Browsing by Subject "ihmisoikeuskasvatus"
Now showing items 1-12 of 12
-
(2015)Vaikka toinen maailmansota ja holokausti päättyivät 70 vuotta sitten, niiden vaikutus voidaan nähdä vielä nykypäivänä. Käsityksiin holokaustista, juutalaisuudesta ja antisemitismistä pyritään vaikuttamaan muun muassa kasvatuksella. Ihmisoikeuskasvatuksella pyritään ihmisoikeuksien ymmärtämiseen ja toteutumiseen, ja holokaustikasvatus on osa ihmisoikeuskasvatusta. Holokausti on osa juutalaisuuden ja toisen maailmansodan historiaa, minkä lisäksi se voidaan ottaa esimerkiksi tai lähtökohdaksi keskustellessa eettisistä ongelmista. Holokaustikasvatusta on tutkittu Suomen ulkopuolella esimerkiksi OSCE:n toimesta, ja nämä tutkimukset ovat kertoneet, minkälaista holokaustikasvatus on eri maissa ja miten sitä tulisi kehittää. Vuonna 2010 Peruskoulun opetussuunnitelman perusteisiin (POPS) tehtiin niin sanottu holokaustiuudistus, jossa holokausti nostettiin tärkeäksi oppisisällöksi historiassa ja elämänkatsomustiedossa. Tämä uudistus koski myös etiikkaa, joten tällä voidaan nähdä olevan vaikutusta myös evankelis-luterilaisen uskonnon oppiaineeseen. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on tarkastella, miten holokaustia on käsitelty yläkoulun (7.-9. luokat) historian ja evankelis-luterilaisen uskonnon oppikirjoissa. Lähteinä ovat kuusi historian oppikirjaa sekä viisi evankelis-luterilaisen uskonnon kirjasarjaa. Historian oppikirjoista käsittelyssä ovat 8. luokan oppikirjat, evankelis-luterilaisen uskonnon kohdalla 7.-9. luokan oppikirjat. Tutkimusmetodina aineistoa käsiteltäessä käytetään sisällönanalyysiä. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Minkä verran yläkoulun historian ja evankelis-luterilaisen uskonnon oppikirjoissa kuvataan holokaustia sekä mitä siitä ja siihen liittyvistä aiheista kerrotaan? 2. Mitkä teemat toistuvat, mitä jätetään kertomatta? Näiden kysymysten lisäksi tarkasteltiin tekstin ohella myös aiheeseen liittyviä kuvia, kuva-tekstejä, tehtäviä ja oppikirjojen sanastoja/hakemistoja. Tutkimustuloksina voidaan kertoa, että historian oppikirjat käsittelevät holokaustia ja siihen liittyviä aihealueita laajasti, eli ne ottavat huomioon holokaustikasvatuksen ja holokaustiuudistuksen. Evankelis-luterilaisen uskonnon oppikirjat käsittelevät holokaustia melko vähän, ja esimerkiksi 8. luokan oppikirjat eivät tee sitä lainkaan. Molempien oppiaineiden oppikirjoista löytyi useita yhteisiä ja puuttuvia teemoja, jotka on lueteltu johtopäätöksissä. Yhteisten ja puuttuvien teemojen lisäksi johtopäätöksissä pohditaan mahdollisia syitä sille, miksi jotkin oppikirjat eivät ole ottaneet holokaustiuudistusta huomioon. Näiden lisäksi käsitellään muun muassa opettajan vastuuta holokaustikasvatuksessa ja holokaustikasvatuksen tulevaisuutta.
