented teaching. Skill-oriented teaching includes the idea of working like a researcher of history. By studying primary and secondary references the students themselves learn to compile historical information: they have to evaluate the information available and match even contradictory interpretations from past events. Studying historical documents requires genre-related knowledge and skills. However, according to many studies the objectives set for school History in the curriculum have not been fulfilled. Transforming the traditional way of teaching history to meet the objectives set by the curriculum has proven to be challenging, because working based on document examination requires cutting down contents and a teacher familiar with teaching historical thinking. This study connects methods needed for both teaching literacy skills and teaching document skills, and based on these a pedagogical model is created, which allows the teacher to concentrate on the teaching of literacy skills particularly needed in history. This study utilized features from design-based research. The starting point for the study was the detection of a practical problem. The study advanced from defining and analysing a theoretical didactic problem for developing a didactic artefact corresponding to a practical problem. The iterative testing process belonging to a typical design-based research was not included in this study at this stage because of the restrictions set by the extent of a master's thesis. The last element of this study is practical. Another end product of this study besides the description of a literacy skills teaching process is a learning material intended for teaching literacy skills. The literacy skills teaching process developed in this study is applied in this material, in which the legend of the first crusade is explored by the means of investigating source documents. The learning material developed in this study offers opportunities for integrating the teaching of history and mother tongue. Testing and developing this learning material according to the principles of design-based research give reason for further study.
-
(2022)This Master’s thesis researches the hybrid national identities of the Iraqi-originated second generation as well as what kind of support the upper secondary education history teaching gives to them. I scrutinised national identities from the individual as well as collective perspectives, and throughout the study, the scrutiny was defined by the concept of hybridity. By hybridity, I mean the dynamicity, multiplicity, and situationality of identities. Along with hybridity, the study was accompanied by the concept of intersectionality, which pays attention not only to the multiplicity of the identities but also to the power relations between them. I scrutinised history teaching as a tool to transmit hegemonic narratives, which build the national identity as well as pass on the values and beliefs related to the national identity. I wanted to find out, how the history teaching and its narratives that had been stated as Eurocentric and concentrated on white Finnishness, could support the multiple identities of the Iraqi-originated second generation. I carried out the fieldwork with interviews. Three adolescents took part in the interviews, and their backgrounds represented the ethnic diversity of Iraq. First I interviewed the participants twice in individual interviews, and finally we carried out a common group and feedback discussion. The interviews were carried out in the years 2021–2022. Antiracism was the methodological guideline of the study, and in practice it meant the inclusion of the participants in the study process, making visible the power structures related to the study as well as the critical scrutiny of the researcher’s own position. I analysed the interview material using theory-guided content analysis. The study results showed that the concepts of hybridity and intersectionality are well applied not only to the national identities of the participants but also to the national identities produced by history teaching. The participants identified with the hegemonic narratives of Finnish history in history teaching regardless of whether they identified themselves as Finnish or not. Nevertheless, the other dimensions of the participants’ national identities were left without construction material due to the Eurocentric approach as well as focusing on the white Finnishness in the history teaching. Along with the information it transmits to the individual, history teaching affects identities by shaping the society’s idea of general knowledge as well as the possible identities of the individuals. When it comes to teaching, the participants missed multiplicity and multiperspectivity that they applied themselves to some extent due to their background and inner circles. Based on the analysis, I finally drafted ideas on history teaching that would transmit hybrid narratives instead of hegemonic narratives. Hybrid narratives would allow bringing forth the dynamicity and multiplicity of national identities, but at the same time, they would enable historical comparison better. In addition to that, supporting identities in history teaching would require discussing identities in the lessons: sharing different views and making own position visible.
