Browsing by Subject "ihmisyys"

Tämä tutkielman kohteena on Kongfutsen käsitys ihmisyydestä. Esitän, että se perustui Zhou-dynastian esi-isäkultin luomaan poliittiseem subjektiuteen, ja tulkintani perustaksi tutkinkin muutoksia rituaalisissa järjestelmissä, jotka toiminnallaan legitimoivat poliittista vallankäyttöä Zhou-dynastian perustamisen ja kevään ja syksyn -aikakauden päättymisen välillä (1045-476 eaa). Erityisen huomion kohteena on väkivallan käyttö, sekä konkreettisessa että symbolisessa muodossa, poliittisten yhteisöjen ja subjektien rajojen muodostamisessa. Tutkielman aineiston muodostaa kirjallisuuskatsaus sekä Kongfutsen sanomisia ja tekemisiä kuvaavan Lunyu -teoksen vanhin kerrostuma. Rituaalien ja rituaalisuuden kehitystä kuvaan Catherine Bellin ritualisaatio-käsitteen avulla. Bell näkee ritualisoinnin strategisena käyttäytymismuotona, jonka avulla toimijat voivat vaikuttaa itsensä, yhteisönsä ja ympäröivän maailman välisiin suhteisiin lisätäkseen omaa vaikutusvaltaansa näihin kaikkiin. Rituaalit ovat ennen kaikkea toimintaa, ja tämä toiminta toisaalta jäsentää tilaa kuvaamaan tiettyjä symbolisia valtasuhteita, ja toisaalta taas kirjoittaa nämä suhteet takaisin toimijoiden kehoihin. Zhou-dynastian esi-isäkultti perustui eliitin omaksumalle väkivallan monopolille. Dynastian synty ja sen tulevaisuus riippuivat molemmat tämän monopolin ylläpitämisestä, mikä tapahtui ravitsemalla sitä konkreettisesti ja symbolisesti lihalla, jonka hankkiminen ja kierrättäminen vaihtoverkostoissa oli eliitin identiteetin tae. Dynastian edetessä löyhään patrilineaaristen kulttien liittoon perustuva poliittinen järjestelmä ei kuitenkaan pystynyt säilyttämään sen yhtenäisyyttä. Niinpä 800-luvulta eaa alkaen eri toimijat yrittivät uudistaa rituaalijärjestelmää poliittisen vakauden saavuttamiseksi. Myös Kongfutsen ajattelu liittyy näihin uudistushankkeisiin. Hän pyrki luomaan uutta poliittista identiteettiä luopumalla vallan perinnöllisyydestä perinteisen sukulinjan merkityksessä, ja sen sijaan ohitti sen luomalla henkilökohtaisen yhteyden dynastian perustajakuninkaisiin kanssaihmistensä kautta. Kongfutse esitti, että yhteinen kulttuuriperintö loi perustan, jonka pohjalta yksilöt voivat rakentaa solidaarisuutta keskenään ja hylätä väkivaltaan perustuvan vallanperimyksen.