Browsing by Subject "ilmastonmuutokset"

Tämä pro gradu on tutkielma Euroopan unionin kansainvälisen lentoliikenteen päästökaupan onnistumisen edellytyksistä ja mahdollisuuksista. EU:n alueella on aloitettu kyseinen päästökauppa 1. tammikuuta 2012. Ensimmäiset päästömaksut on määrä maksaa keväällä 2013. Hanke on saanut osakseen erittäin laajaa kansainvälistä kritiikkiä. Tähän liittyvässä retoriikassa on käytetty laajasti myös kauppasodan uhkakuvaa. Joitain viitteitä kauppasodan alkamisesta onkin jo saatu. Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida yksipuolisesti asetetun päästökaupan edellytyksiä verraten EU:n asiaa koskevaa direktiiviä sekä kansainvälisessä siviili-ilmailun kattojärjestössä (ICAO) käytyjä keskusteluja regiimiteorioiden triangulaatioon. Tutkimusteorialla luodaan pohja niistä elementeistä, jotka tyypillisesti ovat mukana onnistuvissa regiimeissä sekä niistä, joita tulisi lähtökohtaisesti välttää. Aineiston analyysin metodina on sisällön analyysi. Saadut tulokset asettavat EU:n direktiivissä 2008/101/EY esitetyt tavoitteet ja määräykset kansainvälisesti hankalaan asemaan. Tulokset osoittavat, että EU:lla tulee olemaan merkittäviä haasteita saada alueensa ulkopuoliset toimijat hyväksymään eurooppalainen lainsäädäntö toimintansa normiksi. Kritiikin kulmakivinä ovat ICAO:n yleissopimus, pelot kilpailua vääristävistä maksuista, sekä arviot näiden päästöjenrajoitustoimien rajoittuneisuudesta ja mahdollisesta kääntymisestä itseään vastaan. Epäonnistuessaan paljon kansainvälistä huomiota osakseen saanut direktiivi 2008/101/EY jättää merkittävän jäljen ennestään heikkoon EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittiseen arvovaltaan. Jos ennakko-oletuksien vastaisesti direktiivi onnistuisi tavoitteissaan, avaisi se puolestaan mielenkiintoisen mahdollisuuden ryhtyä tarkastelemaan regiimiteoriaa tämän uuden tapauksen näkökulmasta.

This study approaches the problem of poverty in the hinterlands of Northeast Brazil through the concept of structural violence, linking the environmental threats posed by climate change, especially those related to droughts, to the broader social struggles in the region. When discussions about potentials and rights are incorporated into the problematic of poverty, a deeper insight is obtained regarding the various factors behind the phenomenon. It is generally believed that climate change is affecting the already marginalized and poor more than those of higher social standing, and will increasingly do so in the future. The data for this study was collected during a three month field work in the states of Pernambuco and Paraíba in Northeast Brazil. The main methods used were semi-structured interviews and participant observation, including attending seminars concerning climate change on the field. The focus of the work is to compare both layman and expert perceptions on what climate change is about, and question the assumptions about its effects in the future, mainly that of increased numbers of ‘climate refugees’ or people forced to migrate due to changes in climate. The focus on droughts, as opposed to other manifestations of climate change, arises from the fact that droughts are not only phenomena that develop over a longer time span than floods or hurricanes, but is also due to the historical persistence of droughts in the region, and both the institutional and cultural linkages that have evolved around it. The instances of structural violence that are highlighted in this study; the drought industry, land use, and the social and power relations present in the region, including those between the civil society, the state and the private agribusiness sector, all work against a backdrop of symbolic and moral realms of value production, where relations between the different actors are being negotiated anew with the rise of the climate change discourse. The main theoretical framework of the study consists of Johan Galtung’s and Paul Farmer’s theory of structural violence, Ulrich Beck’s theory of the risk society, and James Scott’s theory of everyday peasant resistance.

