Browsing by Subject "huippu-urheilu"

Tutkielman tavoitteena on tarkastella uintiseurojen valmennusorganisaatioita liikunta- ja urheilupolitiikan toimeenpanijoina. Taustalla on liikunnan ja urheilun kansainvälisessä yhteiskunnallisessa teoreettisessa keskustelussa esiin noussut vastakkainasettelu kilpa- ja huippu-urheilun kehittämisen ja mahdollisimman monille kansalaisille liikunta- ja urheilumahdollisuuksien tarjoamisen välillä. Jälkiperustahakuisen tutkimusotteen avulla on tarkoituksena analysoida tämän vastakkainasettelun tuottamisprosessia liikunnan ja urheilun keskusjärjestötason rakenneuudistuksesta (1993) tähän päivään. Toinen keskeinen taustatekijä on tällä hetkellä käynnissä oleva Suomen Olympiakomitean koordinoima huippu-urheilun muutostyö. Tämän tarkoituksena on tuottaa huippu-urheilun suomalainen malli, joka on eettisiltä periaatteiltaan kestävä ja mahdollistaa suomalaisten urheilijoiden menestymisen kansainvälisissä arvokilpailuissa. Valmennusorganisaatioiden diskursiivista toimintaympäristöä tarkastellaan Ernesto Laclaun kehittämän ideologia- ja diskurssianalyysin avulla. Tätä käytetään myös tutkielman analyysimenetelmänä, tarkasteltaessa kelluvien merkitsijöiden kiinnittymistä diskursseihin. Diskursiivista toimintaympäristöä analysoidaan liikunnan ja urheilun yhteiskunnallisella toimintakentällä tuotetun liikuntaa ja urheilua kaikille -diskurssin ja kilpa- ja huippu-urheiludiskurssin vastakkain asettelun avulla. Liikuntaa ja urheilua -diskurssin vaikutusta valmennusorganisaatioihin tutkitaan kulttuuris-kognitiivisen institutionalismin mukaisen institutionalisaation avulla, jossa keskeistä on jaettujen uskomusten objektifikaation kasvu. Huippu-urheilun muutostyön toimeenpanoa analysoidaan alhaalta ylöspäin suuntautuvan John Campbellin translation -toimeenpanomallin avulla. Tässä mallissa keskeistä on, että politiikan toimeenpanossa olemassa olevilla rakenteilla, käytännöillä ja merkityksillä on aina väliä.Tutkimuksessa hahmotetaan huippu-urheilun muutostyön toimeenpanoa uinnissa tämän prosessin kannalta keskeisen Huipulle tähtäävän uimarin urapolun avulla. Vertaan valmennusorganisaatioiden paikallista kiinnittymistä diskursseihin urapolun kriteereihin ja analysoin tämän vaikutusta toimeenpanoon. Tutkielman keskeisiä tuloksia olivat, että kahtiajaottelun takia valmennusorganisaatioissa on käynnissä jatkuva kamppailu merkityksenannoista. Jatkuva kamppailu on johtanut siihen, että kummankaan diskurssin merkityksenannot eivät ole täysin institutionalisoituneet valmennusorganisaatioiden toimijoiden asenteisiin, eikä toimintatapojen merkityksenantoihin. Ne näyttäytyvät limittäisinä diskursseina paikallisesti valmennusorganisaatioissa. Tällä tutkimuksessa nähdään olevan väliä huippu-urheilun toimeenpanon kannalta, joissain valmennusorganisaatioissa mahdollistavasti ja joissain tuoden toimeenpanolle merkittäviä haasteita.