-
(2020)Perusopetuksen ihmisoikeuskasvatus pyrkii jakamaan tietoa ihmisoikeuksista sekä vahvistamaan ja tukemaan ihmisoikeuksia opetuksessa ja nuorten elämässä. Tutkielmassa analysoidaan ihmisoikeuskasvatuksen sisältöjä englannin kielen opetuksen kontekstissa. Analyysissa tarkastellaan yläkoulun oppikirjoja YK:n ihmisoikeuskasvatusohjelman (World Programme for Human Rights Education) ja Suomen perusopetuksen opetussuunnitelman näkökulmista. Tutkielma kartoittaa ihmisoikeuksiin liittyviä sisältöjä sekä oppikirjojen teksteissä ja tehtävissä että kuvissa. Tutkimusta varten analysoitiin Otavan Scene-sarjan ja Sanoma Pron On the Go -sarjan yläkoululle suunnatut oppimateriaalit. Tutkimusmenetelmänä käytetään sisällönanalyysiä. Oppikirjoja analysoidaan kvalitatiivisesti hyödyntäen Klaus Krippendorffin sisällönanalyysiä varten kehittämää mallia. Mallin avulla eritellään teemat, jotka oppikirjoissa sisällytetään ihmisoikeuskasvatukseen. Analyysi osoittaa, että ihmisoikeuskasvatusta sisältyy englannin oppikirjoihin monipuolisesti. Seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla ihmisoikeuskasvatus on pääosin implisiittistä, mutta yhdeksännellä luokalla aiheita esitellään eksplisiittisesti. Seitsemännellä luokalla keskitytään yksilön elämänpiiriin ja kahdeksannella luokalla ihmissuhteisiin ja eri kulttuureihin. Yhdeksännen luokan oppikirjoissa näkökulma ihmisoikeuksiin on monipuolisin. Siirryttäessä seitsemänneltä luokalta yhdeksännelle luokalle aiheen käsittely laajenee painottuen yhteiskunnallisiin ja kestävän kehityksen kysymyksiin.
-
(2020)Perusopetuksen ihmisoikeuskasvatus pyrkii jakamaan tietoa ihmisoikeuksista sekä vahvistamaan ja tukemaan ihmisoikeuksia opetuksessa ja nuorten elämässä. Tutkielmassa analysoidaan ihmisoikeuskasvatuksen sisältöjä englannin kielen opetuksen kontekstissa. Analyysissa tarkastellaan yläkoulun oppikirjoja YK:n ihmisoikeuskasvatusohjelman (World Programme for Human Rights Education) ja Suomen perusopetuksen opetussuunnitelman näkökulmista. Tutkielma kartoittaa ihmisoikeuksiin liittyviä sisältöjä sekä oppikirjojen teksteissä ja tehtävissä että kuvissa. Tutkimusta varten analysoitiin Otavan Scene-sarjan ja Sanoma Pron On the Go -sarjan yläkoululle suunnatut oppimateriaalit. Tutkimusmenetelmänä käytetään sisällönanalyysiä. Oppikirjoja analysoidaan kvalitatiivisesti hyödyntäen Klaus Krippendorffin sisällönanalyysiä varten kehittämää mallia. Mallin avulla eritellään teemat, jotka oppikirjoissa sisällytetään ihmisoikeuskasvatukseen. Analyysi osoittaa, että ihmisoikeuskasvatusta sisältyy englannin oppikirjoihin monipuolisesti. Seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla ihmisoikeuskasvatus on pääosin implisiittistä, mutta yhdeksännellä luokalla aiheita esitellään eksplisiittisesti. Seitsemännellä luokalla keskitytään yksilön elämänpiiriin ja kahdeksannella luokalla ihmissuhteisiin ja eri kulttuureihin. Yhdeksännen luokan oppikirjoissa näkökulma ihmisoikeuksiin on monipuolisin. Siirryttäessä seitsemänneltä luokalta yhdeksännelle luokalle aiheen käsittely laajenee painottuen yhteiskunnallisiin ja kestävän kehityksen kysymyksiin.