-
(2022)This Master’s thesis researches the hybrid national identities of the Iraqi-originated second generation as well as what kind of support the upper secondary education history teaching gives to them. I scrutinised national identities from the individual as well as collective perspectives, and throughout the study, the scrutiny was defined by the concept of hybridity. By hybridity, I mean the dynamicity, multiplicity, and situationality of identities. Along with hybridity, the study was accompanied by the concept of intersectionality, which pays attention not only to the multiplicity of the identities but also to the power relations between them. I scrutinised history teaching as a tool to transmit hegemonic narratives, which build the national identity as well as pass on the values and beliefs related to the national identity. I wanted to find out, how the history teaching and its narratives that had been stated as Eurocentric and concentrated on white Finnishness, could support the multiple identities of the Iraqi-originated second generation. I carried out the fieldwork with interviews. Three adolescents took part in the interviews, and their backgrounds represented the ethnic diversity of Iraq. First I interviewed the participants twice in individual interviews, and finally we carried out a common group and feedback discussion. The interviews were carried out in the years 2021–2022. Antiracism was the methodological guideline of the study, and in practice it meant the inclusion of the participants in the study process, making visible the power structures related to the study as well as the critical scrutiny of the researcher’s own position. I analysed the interview material using theory-guided content analysis. The study results showed that the concepts of hybridity and intersectionality are well applied not only to the national identities of the participants but also to the national identities produced by history teaching. The participants identified with the hegemonic narratives of Finnish history in history teaching regardless of whether they identified themselves as Finnish or not. Nevertheless, the other dimensions of the participants’ national identities were left without construction material due to the Eurocentric approach as well as focusing on the white Finnishness in the history teaching. Along with the information it transmits to the individual, history teaching affects identities by shaping the society’s idea of general knowledge as well as the possible identities of the individuals. When it comes to teaching, the participants missed multiplicity and multiperspectivity that they applied themselves to some extent due to their background and inner circles. Based on the analysis, I finally drafted ideas on history teaching that would transmit hybrid narratives instead of hegemonic narratives. Hybrid narratives would allow bringing forth the dynamicity and multiplicity of national identities, but at the same time, they would enable historical comparison better. In addition to that, supporting identities in history teaching would require discussing identities in the lessons: sharing different views and making own position visible.
-
(2024)Tutkimuksen tavoitteena oli luoda aiempaan tutkimuskirjallisuuteen perustuva kokonaiskuva siitä, miten historiaa opettavat luokan- ja aineenopettajat kuvaavat omia historiasuhteitaan, historiakäsityksiään ja käsityksiään historianopetuksen tarkoituksesta. Tämän lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen yhteys edellä kuvatuilla kokemuksilla ja käsityksillä on opettajien hyödyntämiin oppimateriaaleihin ja opetus- ja työskentelytapoihin. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa hyödynnetyt tutkimuskirjalliset lähteet etsittiin Helka-, Helmet- ja Google Scholar -tietokannoista hyödyntämällä erilaisia suomen- ja englanninkielisiä hakusanoja, jotka liittyvät historianopetukseen, historialliseen ajatteluun sekä opettajien kokemuksiin ja käsityksiin. Hakutuloksista valittiin ainoastaan ne tutkimuskirjalliset lähteet, joiden kontekstina on suomalainen koulutusjärjestelmä (perusopetus tai lukio) ja jotka on julkaistu 2000-luvulla. Tutkimuskirjallisuuden perusteella historiaa opettavien luokan- ja aineenopettajien kiinnostus historiaa kohtaan on usein herännyt jo lapsuudessa ja syventynyt esimerkiksi perheen ja suvun kertomien tarinoiden, populaarin historiakulttuurin ja menneisyyteen liittyvien kokemusten ja elämysten kautta. Opettajien omat koulukokemukset näyttäytyvät ristiriitaisempina, ja useiden opettajien mielestä vapaa-ajan historiaharrastuneisuudella on ollut suurempi merkitys heidän kiinnostuksensa ja innostuksensa herättämisessä ja ylläpitämisessä kuin koulun historianopetuksella. Kuvatessaan omia historiakäsityksiään opettajat korostavat erityisesti ajatusta historiasta menneisyytenä tai nykyisyyden ymmärtämisen ja identiteetin rakentamisen työkaluna. Opettajat näkevät historianopetuksen tarkoituksen piilevän ennen kaikkea ymmärryksen ja yleissivistyksen jakamisessa ja oppilaiden identiteetin vahvistamisessa, vaikka myös yksittäisiä viittauksia historiallisen ajattelun opettamisen merkityksellisyydestä on paikoin havaittavissa. Opettajien hyödyntämien oppimateriaalien ja opetus- ja työskentelytapojen perusteella historianopetus näyttäytyy kuitenkin ensisijaisesti opettajajohtoisena ja oppikirja- ja sisältökeskeisenä tiedonsiirtona, mikä vastaa opetusta, jota opettajat olivat itse saaneet omina kouluaikoinaan.
