Browsing by Subject "hyönteisruoka"

There is growing concern about the world population growth and the sufficiency of protein resources. Edible insects could be an alternative protein source for human beings. The aim of this master thesis was to examine the sensory characteristics of a new home cricket (Acheta Domesticus) product and understand the attitudes of consumers towards edible insects. The aim was to investigate the impact of consumer familiarity with edible insect food products on purchase intention and expected liking. The roles of media trust and purchase activism were expected to affect the behavior of consumers. Besides these four indicators also two more were added. These were food neophobia scale and innovativeness. The data on consumer attitudes and perception towards insect food was collected by using an electronic form that was sent to different mailing lists. Total of 167 respondents were gathered, 141 women and 63 men. 53 participants attended the sensory analysis tests on the beginning of the year 2020, ages 18 – 62. The analysis of the data was done with SPSS Statistics version 25. The findings of this study indicate that consumer familiarity contributes to purchase activism, purchase intention and expected liking. In this study the media trust did not contribute. Food neophobia scores correlated negatively to the intention to buy, expected liking and willingness to recommend the product. Innovativeness correlated positively to intention to buy and expected liking, and as expected, innovativeness correlated negatively to food neophobia scores. As people learn more about the ecological and nutritional benefits of edible insects, their attitudes towards insect food become more positive and they are more willing to try and taste insect products. The new home cricket product, PANNU Sirkka by GRiiDY, turned out to be quite suitable for Finnish consumers taste. On the just-about-right scale (1–4) the average score was 3,3 – 3,8 of all the assessed attributes. Many of the open responses mentioned the product to be ‘tasty, delicious, surprisingly good and crispy’, for instance. To overcome the preconceptions of western consumers, there should be more occasions to try and taste insect food. Marketing efforts are best targeted to consumers who are neophilic and innovative and encourage them to be the early adopters of insect food.

Länsimainen elintarvikejärjestelmä kohtaa toiminnassaan nyt ja tulevaisuudessa monia haasteita, jotka liittyvät ruokaturvan toteuttamiseen kestävästi. Ruoan kysynnän on ennustettu kasvavan vuoteen 2050 mennessä niin, että elintarvikejärjestelmän tulisi pystyä tuottamaan nykyiseen verraten kaksinkertainen määrä ruokaa, jotta kaikille ihmisille riittäisi ravintoa. Tuotantomäärien lisääntyessä myös tuotantoketjun ympäristö- ja ilmastovaikutukset kasvavat, joten tehokkaampia ja ekologisempia tuotantotapoja on kehiteltävä. Viime vuosina hyönteisruoka on herättänyt kiinnostusta länsimaissa kuten myös Suomessa erinomaisen ravintosisältönsä ja tuotannon ympäristöystävällisyyden takia. Suomessa muutettiin uuselintarvikeasetuksen tulkintaa vuoden 2017 syksyllä niin, että hyönteisten myynti ja markkinointi elintarvikkeina mahdollistui ensimmäistä kertaa. Tässä tutkimuksessa hyönteisruokaa lähestyttiin innovaationa, koska se on Suomessa uutta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli esitellä sanomalehtimedian keskustelujen näkökulmia hyönteisruokainnovaatioon. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää, millaista kuvaa sanomalehtimedia tekstien kautta rakentaa hyönteisruoasta ja mitä merkityksiä muodostuu. Tutkimuksen tavoitteena oli vastata kysymyksiin siitä, miten hyönteisruokaan liittyvä keskustelu on kehittynyt vuosien 2017-2019 aikana ja millaisia diskursseja hyönteisruokaan liittyvän sanomalehtikeskustelun pohjalta rakentuu. Tutkimusaineistona oli Helsingin Sanomissa ja Maaseudun Tulevaisuudessa vuosina 2016-2019 ilmestyneet hyönteisruokaa koskevat artikkelit. Helsingin Sanomista aineisto koottiin sanomalehden omien internetsivujen hakukoneella käyttämällä hakusanoja hyönteisruo, hyönteisrav ja hyönteissyö. Maaseudun Tulevaisuudesta artikkelien haku tehtiin internetsivujen hakukoneella käyttämällä hakusanoja hyönteisruoka, hyönteisravinto ja hyönteissyönti. Analyysimenetelmänä aineiston käsittelyssä käytettiin diskurssianalyysia. Tutkimuksen tuloksiksi aineistosta nousi kuusi diskurssia: ravitsemus, kestävyys, maku, elinkeino, vientivaltti ja korkean hinnan diskurssi. Diskurssit jakautuivat tulosten yhteenvetona edelleen kahteen pääteemaan, joita ovat tulevaisuuden ruoka sekä raha ja talous. Tulevaisuuden ruoka -teeman ydin on siinä, että hyönteiset voisivat turvata ruoan riittävyyden tulevaisuudessa nykyisten ruoantuotantotapojen ollessa tehottomia ja kestämättömiä. Rahan ja talouden teemaan liittyvät keskeisesti hyönteisruokainnovaation taloudelliset mahdollisuudet sekä hyönteisruoan hinnan korkeus.