-
(2021)Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, miten eri koulutusasteilla tehtävää ihmiskaupan ennalta ehkäisevää opetusta on toteutettu kansainvälisesti, millaisia suosituksia koulutuksentarjoajille on sen perusteella annettu ja millaisia vaikutuksia toimilla on ollut. Tutkimuksessa tarkastellaan kasvatusta ja koulutusta primaarina ennaltaehkäisyn keinona. Primaarilla ennaltaehkäisyllä viitataan normaaliväestön parissa tehtävään interventioon, jonka tarkoitus on estää ongelmien esiintyminen vaikuttamalla yksilöön, ympäristöön tai molempiin. Ihmiskaupan yhteydessä tämä tarkoittaa positiivisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on lopettaa yksilön vapauksiin kohdistuvien ihmisoikeusrikosten esiintyminen tulevaisuudessa. Aiempi tutkimus osoittaa, että tiedon ja tietoisuuden lisääminen ovat välttämättömiä ennaltaehkäisyn kannalta. Se, millaisia tuloksia ennaltaehkäisevällä kasvatuksella saavutetaan, näyttäisi kuitenkin riippuvan siitä, miten yksilöä suojaavia tekijöitä tuetaan ja vahvistetaan. Toteutin tutkimuksen systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena oli luoda kokonaiskuva siitä, mitä aiheesta oli tähän mennessä kansainvälisesti tutkittu. Tein aineistohaut kuudesta eri tietokannasta luomiini sisäänotto- ja poissulkukriteereihin perustuen. Systemaattisen haun perusteella lopulliseen aineistoon valikoitui kymmenen artikkelia, joista neljä oli empiirisiä ja kuusi teoreettisempia tutkimuksia. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että ihmiskauppaan liittyvää ennaltaehkäisevää opetusta oli lähinnä yhteiskuntaopin, kansainvälisen politiikan, musiikin ja yrittäjyysopintojen aloilla tai osana monialaisista oppimiskokonaisuuksista. Opetus toteutettiin yleisimmin ryhmämuotoisena projektina sosiaalisen oikeudenmukaisuuden-, ihmisoikeus-, demokratia- tai globaalikasvatuksen viitekehyksissä. Kokemuksellinen oppiminen sekä systeemiseen ajatteluun perustuva kriittinen lukutaito todettiin toimiviksi menetelmiksi ihmiskaupasta opetettaessa. Tiedon ja tietoisuuden lisääntymisen lisäksi interventiot aiheuttivat muutosta opiskelijoiden toimijuudessa, mikä näkyi muun muassa kansalaisaktiivisuuden lisääntymisenä. Tuloksissa korostui opettajien ja koko kouluhenkilökunnan kouluttamisen tärkeys sekä tutkimuksen tarpeen lisääminen. Kasvatuksen ja koulutuksen avulla voidaan lisätä oppilaiden ja opiskelijoiden valmiuksia toimia ja tehdä valintoja, jotka auttavat ihmiskaupan ehkäisemisessä. Opetusmenetelmät voivat olla samoja kaikilla koulutusasteilla, mutta tiedon tulee kohdata oppilaiden kehitysvaiheen kanssa ja aiheen haastavuus tulee ottaa huomioon opetettaessa. Tutkimuksen määrää aiheesta tulee edelleen lisätä.
-
(2016)The purpose of this study was to determine what kinds of representations of human rights are presented in a ninth grade social studies textbook, Forum 9. The results are interpreted from the viewpoint of human rights education. By means of the qualitative analysis of the textbook, the aim of this study is to indirectly enhance the education of human rights in social studies. The research material in this study consisted of a ninth grade social studies textbook, Forum 9, and its sections of texts. This study was based on qualitative research methods and the main research method can be defined as discourse analysis. I used three different approaches to examine how human rights appear in the Forum 9 textbook. In the first approach, I examined how the articles of The United Nations Universal Declaration of Human Rights appeared in the textbook. In the second approach, I compared those contents in Forum 9 textbook that were related to human rights, to the contents and objectives of teaching social studies required in the national curriculum. In the third approach, I identified the rhetorical methods used in the arguments related to human rights and interpreted their possible ideological consequences with the help of rhetorical discourse analysis. The results indicate that the aims of human rights education do not seem to be achieved in the best possible way with the use of Forum 9. The presentation of some of the human rights were inadequate. Forum 9 primarily meets the requirements of the national curriculum. However, some flaws occurred in the presentation of human rights and international agreements on human rights, as well as in presenting the universal significance and the tenets of human rights. The argumentation related to human rights was based on versatile rhetorical methods. However, the social effects of the used argumentation may cause some unclarity. At the same time when the textbook underlines the importance of human rights, it produces images of a good state of human rights in Finland. It would be more important to represent the true global state of human rights. In addition, it is crucial to teach students critical thinking and reasoning. Given the fact that textbooks often play an important role in Finnish schools, these results give teachers reason to consider teaching human rights with a broader scope.