It can be challenging to combine studies and purposive sports training for a young athlete. However, education facilitates the transition to working life after the sports career. The ob-jective of this study was to explain, how purposive sports training can be combined with dif-ferent levels of education in Finland. The objective was also to observe the importance of training and talent in the development of elite athletes. This research was done as literature review. The source literature was research and litera-ture from sports, training, talent and motivation. This study also observed the research of combining a sports career and studying. Earlier studies pointed out that development of elite athletes requires physical talent and hard work, as well as versatile and high-quality training. Learning skills take place as a result of practice, so that the teaching occasion had a key role in the development of the athlete. Mo-tivation to practice was seen as the most important factor in changing potential into real abil-ity. Young athletes benefit from physical education at school, even if the sport of the athlete is not practiced during lessons. The objectives of physical education to develop students’ physical activity and fundamental motor skills also support the development of the athlete. According to previous research, children in elementary school need to move a lot, but spe-cial arrangements of combining sports and studying are not required while still in elementary school. Combining upper secondary education and a sports career worked out well in Fin-land. On the contrary, purposive sports training was difficult to combine with studies in the higher education institution. Athletes need support for combining a sports career and studies, especially after completing studies at the upper secondary level. In recent years sport acad-emies have assisted and provided possibilities for athletes to study during their sport career. The development of sport academies is important, so as to enable an increasing number of athletes to achieve success in both fields of sport and studies in the future.

Cheerleading on esteettinen, voimaa, kestävyyttä ja esiintymistaitoa vaativa kilpaurheilulaji. Kilpailuissa ohjelman tukena käytetään tarkoin määriteltyä musiikkia, joka tekee ohjelman suorittamisesta sekä katsomisesta mielekästä. Käsittelen tutkielmassani näitä cheerleadingissa käytettyjä kilpailumusiikkeja, joiden tyyli on hyvin ainutlaatuinen, sillä musiikit koostuvat useista eri musiikkikappaleista, ääniefekteistä ja kustomoiduista elementeistä. Selvitän kilpailumusiikkien erilaisia merkityksiä cheerleadereille ja valmentajille, minkä lisäksi pohdin kilpailumusiikkien tilaus- ja tekoprosessia sekä niiden tilaajien että tekijöiden näkökulmista. Aiemman urheilun ja musiikin yhteydestä tehdyn tutkimuksen mukaan musiikki vaikuttaa urheilusuoritukseen positiivisesti, joten oikeanlaisen kilpailumusiikin käyttäminen sekä harjoituksissa että kilpailuissa on tärkeää. Selvitän, millaiset tekijät ja elementit kilpailumusiikissa ovat cheerleadereille merkittäviä sekä miten kilpailumusiikki vaikuttaa urheilusuoritukseen ja joukkueen yhteishenkeen. Kerron myös kilpailumusiikin tilaus- ja tekoprosessista etsien tehokkaita keinoja luoda entistä sopivampia musiikkeja cheerleading-joukkueille. Aineisto koostuu cheerleadereille tehdystä laajasta kyselytutkimuksesta, johon sai vastata sekä monivalintavastauksilla että omin sanoin. Yksilöllisten vastausten myötä tutkimus on pääosin kvalitatiivista, temaattista sisällönanalyysia. Monivalintavastaukset ja vastausten suuri määrä antavat kuitenkin mahdollisuuksia myös kvantitatiivisiin menetelmiin, kuten yleistyksiin ja jaotteluihin. Kyselytutkimuksen lisäksi käytän aineistoina kilpailumusiikkeihin liittyviä videoita sekä Suomen Cheerleadingliiton kilpailusääntöjä ja arvostelukaavakkeita. Olen itse harrastanut cheerleadingia ja tehnyt kilpailumusiikkeja useita vuosia, joten hyödynnän tutkielmassa aineiston lisäksi omaa käytännön kokemustani. Tulokset viittaavat siihen, että kilpailumusiikin merkitykset cheerleadereille ovat moninaiset ja vaihtelevat paljon urheilijasta sekä valmentajasta riippuen. Kaikista tärkein rooli kilpailumusiikilla on kuitenkin niin sanotun hyvän fiiliksen tuojana harjoittelun ja kilpailusuorituksen aikana. Kilpailumusiikki tuo urheilijoille voimaa ja motivaatiota sekä helpottaa esiintymistä. Se nähdään myös yhteishengen luojana sekä musiikin suunnitteluvaiheessa että ohjelmaa tehdessä. Kilpailumusiikin suunnitteluun ja ideointiin kannattaakin osallistaa koko joukkue, jotta musiikki vastaisi mahdollisimman monen urheilijan toiveita ja että siitä muodostuisi joukkueelle tärkeä, yhteishenkeä lisäävä kilpailuohjelman ääniraita.