Suomi hyväksyi kasvatetut hyönteiset elintarvikkeeksi syyskuussa 2017 kuudentena valtiona Euroopassa. Lisäksi hyönteisproteiinin käyttö rehuna sallittiin vesiviljelyeläimille 1.7.2017 alkaen. Tätä aiemmin hyönteisperäistä proteiinia on saanut myydä vain turkiseläimille ja lemmikeille. Elintarviketuotantoeläinten kohdalla vain elävien hyönteisten syöttäminen on sallittua, eikä märehtijöille rehuhyönteisiä saa käyttää lainkaan. Hyönteisten käyttö ruokana ja rehuna onkin herättänyt maailmanlaajuista kiinnostusta vaihtoehtoisena proteiininlähteenä nykyisen ruoka- ja rehuproteiinin tuotannon ollessa muun muassa kallista ja ympäristöä kuormittavaa. Suomen ja Euroopan yhteinen lainsäädäntö rehu- ja ruokahyönteisistä on edelleen keskeneräistä. Myös hyönteisten käyttöön liittyvät riskit ovat vielä osin tuntemattomia. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli kuvata ruoka- ja rehuhyönteisten kasvatukseen liittyviä biologisia riskejä hyönteistuotantoketjussa, ajankohtaisia tutkimustuloksia riskienhallinnasta sekä riskeihin liittyviä tietoaukkoja, jotka tarvitsisivat lisätutkimusta. Lisäksi tavoitteena oli käsitellä hyönteisten hyvinvointikysymyksiä ja niiden terveydenhuoltoa alkutuotannossa. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylläpitämä lista sallituista rehu- ja ruokahyönteislajeista on keskeneräinen. Elintarvikkeena hyväksyttyjä lajeja ovat esimerkiksi kotisirkka (Acheta domesticus), trooppinen kotisirkka (Gryllodes sigillatus) ja jauhomato (Tenebrio molitor). Rehukäytössä sallittuja ovat esimerkiksi huonekärpäsen (Musca domestica) ja mustasotilaskärpäsen (Hermetia illucens) toukkamuodot, jauhomato ja buffalomato (Alphitobius diaperinus). Nykytietämys kasvatettujen ruoka- ja rehuhyönteisten riskeistä rajautuu yksittäisiin tutkimuksiin ja Euroopan Elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n vuonna 2015 tekemään riskinarvioon. Tärkeimpiä biologisia riskejä ovat bakteerit mikrobilääkeresistentit bakteerikannat mukaan lukien, virukset, loiset, sienet, prionit ja allergeenit. Lisäksi hyönteiskasvattamossa voi olla hygienia- ja tautiriskin aiheuttavia tuholaisia. Uusia riskejä havaitaan mahdollisesti vielä tiedon karttuessa lisää. Hyönteisten jatkoprosessointi vähentää biologisten riskien mahdollisuutta. Erityisesti kuumennus vähentää selkeästi hyönteisten mikrobikuormaa. Kuumennuksen ja esimerkiksi kuivaamisen ja pakastamisen tehokkuudesta hyönteisraaka-aineen riskien hallinnassa ei ole vielä tarpeeksi tutkittua näyttöä. Hyönteisten hyvinvointi kasvatusolosuhteissa perustuu niiden lajityypillisen käyttäytymisen tuntemiseen. Koska on epävarmaa, kokevatko hyönteiset kipua, sitä tulisi välttää. Hyönteistuotantoketjuun, hyönteisten hyvinvointiin ja niiden tautientorjuntaan liittyvä lainsäädäntö tarvitsee tuekseen lisää tutkimustietoa. Lisätutkimusta tarvitaan esimerkiksi kasvatettavien hyönteisten lajityypillisistä tarpeista, hyönteisten rehuun, kasvatukseen ja jatkokäsittelyyn liittyvistä riskeistä sekä riskienhallinnassa käytettävien jatkoprosessointimenetelmien tehokkuudesta. Markkinoille tulevien hyönteistuotteiden riskien vaihtelevuus tuotekohtaisesti on myös otettava riskienhallinnassa huomioon. Tutkimuksen lisäksi Suomessa on tarvetta eläinlääkärien ja terveystarkastajien lisäkoulutukselle uuden tuotantomuodon valvonnassa.