-
(2020)Ihmisoikeuskasvatus on välttämätön osa ihmisoikeuksien toteutumista. Tässä tutkielmassa selvitän mitä on ihmisoikeuskasvatus ja miten sen koulutusta voisi edistää opettajankoulutuksessa. Ihmisoikeuskasvatuksen toteutumisesta on tehty selvityksiä Suomessa. Näistä selvityksistä kumpuaa tarve opettajankoulutuksen ihmisoikeuskasvatuksen muutokselle. Tutkielmani tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Mitä on ihmisoikeuskasvatus? Millä tavoin ihmisoikeuskasvatusta voisi edistää opettajankoulutuksessa? Kirjallisuuskatsauksen aineistona toimii monipuolisesti ihmisoikeuksiin ja ihmisoikeuskasvatukseen erikoistuneita verkkosivuja, tutkimusartikkeleita, selvityksiä ja lainsäädäntö. Aineistot ovat kotimaisia sekä muutama niistä on myös englannin kielisiä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella peruskoulun ihmisoikeuskasvatuksen toteutumisen kannalta olisi erityisen tärkeää kehittää yliopistojen opettajankoulutuksen ihmisoikeuskasvatusta ja -koulutusta. Koulutuksen taso vaihtelee yliopistojen välillä eikä mitään tarkkaa velvoitetta sen järjestämiselle ole. Opettajan merkittävä rooli ihmisoikeuksien toteutumisessa sekä ihmisoikeuskasvatuksessa tulisi tunnistaa yhä paremmin ja ihmisoikeuskasvatuksen positiivinen voima opetuksessa tulisi tunnistaa. Opettajaopintojen pakollisen ihmisoikeuskasvatuksen ja ihmisoikeuksiin erikoistuneiden opettajankouluttajien puute sekä opettajan ihmisoikeuskasvattajan roolin tunnistuksen puute ovat avainongelmia opettajankoulutuksen ihmisoikeuskasvatuksen toteutumisessa. Tämä tutkielma pyrkii tuomaan mahdollisia ratkaisua tilanteen kehittämiseen.
-
(2016)The purpose of this thesis is to find out how human rights education is present in Finnish elementary schools. What do teachers know about human rights education and how it's tied to the elementary school and teachers' professionalism? My hypothesis is that human rights education exists in elementary schools but it is not well-known. There are no previous studies done of this subject. Closest is Mia Matilainen's doctoral dissertation from 2011, where she examines human rights education in high schools. The research is done by using the interview method. I interviewed six elementary school teachers form four different schools and 3 different municipalities. Two of the schools were comprehensive schools. In addition to the teachers, I interviewed two human rights specialists from two different organizations. The interview material is analyzed by using content analysis. The this thesis includes several direct quotes to give it a more down to earth feel, and also to stay in touch with the interview method used. Human rights education was a foreign concept to the teachers I interviewed. However, they thought that with the current elementary school curriculum (in 2016), human rights education will become more familiar and its meaning will become more important. Human rights education was seen as being a part of current subject contents, such as religion, ethics and history. Handling every day issues such as conflicts and bullying were seen as part of human rights education also. Its presence was seen in class rooms, but there is room for improvement in within the school culture, especially when it comes to getting people involved. Teacher's own values were seen as a key element in human rights education. Teacher's role in Finnish schools is still very autonomous, and that it's up to individual teachers how human rights education fits in with the everyday school life. This means that human rights education and taking part in it varies within schools.