Increasing academic interest has been targeted towards psychological factors behind elite athletes' performances. Mental toughness (MT) is an umbrella term created to depict these characteristics. MT is commonly seen as a caravan of psychological resources that supports pursuing sporting goals in both practice and competitive situations. Emotion and thought regulation and traits and attitudes such as determination and dedication to sport have been thought to be some of the most pivotal examples of MT characteristics. Although there are naturally differences between the psychological demands of different sports and their practices and competitions, MT is still seen as an adept construct to describe the psychological characteristics supporting performing at the highest level. The aim of this review is to examine the common aspects of the definitions of MT, what is known about the development of MT, the associations with sports performances and the mechanisms MT works behind performance in elite sports context. In addition to the likely genetic basis of MT, also parents in childhood and coaches with other sports personnel during later sports career play a significant role in the development of MT. A training environment that is supporting and challenging at the same time is seen optimal considering the development of MT. Higher MT scores have been connected rather systematically with both better results and higher levels of competition. Of the characteristics of MT, control of negative thoughts and emotions, self-confidence and dedication to sports have been the ones to be associated most strongly with better performances. The meanings of thought and emotion control have been thought to emphasize in demanding, pressured situations and in adversities during sports career. Dedication, conscientiousness and determination are seen as important features behind purposeful training and creating and following competition plans. Practicing these, frequently highlighted as important, characteristics could be particularly beneficial for elite athletes from the early stages of the career. It has also been noted that many characteristics of MT, for example emotion regulation and perception of self-efficacy support also psychological well-being. Although the first MT development interventions have yielded promising results, the results are still relatively scarce and need more attention to be focused in future.

One of the most visible themes in coach education during recent years has been mental coaching, which means applying sport psychology in to coaching. Understanding of the na-ture of mental coaching in open skill sports and its practical applications have only started to arise. This Thesis’s aim was to build a synthetic review of Finnish open skill sport studies and reflect it on international sport psychology theories. The Thesis was made with review method, which is a study based on a qualitative synthetic analysis. Material was gathered using Finnish universities publications search engines and other study search engines. The studies criteria was to be at least Licentiate and eight studies matching the criteria were found. Results were found both from the general level of sport psychology in Finland and single study subjects. Even though Finnish children start sports younger than before, the studies have all except one focused on ages 14 and above. Motivation has been a very popular sub-ject of Finnish studies, but the new phenomena’s of international sport psychology self-confidence studies have been neglected. Task-cohesion’s importance in group performance was highlighted both internationally and in Finnish studies. Conclusions are made both concerning Finnish mental coaching and the need for more re-search. It is important for the development of Finnish open skill sports mental coaching that it will emphasize the importance of task-cohesion and the new self-confidence related phe-nomena’s, such as self-efficacy, collective efficacy and team confidence. In the future Finnish open skill sport mental coaching needs studies of children’s sport psy-chology. In addition intervention studies are needed to create more information on mental coaching’s practical applications in open skill sports.