-
(2019)Pro-gradu –tutkielmassa tarkastellaan laadullisen sisällönanalyysin avulla suomalaisen peruskoulun historianopetuksen välittämää kuvaa toimijuudesta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sekä niiden mukaisten historian oppikirjojen pohjalta. Tutkielmassa vertaillaan peruskoulun ensimmäistä, vuonna 1970 julkaistua opetussuunnitelman perusteita ja uusinta 2014 voimaan tullutta sekä niiden mukaisia oppikirjoja. Ensimmäiset perusteet olivat samalla valtakunnallinen opetussuunnitelma, kun taas nykyisin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat valtakunnallinen kehikko, jota perusopetuksen järjestäjä tarkentaa omalla opetussuunnitelmallaan. Suomessa koulujärjestelmä on osa laajaa hyvinvointivaltiota ja koko ikäluokalla on lainmukainen oppivelvollisuus suorittaa yleissivistävä perusopetus, joten myös sen sisältöihin on syytä kiinnittää huomiota. Suomalaisissa koulujärjestelmissä historian oppiaine on ollut altis poliittisille tavoitteille, esimerkiksi kansan eheyttämiseksi, kansaan identifioitumiseksi tai ulkopoliittisten suhteiden ylläpitämiseksi. Suomessa historianopetus on tutkitusti ollut oppikirjapainotteista, joten oppikirjojen välittämillä sisällöillä on keskeinen merkitys koko ikäluokan käsitykselle historiasta. Suomalaiset peruskoululaiset ovat pärjänneet tiedollisesti erittäin hyvin kansainvälisissä tutkimuksissa, mutta kokevat omat valmiutensa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen keskiarvoa heikommiksi. Tutkielmassa käytetään Bronwyn Daviesin ja Tuula Gordonin määritelmiä toimijuudesta, joka näkyy koulun kontekstissa oppilaan mahdollisuuksina kokea itsensä osallistujiksi, joiden valinnoilla on merkitystä. Koulussa toimijuuden käsitteeseen liittyy keskeinen tulkinta- ja arviointiongelma, sillä toimijuus nähdään usein aktiivisuutena, vaikka hyvien oppimistulosten saavuttaminen voi syntyä myös passiiviselta näyttävällä keskittymisellä ja mielen sisäisen toiminnan avulla. Tarkasteltavan aineiston pohjalta suomalaisessa peruskoulussa näyttää olleen pitkäkestoisia tavoitteita oppilaiden aktivoimiseksi ja yhteiskuntaan liittämiseksi, joiden lisäksi myös kansainvälisyyttä alettiin peruskoulu-uudistuksen myötä korostaa. Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden historianopetusta koskevissa osioissa on havaittavissa merkittäviä muutoksia. Aikaisemmasta sisältö- ja tietopainotteisesta historianopetuksesta on siirrytty korostamaan historian taitojen ja historiantutkimuksen merkitystä. Historian oppikirjat ovat molemmilla tarkasteltavilla aikakausilla hyvin ylätason poliittisesta näkökulmasta ja passiivimuotoon kirjoitettuja, joissa suuret ulkopoliittiset tapahtumat, kuten sodat korostuvat. Historian toimijoita ovat abstraktit valtiot tai kansakunnat ja toisinaan niiden hallitsijat. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kuvataan yleisesti ylhäältä alaspäin tapahtuvana. Molemmat oppikirjasarjat ovat huomattavan länsimaakeskeisiä niin sisällön kuin valittujen näkökulmienkin osalta ja lisäksi lähes puolet molempien oppikirjasarjojen sisällöstä käsittelee Suomen alueen historiaa. Julkaisuajankohtiinsa nähden oppikirjasarjoihin valitut sisällöt eivät kieliasuaan lukuun ottamatta poikkea toisistaan järin merkittävästi. Merkittävin muutos näyttäisi olevan historian taitojen painotus sisältöjen omaksumisessa. Uudemmat oppikirjat välittävät opetussuunnitelman perusteiden historiantutkimuksellisuuteen ja oppilaan aktiivista toimijuuteen pyrkiviä tavoitteita pääasiassa historian taitojen opettelun sekä monipuolisten tehtävien avulla. Historiallinen toiminta näyttäytyy oppikirjasarjoissa kaukaisena, mutta muutosta on tapahtunut oppilaan oman toimijuuden aktivoimiseksi.