-
(2015)The aim of the study is to explore teachers' perceptions of cooperation with civil society organisations (CSO) in human rights education. Teachers' perceptions are a relevant subject of research because the CSOs can do school visits only if invited by teachers. Teachers' experiences of cooperation may influence how they include human rights education in their work. The study also scrutinises teachers' motives to cooperation with CSOs. According to the international human rights conventions, human rights education is a human right and states are responsible of its implementation. In Finland, human rights education is included in the national core curriculum. Finnish studies and reports on human rights education have shown that human rights education is too much on the responsibility of civil society organisations and individual teachers. The realisation of human rights education also depends much on personal commitment of individual teachers. The target group of the study were primary school teachers who had participated in "Lapsen oikeuksien kymppi", a human rights education project organised by Plan Finland. The research data consists of thematic interviews of five teachers working in the Capital Region of Finland. The analysis was conducted using discourse analytical approach. As motives for their participation in the project, the teachers emphasized the importance of the content and the connection to the core curriculum. However, it seems that the teachers had been and still were quite unaware of aims of the project. The teachers tended to highlight the practical impacts of the project whereas they seemed to avoid speaking about cognitive impacts. The data also demonstrated that the teachers' content with the systematical handling of the themes of human rights education. The teachers showed interest in participating in the project or using the materials produced by Plan Finland in the future. However it seemed that the teachers had not included the human rights education in their teaching during or after the project. Teachers frequently explained that the hectic daily life in schools hinders the realization of human rights education. Talk about expertise was often present in the interviews. Teacher perceived the school visitors as experts with both cognitive and affective expertise and also reflected on the sufficiency of the professional skills of their own.
-
(2023)Tässä kandidaatintutkielmassa on muodostettu teoreettinen viitekehys väkivallattomuutta edistävälle pedagogiikalle aiemman tutkimuksen pohjalta. Tutkimuskysymys on: ”Mitä on väkivallattomuuden pedagogiikka?” Tutkimusaineisto koostui yhteensä seitsemästä vertaisarvioidusta kansainvälisestä tutkimusartikkelista. Tutkimus on toteutettu narratiivisena yleiskatsauksena. Analyysimenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Keskeisiä teorioita tutkimuksen taustalla ovat nondualismi, kriittinen teoria, poststrukturalismi, Judith Butlerin teoriat affekteista, etiikasta ja väkivallattomuudesta sekä analyyttinen psykologia. Tutkimustuloksista ilmenee, että väkivaltaan vaikuttavat yksilölliset tekijät ja yhteiskunnalliset rakenteet, mitkä ovat keskinäisriippuvaisia. Väkivallattomuus edellyttää yksilön sisäistä psyykkistä integraatiota, väkivallatonta relationaalisuutta sekä rakenteellista muutosta, joka mahdollistaisi väkivallattomuuden. Tutkimustulosten perusteella väkivallattomuuden pedagogiikan tavoitteena on tukea yksilön sisäistä muutosta ja kasvattaa tietoisuutta väkivaltaa tuottavista normeista ja rakenteista, sekä siitä millaisilla eettisillä ja poliittisilla toimilla näihin voidaan vaikuttaa. Opetuksen tavoitteena on luoda ajattelun lähtökohtia, joiden avulla yksilön on mahdollista vastata monimutkaisiin ja ennalta arvaamattomiin tilanteisiin päivittäisessä elämässä.