Objectives Insect food has been marketed as an ecological and ethical alternative to meat with vegetarians as the main target group. Recent studies have shown that several factors affect how people approach the use of insects for human nutrition. Consumers who value ecological, natural and taste aspects in food tend to be more open-minded towards edible in-sects. In this study, I aimed to examine the motives behind food choices and analyse the opinions of vegetarians and vegans towards insect-based nutrition and how their attitudes differ from those of omnivores. The effects of being knowledgeable about insect food was al-so considered. The target group of this study was ecologically and ethically conscious individuals. Methods. The data was collected by structured questionnaire which was shared via social media and University of Helsinki student organisations’ e-mail lists. The sample of this study consisted of 355 consumers’ answers of which 296 were women, 35 men, 13 other gender and 11 who preferred not to answer. Most of the respondents were undergraduate students and highly educated. The data was analyzed by using IBM SPSS Statistics 25 -software. Quantitative data analyses were carried out using crosstabs, explorative factor analysis and Kruskal-Wallis -test. Results and conclusions. The results of this study indicated that the most important motives behind food choices in all diet groups were environmental effects and necessity of meat consumption, food hedonism and sustainable values. Majority of respondents had critical attitudes toward meat consumption. Omnivores’ attitudes towards insect food tended to be more positive while vegans’ opinions on the topic were in general negative. Vegetarians opinions didn’t align with either of the extremes but were slightly closer to those of omnivores. The results also showed that respondents with good or moderate knowledge about insect food had more positive attitudes towards it than those with poor knowledge. The majority of respondents followed discussion on edible insects but only less than half were interested in consuming insect food. In conclusion, the results of this study indicate that insect food was primarily intriguing to omnivores and vegetarians. Those interested on the topic hoped that insect food was introduced to consumers via various courses. They would prefer to try edible insects in restaurants and cafeterias rather than eat them at home.

In recent years insect food has attracted interest in Western countries. The discussion on insects has picked up since FAO published a report on edible insects in 2013. Previous studies have focused on exploring the potential of insect food in Finland. There is also a lot of international consumer research on insect eating. The purpose of this study is to highlight the aspect of media discussions that has not yet been explored, but which is relevant to highlighting a novel food culture phenomenon. The aim of the study is to find out what kind of image of the insect food is transmitted through media texts. The results of the study are based on articles on insect food published in five most widely circulated Finnish newspapers (Helsingin Sanomat, Aamulehti, Turun Sanomat, Kaleva, Keskisuomalainen), which are published seven times a week. The material has been compiled using the search engine of each newspaper's own website. The search has made by using the Finnish equivalents of the terms: insect food, insect nutrition and insect eating as keywords. The material under review is limited to 2015-2018. As a method of analysis, I use discourse analysis. Five different discourses representing insect eating were identified in the data: (1) insects as ecological and ethical food, (2) insects as meat substitute, (3) consumers’ attitudes are decisive, (4) interest in insect food and (5) insects as a potential. Insects as ecological and ethical food -discourse emphasized the benefits of insect nutrition and environmentally friendly. The discourse submits insects as a lasting solution to food production. Insects as meat substitute -discourse gave a picture of insects as an alternative to meat. The discourse makes eating insects possible by automating insect production. Consumers’ attitudes are decisive -discourse placed stress on changing consumer attitudes and habits. The discourse submits opportunities for it by providing to consumers more information about insects. Interest in insect food -discourse emphasized that Finnish consumers to be mainly positive about insect food. The discourse submits sufficient domestic production promote the transition of consumers to insect food. Insects as a potential –discourse emphasized the easy of production and presents opportunities for insect nutrition in Finland.

