Browsing by Subject "ilmastoliike"

Koululakko ilmastonpuolesta on Greta Thunbergin aloittama kansalaisliike, joka protestoi nopeamman ja voimakkaamman ilmastopolitiikan puolesta. Protesti on poikkeuksellinen, sillä ilmastolakkojen osallistujat ovat pääosin alaikäisiä lapsia ja nuoria. Tutkielma tavoite on tunnistaa, miten lasten ja nuorten ilmastolakkoja käsiteltiin suomalaisessa mediassa. Se, miten media esittää nuorten vaikuttamisen, vaikuttaa siihen, miten nuorten osoittama huoli nousee poliittisen päätöksenteon agendalistalle. Tutkielma keskittyy alaikäisiin nuoriin ja lapsiin, joilla ei ole vielä äänioikeutta ja näin mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon parlamentaarisin keinoin. Tällaisten nuorten poliittisen osallistumisen mahdollisuudet ovat rajatut. Tämän päivän ilmastopolitiikka vaikuttaa kuitenkin eniten juuri heidän sukupolveensa. Tutkielmassa on kaksi menetelmää: määrällinen sisällönanalyysi ja kehysanalyysi. Määrällistä havainnointia käytetään aineiston organisoinnissa, mutta tutkielman pääpaino on laadullisessa analyysissa. Tutkielman ote on aineistolähtöinen, mutta sitä ohjaavat aiempi tutkimus protestiuutisoinnista sekä lapsista ja nuorista poliittisina toimijoina. Tutkielman viitekehykseen vaikuttavat etenkin Ruth Listerin tutkimus lasten kansalaisuudesta sekä protestiparadigman käsite, jota muun muassa Joseph Man Chan ja Chi-Chuan Leen sekä Joseph Douglas McLeod ja James Hertog ovat tarkastelleet. Tutkielman aineisto koostuu Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa, Iltalehdessä ja Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistuista uutisista, kolumneista ja pääkirjoituksista. Aineisto käsittää julkaistut artikkelit aikavälillä 1.1.-30.9.2019. Tarkasteluväli kattaa kaksi kansainvälistä ilmastolakkoa sekä kevään 2019 eduskunta- ja eurovaalit. Aineisto pitää sisällään 110 artikkelia. Aineistosta on erotettavissa viisi erilaista kehystämisen tapaa: koululaiset-, aktivistit-, lapsukaiset-, tapahtuma- ja keulakuvakehys. Aktivistit-kehys esiintyy aineistossa eniten ja etenkin tarkastelujakson loppupuolella. Se esittää ilmastolakkoon osallistuvat lapset ja nuoret aktiivisina ja itsenäisinä kansalaisina, joiden vaatimukset on huomioitava julkisessa keskustelussa. Koululaiset-kehys esiintyy aineistossa toiseksi eniten ja erityisesti tarkastelujakson alussa. Se kehystää lapset ja nuoret ensisijaisesti koululaisstatuksen kautta. Keulakuva-kehys löytyy artikkeleista, joissa ilmastolakoista kerrotaan sen perustajan, Greta Thunbergin kautta. Tapahtuma-kehys keskittyy pintapuoliseen tapahtumakuvaukseen, joka korostaa protestin osallistujamäärää, kulkureittiä ja haittaa liikenteelle. Keulakuva- ja tapahtuma-kehystä on aineistossa yhtä paljon ja ne ovat havaittavissa etenkin tarkastelujakson lopussa. Lapsukaiset-kehys esittää lapset ja nuoret suhteessa aikuisiin. Aikuisilla on vastuu suojella lapsia ja nuoria, mikä typistää lasten ja nuorten omaa itsenäistä roolia. Lapsukaiset-kehys esiintyy aineistossa tasaisesti koko tarkastelujakson ajan, mutta huomattavasti muita kehyksiä harvemmin. Uutisointi ilmastolakoista on pääosin myönteistä. Lakkoileviin lapsiin ja nuoriin suhtaudutaan neutraalisti tai kannustavasti.

This master’s thesis investigates the dynamics between the climate movement and Finnish political parties in 2019. The climate movement mobilization overlapped two elections in Finland: the parliamentary elections in April and the European parliamentary elections in May. The research focuses on developments in the relationship before, during and after the elections, which will be analysed using the contentious politics approach and electoral contention mechanisms by Tilly, McAdam and Tarrow. This thesis uses a case study research design to examine the distinctive circumstances in which a global mobilization wave overlaps with two elections. The main set of data consists of all public tweets in Finnish twitter, which mention either ‘ilmastolakko’ (climate strike) or ‘#nytonpakko’ (#actnow) and were published in 2019. The tweets are collected using search engine technology and processed by extracting four datasets of tweets sent out by Finnish parliament members. The data is further investigated using various methods, such as network analysis. Statistics collected by the Finnish police force and survey data collected by researchers in climate protests are used to support the analysis. The analysis showed that the dynamics of the interaction between the climate movement and the political parties in Finland changed throughout 2019. Before the parliamentary elections in April 2019, the climate movement formed mutually beneficial electoral alliances with the Green League and the Left Alliance. The political parties took distance from the movement after the elections. A responsive mobilization of the climate movement after the elections showed increasing criticism towards politicians. Other parties did not significantly change their position towards the movement after the elections, although the Finns Party slightly increased the amount of criticism and the other parties slightly decreased the amount of support shown towards the movement. The developments in the movement-party relations were apparent in many ways: Indicators of the mechanisms of interaction were changes in the number of tweets published by MPs, the contents of the tweets, frequency and scale of climate protests and the support or criticism from the climate movement towards the political parties. The two waves of mobilization in Helsinki was supplemented by other types of mobilization, such as the launch of the ‘Korvaamaton’- campaign of development, climate and environmental organizations. This thesis shows that social media is a venue of movement-party interactions in more open media systems, where political elites transcend to Twitter networks. The existence of virtual political elites can have implications for social movements and the collective ‘conflict and alliance’ structure of politics. Further research should be conducted on the other venues in which movement-party interactions may occur and on other case studies, where social movement mobilization and elections occur simultaneously.