Browsing by Subject "hoitoala"

Vuosina 2020-2022 elettiin historiallista aikaa, jolloin Covid-19 -pandemian aiheuttamat poikkeusolot eristivät suomalaisen kansan kotiinsa. Samalla sairaalat alkoivat täyttymään kovaa vauhtia potilaista, jotka sairastivat Covid-19 -viruksen aiheuttamaa tautia. Pandemian aikana uutisoitiin runsaasti hoitoalan työntekijöiden työuupumuksesta ja rasituksesta, mikä on johtanut ajatukseen alanvaihdosta. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia tekijöitä, jotka johtivat sairaanhoitajia vaihtamaan alaa korona-aikana, ja sitä, mitkä tekijät olisivat edesauttaneet alalle jäämistä.    Tutkimus on toteutettu teemahaastatteluilla. Haastatteluissa sairaanhoitajat kuvaavat heidän kokemuksiaan hoitotyöstä julkisella sektorilla. He jakavat kokemuksiaan sekä pandemian aikana että ennen pandemiaa. Tutkimukseen osallistui kahdeksan 28–44 vuotiasta suomalaista sairaanhoitajaa Uudeltamaalta ja Päijät-Hämeestä. Analyysissä teoreettisena viitekehyksenä toimii ammatillisen toimijuuden käsite, jota on sovellettu erityisesti selittämään sairaanhoitajien alanvaihdon ilmiötä teoriaohjavaa sisällön analyysiä hyödyntäen. Ammatillinen toimijuus ilmenee sosiaalisten olosuhteiden kautta, kuten kulttuuristen ja materiaalisten resurssien sekä yksilöiden ammatti-identiteettien ja kompetenssien vuorovaikutuksessa. Ammatillinen toimijuus ilmenee esimerkiksi mahdollisuutena vaikuttaa työnkuvaan ja saada aikaan muutoksia työorganisaatiossa.     Analyysi osoitti, että suurimmat syyt  hoitoalan jättämiseen olivat puutteelliset työolot, hoitotyön vaativuus, huono johtajuus, puutteellinen palkitseminen ja arvostuksen puute. Tutkimuksen mukaan alalla pysymiseen vaikuttavat tekijät osoittautuivat olevan riittävä palkitseminen hoitotyön vaativuuden tasoon, vaikuttaminen työnkuvaan, riittävä sairaanhoitajamitoitus, johtamisen ja työolojen parantaminen.    Tulosten perusteella pandemia ei osoittautunut syyksi vaihtaa alaa, vaan se madalsi kynnystä alanvaihdon päätökseen, sillä tutkimukseen osallistuneet sairaanhoitajat olivat päättäneet jo ennen pandemiaa jättävänsä hoitoalan jossain vaiheessa uraa ja pyrkivänsä muihin ammatteihin. Sairaanhoitajien kokemuksia  heidän ammatillisen toimijuuden toteutumisesta  on tärkeää ymmärtää, jotta sairaanhoitajien haluun jättää hoitoala voitaisiin vaikuttaa.

Hoitoalalla on jatkuvasti kasvava työvoimapula, mutta samaan aikaan erilaisten selvitysten mukaan myös alanvaihtohalukkuus hoitoalan työntekijöillä on lisääntynyt sekä alalle hakeutuvien määrä laskenut. Monien selvitysten mukaan yhtenä merkittävänä syynä alanvaihtohalukkuudelle on ollut työn vaatimustasoon ja vastuullisuuteen nähden matala palkkataso. Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella, millaisia työmotivaation ja palkitsemiseen liittyviä teemoja hoitoalan henkilökunnan alanvaihtoa käsittelevissä internet-diskursseissa rakentuu ja minkälaiseksi rahallinen palkitseminen rakentuu näissä diskursseissa. Aineistonani toimii Iltalehdessä 10.10.2020 julkaistu iltapäivälehtiartikkeli sekä lehtiartikkelin yhteydessä olleessa kommenttikentässä käyty verkkokeskustelu. Lehtiartikkeli koostui neljän entisen hoitajan haastattelusta, joissa he kertoivat, miksi ovat vaihtaneet tai vaihtamassa ammattia. Käytin aineistoni analyysin välineenä konstruktionistista teema-analyysiä. Aineistosta nousi esiin neljä pääteemaa hoitoalan henkilökunnan alanvaihtoon liittyen: 1) rahallinen palkitseminen 2) työympäristöön liittyvät tekijät (jotka jakautuivat edelleen kolmeen alateemaan: a. fyysinen kuormittavuus ja fyysinen vaaran uhka, b. henkinen kuormittavuus ja vastuu ja c. epäsäännölliset työajat), 3) työn sisältö ja mahdollisuus kehittyä sekä 4) johtaminen ja työstä saatu arvostus. Näistä erityisesti rahallinen palkitseminen nousi tässä aineistossa erityisen merkittäväksi teemaksi. Rahallinen palkitseminen myös nivoutui muihin teemoihin, ja muut esiin nousseet teemat kuvattiin aineistossa usein rahalliseen palkitsemiseen jollain tavalla liitettyinä. Sosiaalipsykologian alalla palkitsemisen ja työmotivaation suhdetta on tutkittu aikaisemmin enimmäkseen tilastollisilla tutkimusmenetelmillä. Tässä tutkimuksessa rakentuva kuva työmotivaatiosta ja palkitsemisesta on osin erilainen kuin aiheesta aiemmin tehdyssä kvantitatiivisessa tutkimuksessa. Tämä tutkielma osoitti, että myös laadullinen tutkimus aiheesta on tärkeää, jotta saadaan tilastollisten syy-seuraussuhteiden lisäksi selville myös toisenlaista tietoa aiheesta.