-
(2019)Pro-gradu –tutkielmassa tarkastellaan laadullisen sisällönanalyysin avulla suomalaisen peruskoulun historianopetuksen välittämää kuvaa toimijuudesta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sekä niiden mukaisten historian oppikirjojen pohjalta. Tutkielmassa vertaillaan peruskoulun ensimmäistä, vuonna 1970 julkaistua opetussuunnitelman perusteita ja uusinta 2014 voimaan tullutta sekä niiden mukaisia oppikirjoja. Ensimmäiset perusteet olivat samalla valtakunnallinen opetussuunnitelma, kun taas nykyisin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat valtakunnallinen kehikko, jota perusopetuksen järjestäjä tarkentaa omalla opetussuunnitelmallaan. Suomessa koulujärjestelmä on osa laajaa hyvinvointivaltiota ja koko ikäluokalla on lainmukainen oppivelvollisuus suorittaa yleissivistävä perusopetus, joten myös sen sisältöihin on syytä kiinnittää huomiota. Suomalaisissa koulujärjestelmissä historian oppiaine on ollut altis poliittisille tavoitteille, esimerkiksi kansan eheyttämiseksi, kansaan identifioitumiseksi tai ulkopoliittisten suhteiden ylläpitämiseksi. Suomessa historianopetus on tutkitusti ollut oppikirjapainotteista, joten oppikirjojen välittämillä sisällöillä on keskeinen merkitys koko ikäluokan käsitykselle historiasta. Suomalaiset peruskoululaiset ovat pärjänneet tiedollisesti erittäin hyvin kansainvälisissä tutkimuksissa, mutta kokevat omat valmiutensa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen keskiarvoa heikommiksi. Tutkielmassa käytetään Bronwyn Daviesin ja Tuula Gordonin määritelmiä toimijuudesta, joka näkyy koulun kontekstissa oppilaan mahdollisuuksina kokea itsensä osallistujiksi, joiden valinnoilla on merkitystä. Koulussa toimijuuden käsitteeseen liittyy keskeinen tulkinta- ja arviointiongelma, sillä toimijuus nähdään usein aktiivisuutena, vaikka hyvien oppimistulosten saavuttaminen voi syntyä myös passiiviselta näyttävällä keskittymisellä ja mielen sisäisen toiminnan avulla. Tarkasteltavan aineiston pohjalta suomalaisessa peruskoulussa näyttää olleen pitkäkestoisia tavoitteita oppilaiden aktivoimiseksi ja yhteiskuntaan liittämiseksi, joiden lisäksi myös kansainvälisyyttä alettiin peruskoulu-uudistuksen myötä korostaa. Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden historianopetusta koskevissa osioissa on havaittavissa merkittäviä muutoksia. Aikaisemmasta sisältö- ja tietopainotteisesta historianopetuksesta on siirrytty korostamaan historian taitojen ja historiantutkimuksen merkitystä. Historian oppikirjat ovat molemmilla tarkasteltavilla aikakausilla hyvin ylätason poliittisesta näkökulmasta ja passiivimuotoon kirjoitettuja, joissa suuret ulkopoliittiset tapahtumat, kuten sodat korostuvat. Historian toimijoita ovat abstraktit valtiot tai kansakunnat ja toisinaan niiden hallitsijat. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kuvataan yleisesti ylhäältä alaspäin tapahtuvana. Molemmat oppikirjasarjat ovat huomattavan länsimaakeskeisiä niin sisällön kuin valittujen näkökulmienkin osalta ja lisäksi lähes puolet molempien oppikirjasarjojen sisällöstä käsittelee Suomen alueen historiaa. Julkaisuajankohtiinsa nähden oppikirjasarjoihin valitut sisällöt eivät kieliasuaan lukuun ottamatta poikkea toisistaan järin merkittävästi. Merkittävin muutos näyttäisi olevan historian taitojen painotus sisältöjen omaksumisessa. Uudemmat oppikirjat välittävät opetussuunnitelman perusteiden historiantutkimuksellisuuteen ja oppilaan aktiivista toimijuuteen pyrkiviä tavoitteita pääasiassa historian taitojen opettelun sekä monipuolisten tehtävien avulla. Historiallinen toiminta näyttäytyy oppikirjasarjoissa kaukaisena, mutta muutosta on tapahtunut oppilaan oman toimijuuden aktivoimiseksi.
Now showing items 1-6 of 6