Browsing by Subject "hormonit"

Syyskuussa 2018 Archives of Sexual Behavior -tiedelehdessä julkaistiin suomalainen ei-heteroseksuaalisia naisia käsittelevä evoluutiopsykologian alan tutkimus. Tutkimuksen yksi keskeinen tavoite oli osoittaa, että homoseksuaalisuus on synnynnäinen ominaisuus, joka aiheutuu syntymää edeltävistä testosteroni- ja estrogeenialtistuksista. Toisekseen tutkimuksessa esitetään, että ei-heteroseksuaaliset naiset jakautuvat maskuliinisiin ja feminiinisiin butch- ja femme-tyyppeihin. Tutkimuksen tuloksista uutisoitiin suomalaisissa medioissa ja tulosten pohjalta käytiin kriittistä keskustelua mediassa. Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani kyseistä Severi Luodon, Indikris Kramsin ja Markus J. Rantalan kirjoittamaa artikkelia kriittisesti feministisen tieteentutkimuksen näkökulmasta. Aineistonani toimii alkuperäisen artikkelin lisäksi joukko siihen liittyviä tiedettä popularisoivia tekstejä, joihin sisältyy uutisia, mielipidekirjoituksia ja blogitekstejä. Tarkastelen aineistoa Bruno Latourin toimijaverkkoteorian avulla, ja selvitän, miten artikkelissa esitetyt hypoteesit ovat rakentuneet tieteellisenä faktatietona määrittyväksi kokonaisuudeksi. Selvitän, millaisia materiaalisia toimijoita hypoteesin taustalla vaikuttaa, ja kiinnitän huomiota erityisesti estrogeenin ja testosteronin funktioon materiaalisina toimijoina, joiden funktio määritellään maskuliinisuutta ja feminiinisyyttä aiheuttavaksi. Teen analyysia uutisteksteistä peräisin olevien katkelmien avulla linkittäen niitä hormonitutkimuksen ja homoseksuaalisuuden syiden tutkimuksen historiaan sekä feministisen tieteentutkimuksen teorioihin. Toisekseen tarkastelen alkuperäisessä artikkelissa ja sitä käsittelevissä uutisissa ilmeneviä merkkejä heteronormatiivisuudesta peilaten niitä tieteenhistoriallisiin kehityskulkuihin ja homoseksuaalisuuden alkuperän tutkimuksen varhaisiin vaiheisiin. Hahmotan analyysissani artikkelin taustalla vaikuttaviksi toimijoiksi testosteronin ja estrogeenin aseman sukupuolihormoneina ja niiden sukupuolten mukaan eriytyneet funktiot. Toisekseen osoitan tutkimuksen taustalla vaikuttavan ajatuksen heteroseksuaalisuudesta evoluution kannalta tyypillisenä ominaisuutena, josta homoseksuaalisuus ja muut lisääntymiseen tähtäämättömät seksuaalisuudet hahmotetaan poikkeavina, ja joiden selittäminen koetaan evoluutiopsykologian kaltaisilla tutkimusaloilla siksi tarpeelliseksi. Osoitan aineistossa ilmeneviä heteronormatiivisia taustaoletuksia analysoimalla homoseksuaalisuuden hormonaalisen alkuperän selvittämisen ongelmallisuutta sellaisessa yhteiskunnallisessa kontekstissa, jossa se hahmottuu marginalisoidussa asemassa olevaksi.

Tavoitteet: Persoonallisuudella tiedetään olevan jossain määrin biologinen pohja. Persoonallisuutta voidaan käsitteellistää esimerkiksi erilaisten piirreteorioiden avulla. Yksi tunnettu piirreteoria on Big Five -persoonallisuusteoria, jonka mukaan persoonallisuuden voi jakaa viiteen piirteeseen: Ekstroversio, Neuroottisuus, Tunnollisuus, Sovinnollisuus ja Avoimuus uusille kokemuksille. Big Five -piirteillä tiedetään olevan biologinen perusta, ja yksi tätä biologista perustaa selittävä tekijä voi olla ihmisen hormonijärjestelmä. Big Five -piirteissä tiedetään olevan sukupuolieroja, joten yksi selittävä tekijä tälle voisi olla sukupuolihormonien erityksen eroavaisuus sukupuolten välillä. Aiheesta on kuitenkin verrattain vähän tutkimusta. Tämän katsauksen tarkoituksena oli pyrkiä tutkimaan Big Five -piirteiden yhteyksiä testosteronitasoihin. Katsauksessa pyritään selvittämään, mitkä Big Five -piirteet ovat yhteydessä testosteronitasoihin ja ovatko yhteydet mahdollisesti kausaalisia. Menetelmät: Katsauksen kirjallisuushaku toteutettiin Ovid Medline-, Google Scholar-, Helka-, PubMed-, ja PsycINFO-tietokannoissa. Hakuterminä jokaiseen tietokantaan käytettiin (testoster* OR androgen* OR steroid* OR 2D:4D OR "second-to-fourth-digit") AND ("big-five" OR "big five" OR "five-factor model" OR "Big5" OR "Big 5" OR "Big Fives"). Katsaukseen valituissa tutkimuksissa käytettiin persoonallisuuden arviointiin joko NEO PI-R-, NEO PI- tai NEO-FFI-mittaria. Tulokset ja johtopäätökset: Korkeat testosteronitasot olivat yhteydessä pienempään Neuroottisuuteen ja korkeampaan Ekstroversioon. Testosteronitasojen yhteydet muihin Big Five -persoonallisuuspiirteisiin eivät olleet yhtä selkeitä. Tuloksissa esiintyi tukea testosteronitasojen ja Big Five -persoonallisuuspiirteiden väliselle kausaalisuudelle: korkeat testosteronitasot vaikuttaisivat aiheuttavan matalampaa Neuroottisuutta ja korkeampaa Ekstroversiota, eikä toisin päin. Testosteronitasot ovat täten selvästi yhteydessä persoonallisuuteen. Tämän katsauksen tulokset ovat ristiriidassa aikaisemman katsauksen kanssa, jossa Big Five -piirteiden havaittiin olevan yhteydessä vain matalampaan Tunnollisuuteen. Tuloksilla on kansanterveydellistä merkitystä, sillä suomalaisten testosteronitasojen tiedetään olevan laskussa. Neuroottisuuden tiedetään olevan yhteydessä korkeampaan määrään mielenterveyden häiriöitä, joten testosteronitasojen lasku voi olla kansanterveydellinen riski mielenterveyden saralla. Toisaalta testosteroni on yhteydessä myös korkeampaan määrään aggressiivisuutta ja terveydellistä riskikäyttäytymistä, joten suomalaisten testosteronitasojen lasku voi olla jopa positiivinen asia. Jatkotutkimukset aiheesta ovat tarpeellisia, jotta voimme laajentaa ymmärrystämme persoonallisuuden ja biologisten mekanismien yhteyksistä.