-
(2019)Human rights education is meant to provide knowledge, skills and understanding to promote universal human rights culture. It is part of a global education aiming to encourage being an active and responsible citizen of the world. International agreements and national core curriculum mandate to take human rights into account in all teaching, but previous studies have shown that human rights education is not executed at sufficient level. The purpose of this study is to depict, analyze and interpret primary school teachers’ views on human rights education and its obligatory nature and their readiness to execute human rights education in their teaching. I will also clarify what kind of notions teachers have regarding the realization of children’s rights in Finnish primary schools and the role of human rights in the curriculum. My research questions are: 1. How do teachers interpret human rights education and its obligatory nature? 2. How do teachers feel about their own readiness to implement human rights education? The data of this study consists of seven interviews with primary school teachers, who work in the Helsinki metropolitan area. The data is analyzed using qualitative theory-guided content analysis. Analysis and conclusions are supported by previous human rights research and the agreements and conventions defining human rights. The interviewed teachers felt that human rights education must be a part of all school teaching and school culture. They aimed to teach according to human rights, but the amount of teaching consisting of information about human rights and the skills to protect them was low. The teachers’ own knowledge on human rights was partially inadequate. The teachers viewed their readiness to implement human rights education as good. They evaluated that children’s rights are mainly realized well in primary school, but were worried about inequality and bullying. The curriculum’s emphasis on human rights and its commitment to human rights education was poorly understood by teachers. The conclusion of this study is that teachers should receive training regarding human rights education and its obligatory nature and they should be supported to adopt the current curriculum.
-
(2019)Human rights education is meant to provide knowledge, skills and understanding to promote universal human rights culture. It is part of a global education aiming to encourage being an active and responsible citizen of the world. International agreements and national core curriculum mandate to take human rights into account in all teaching, but previous studies have shown that human rights education is not executed at sufficient level. The purpose of this study is to depict, analyze and interpret primary school teachers’ views on human rights education and its obligatory nature and their readiness to execute human rights education in their teaching. I will also clarify what kind of notions teachers have regarding the realization of children’s rights in Finnish primary schools and the role of human rights in the curriculum. My research questions are: 1. How do teachers interpret human rights education and its obligatory nature? 2. How do teachers feel about their own readiness to implement human rights education? The data of this study consists of seven interviews with primary school teachers, who work in the Helsinki metropolitan area. The data is analyzed using qualitative theory-guided content analysis. Analysis and conclusions are supported by previous human rights research and the agreements and conventions defining human rights. The interviewed teachers felt that human rights education must be a part of all school teaching and school culture. They aimed to teach according to human rights, but the amount of teaching consisting of information about human rights and the skills to protect them was low. The teachers’ own knowledge on human rights was partially inadequate. The teachers viewed their readiness to implement human rights education as good. They evaluated that children’s rights are mainly realized well in primary school, but were worried about inequality and bullying. The curriculum’s emphasis on human rights and its commitment to human rights education was poorly understood by teachers. The conclusion of this study is that teachers should receive training regarding human rights education and its obligatory nature and they should be supported to adopt the current curriculum.
-
Peruskoulun opettajien ihmisoikeustuntemuksesta sekä ihmisoikeuskasvatusta koskevista käsityksistä (2018)According to the principles of the international human rights documents and the curriculum of basic education, human rights education should be taken into account in all teaching. Previous studies, however, show that human rights education is not sufficiently successful in basic education and that teachers' level of knowledge of human rights, the content of human rights treaties and their mandatory nature is generally weak. The purpose of this thesis is to describe, analyze and interpret the human rights knowledge of primary school teachers, their views of human rights education and their capacity to implement human rights education in their teaching. Research questions are: 1. How well do elementary school teachers know the content of the Universal Declaration of Human Rights and other documents defining human rights? 2. What attitudes do primary school teachers hold regarding human rights education and its mandatory nature? The research material was collected through an electronic questionnaire addressed to the teachers of Finnish elementary schools in Helsinki. There were 56 replies. The material was mainly analyzed by quantitative methods. Teachers in the elementary school were poorly acquainted with the content of the UN Universal Declaration of Human Rights and other human rights documents, and specially with the binding nature of human rights education. Human rights education was considered more important by teachers who recognized the binding nature of the curriculum regarding human rights education or regarded human rights education to be among their teachable subjects. The results suggest that teachers' attitudes towards human rights education are tainted by the teacher's experience of his own human rights knowledge and his school’s involvement in the subject. The conclusion of the thesis is that there is a clear need for the development of human rights education. Particular emphasis should be put on improving the knowledge of the human rights of teachers so that the ethos of human rights education in the curriculum would also be part of everyday education.
Now showing items 1-12 of 12