Menestys huippu-urheilussa on suomalaisille tärkeää, asiaa on selvitetty kansalaisilta muun muassa kyselytutkimuksin. Huippu-urheilun asemaa määritellään myös liikuntalaissa ja siitä on maininta usein hallitusohjelmissa. Suomalainen järjestäytynyt urheilu on organisaatioltaan erittäin kompleksinen. Kyseessä on enemmän itsenäisten toimijoiden muodostama verkosto kuin yhtenäinen organisaatio. Rakenteen voidaankin olettaa asettavan merkittäviä haasteita yhteisen strategian muodostamiselle ja implementoinnille. Onkin mielenkiintoista selvittää, mitkä strategisen tason tekijät suomalaisessa huippu-urheilujärjestelmässä tukevat urheilijoiden menestystä ja mitkä asiat kaipaavat muutosta? Entä mihin suuntaan strategiaa tulisi kehittää ja mihin ulkoisiin seikkoihin tulisi pyrkiä vaikuttamaan, jotta menestys huippu-urheilussa voitaisiin taata jatkossakin? Itäblokin kommunististen valtioiden hajoamisen ja globalisaation seurauksena arvioitiin, että eri maiden huppu-urheilujärjestelmät alkaisivat muistuttaa merkittävässä määrin toisiaan. Kansainvälisin tutkimuksin on kuitenkin osoitettu, että länsimaiden huippu-urheilujärjestelmissä on edelleen merkittäviäkin eroavaisuuksia. Artikkelissaan ”A Conceptual Framework for Analyzing Policy Factors Leading to Sport Success” de Bosscher ym. määrittelevät yhdeksän hallinnollisen tason kohtaa, joissa tehdyt ratkaisut vaikuttavat ratkaisevasti kansallisen urheilujärjestelmän kansainväliseen huippu-urheilumenestykseen. Strategian käsite on erittäin monitulkintainen. Yhden määritelmän mukaan organisaatiot tarvitsevat strategiaa etenemissuunnan osoittamiseen, toimenpiteiden fokusointiin, organisaation olemuksen määrittelyyn ja toiminnan johdonmukaistamiseen. Henry Mintzberg on eritellyt strategian viisikohtaisesti, missä se määritellään suunnitelmaksi, tempuksi tai juoneksi, toimintamalliksi, positioksi ja perspektiiviksi. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla yhteensä kymmentä keskeistä operatiivista johtajaa jotka edustivat Opetus- ja kulttuuriministeriötä, Suomen Olympiakomiteaa ja kuutta urheilun lajiliittoa. Haastattelukysymykset johdettiin de Bosscher ym. artikkelin päätelmistä ja saadut haastatteluvastaukset kategorisoitiin Mintzbergin viisikohtaisen strategiamallin mukaisesti. Tutkimuksen johtopäätöksinä todetaan ensinnäkin, että suomalaisen huippu-urheiluorganisaation pirstaloitunut ja nykyrakenne ei tue tehokkaasti menestyksen tavoittelua. Yhteistyö verkoston sisällä on puutteellista ja toiminnan johtamisessa esiintyy merkittäviä ongelmia. Toiseksi huippu-urheilun rahoitusasema on haastava. Julkisen rahoituksen osuus ei todennäköisesti tule kasvamaan, joten resursseja on saatava lisää yksityiseltä sektorilta. Samanaikaisesti on kyettävä myös priorisointiin tuensaajien välillä. Rahan todetaan myös katoavan liian suureksi paisuneen organisaation syövereihin. Kolmanneksi valmennusprosessien tukemisessa kaivataan pitkäjänteisempää otetta. Erityisen positiivista palautetta saivat osakseen tavoitteellisen urheilun sekä opiskelun yhdistämiseen tähtäävät urheiluakatemiajärjestelmä ja suomalainen kaksoisura-malli. Näiden edelleen kehittämiseen toivotaan sijoitettavan panoksia. Valmentajan ammatin yhteiskunnallisen arvostuksen nostaminen sekä soveltavan tutkimuksen resursoiminen ovat myös tärkeitä toimenpiteitä. Neljänneksi todettiin, että menestystä tullaan myös tulevaisuudessa mittaamaan lähinnä saavutetuilla arvokilpailumitalien määrällä. Näiden rinnalle olisi kuitenkin luotava myös joitain laadullisia mittareita. Viidenneksi järjestäytyneen urheilun on tulevaisuudessa integroiduttava paremmin koulumaailman kanssa. Tällä tavalla urheilu olisi mukana ratkaisemassa liikkumattomuudesta koituvia ongelmia. Kysymys on ennen kaikkea kansanterveydellinen, mutta se on oleellisen tärkeä myös tulevaisuuden huippu-urheilumenestyksen suhteen.