Hyönteisten myyminen ja tarjoaminen ihmisravinnoksi ei ole tutkielman kirjoittamishetkellä sallittua Suomessa. Hyönteisten ruokakäyttöä kohtaan kohdistuu kuitenkin suuria odotuksia, sillä hyönteisten kasvatuksesta toivotaan ympäristöystävällisempää ja tehokkaampaa vaihtoehtoa perinteiselle eläinperäisen proteiinin tuotannolle. Elintarviketurvallisuuden varmistamisen kannalta on tärkeää selvittää millaisia bakteereja elintarvikkeeksi kasvatetut sirkat kantavat, jotta mikrobiologisia riskejä voidaan ennaltaehkäistä. Elintarvikkeeksi kasvatettujen sirkkojen mikrobiyhteisöistä on kuitenkin tutkittu hyvin niukasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena olikin selvittää elintarvikkeeksi kasvatettujen kotisirkkojen tyypillisen mikrobiyhteisön rakenne ja tunnistaa sirkoissa esiintyvien maitohappobakteerien valtalajeja. Mikrobiyhteisön rakenne selvitettiin seitsemästätoista sirkkanäytteestä käyttäen 16S rRNA-geeenin amplikonisekvenssianalyysiä. Sirkkanäytteissä mikrobiyhteisön valtalajeista keskimäärin 15% oli Enterococcus -sukua, 12% Porphyromonadaceae -heimoa, 12% Enterobacteriaceae -heimoa, 10% Lachnospiraceae -sukua, 7% Lactococcus -sukua, 6% Staphylococcus -sukua, 6% Bacteroides- sukua ja 5% Ruminococcaceae -heimoa. Yhteensä 24% bakteereista oli näytteissä harvinaisia, eli niitä oli kaikissa näytteissä alle 1%. Viidestätoista eri sirkkanäytteestä määritettiin aerobisten mikro-organismien, enterobakteerien, lämpökestoisten koliformisten bakteerien, maitohappobakteerien ja homeiden ja hiivojen pesäkelukumäärät. Näytteistä 5 kpl oli 24h paastonneista sirkoista ja 10 kpl paastoamattomista sirkoista. Aerobisten mikro-organismien pesäkelukumäärä oli paastonneissa sirkoissa keskimäärin 8,90 log pmy/g ja paastoamattomissa sirkoissa 8,17 log pmy/g, enterobakteerien määrä vastaavasti 6,52 log pmy/g ja 5,58 log pmy/g, koliformisten bakteerien 7,71 log pmy/g ja 4,24 pmy/g, maitohappobakteerien 7,89 pmy/g ja 7,72 pmy/g ja homeiden ja hiivojen 5,35 pmy/g ja 4,48 pmy/g. Maitohappobakteerien valtalajeja tunnistettiin ribotyypittämällä MRS-maljoilta valittuja bakteeri-isolaatteja. Näytteistä eristettiin yhteensä 72 maitohappobakteeri-isolaattia, joista 33 kpl oli paastonneista sirkoista ja 39 kpl paastoamattomista sirkoista. Isolaateista 13 kpl oli Enterococcus raffinosussta, 2 kpl Enterococcus faecalista ja 9 kpl Lactococcus garviaeta. Isolaateista 19 kappaletta ryvästyi enterokokkityyppikantojen rinnalle ja 4 kpl laktokokkityyppikantojen rinnalle. 25 isolaattia jäi kokonaan tunnistamatta. Tulosten perusteella ruokakäyttöön kasvatettujen sirkkojen mikrobiyhteisö koostuu laajasti eri bakteerilajeista. Suuri osa mikrobeista on todennäköisesti sirkkojen suoliston bakteereja, sillä monet lajit ovat varsinkin nisäkkäillä osa suoliston mikrobiomia. Sirkoissa on paljon elinkelpoisia bakteereja, ja maitohappobakteerit ovat niiden valtalajeja. Suuren mikrobimäärän takia sirkat voivat tarvita prosessointia, joka vähentää bakteerimäärää, jotta niiden säilyvyys voidaan taata. Mikrobimäärän vuoksi myöskään mikrobiologisten ohjausarvojen asettaminen käsittelemättömille sirkoille voi olla hankalaa, ja tulevaisuudessa ne kannattaakin määrittää ennemminkin prosessoiduille sirkoille. Raaoilta sirkoilta voidaan kuitenkin vaatia esimerkiksi salmonellavapautta, jota vaaditaan myös kaikilta lihatuotteilta.