This study examines the moral arguments found in the national climate change debate in the United States. A multi-level approach to the debate is achieved by using two different materials. The primary object is to trace national characteristics and trends from the American climate debate by examining four samples gathered from The New York Times. To add a local perspective in the study, interviews from Californian non-governmental organizations (NGO) are analysed. While climate change is a popular and interdisciplinary topic of research, the social sciences’ take on it has been surprisingly poor. This study will contribute to the earlier research by approaching the topic from a new kind of perspective addressing the social and moral dimensions in the climate change debate. The theoretical framework of this study is based on the justification theory developed by Luc Boltanski and Laurent Thévenot (1999). By using a new kind of method called Public Justification Analysis (PJA), partly derived from the justification theory and developed for analysis of political disputes, this study answers the following research questions: Who are the main actors taking part in the climate change debate in the United States and what kind of arguments are used; what kinds of solutions do they propose to combat climate change; how do local actors participate in the climate change debate and what kinds of arguments do they use. It was hypothesized that arguments based on efficiency and economic factors are dominant in the debate. Furthermore, it was hypothesized that the representatives of NGOs would state more radical and direct references about ecological facts than other participants in the debate. The literature review and the analysis follow three thematic controversies relating to climate change governance that are identified by Harriet Bulkeley and Peter Newell (2010): The use of science, privatization and marketization of climate governance and climate justice. The focus of this study is to examine how different actors justify their arguments in discussions about these disputes. From the point of view of justification theory, these three controversies correspond to three different 'worlds of justification', or three moral perspectives to the problem of climate change. These are (1) the world of industrial justifications (science and technology controversies); (2) the world of market justifications (privatization and marketization of climate governance) and (3) the world of civic justifications (climate justice). The results of the study can be summarized as follows: First, the main actors participating in the debate were experts, representatives of governments and civic organizations and officials. Second, the most common justifications used in the debate were based on efficiency, joint agreements and markets. Additionally, based on the examined material, the use of liberal grammar (referring to selfish acts by countries or other actors, usually calculating their own interests, benefits and costs over others) the polarized party system, realism and climate skepticism affected the climate change debate in the United States. Hence, the solutions offered to tackle climate change were largely related to technology, energy solutions and market based systems. Third, the NGOs strongly emphasized the importance of local and regional efforts over national or global ones. The justifications based on efficiency were also dominating the interview material and they as well suggested mainly technological, energy based solutions and the importance of climate science in combating climate change. The results of this study suggest that the common usage of industrial and market justifications is part of the political culture in the United States that emphasizes efficiency, economic factors and rationality. While this confirms the initial hypothesis of the study, the surprising result was that this concerns the NGOs as well that in other countries have traditionally represented somewhat different policies compared to the governments.

Fenologia tutkii eliöiden vuotuisen kehityksen suhdetta ilmastotekijöihin. Puilla vuosittaista kehitystä säätelevät voimakkaimmin ilman lämpötila ja päivänpituus. Myös muilla kasvutekijöillä voi olla vaikutusta puiden fenologiaan. Fenologiavaste ympäristötekijöihin on geneettinen. Bore-aalisella kasvillisuusvyöhykkeellä puiden menestymistä rajoittavat talven minimilämpötilat sekä kasvukauden pituuden ja tehoisan lämpösumman kertymän riittävyys. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli havainnoida Vartioharjuntien katupuuarboretumissa kasva-vien koepuiden fenologiaa sekä arvioida niiden menestymismahdollisuuksia Etelä-Suomen olois-sa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin myös fenologiatarkkailua menestymismahdollisuuksien arvi-ointimenetelmänä. Katupuuarboretumin puut edustivat kaikkiaan 11 eri taksonia ja ne oli istutettu vuonna 2012 Vartioharjuntielle Itä-Helsinkiin (60° N, 24° E). Verrokkina tutkimuksessa tarkkailtiin noin 1,5 kilo-metrin päässä Vanhanlinnantiellä kasvavia puistolehmuksia (Tilia x vulgaris). Katupuiden fenologi-aa tarkkailtiin kaksi kertaa viikossa, kun kehitys oli nopeaa, esimerkiksi silmujen puhkeamisen aikaan, ja kerran viikossa hitaamman kehityksen vaiheessa. Fenologiaa tarkkailtiin BBCH-asteikon avulla, joka mahdollistaa vertailukelpoisen tiedon taksonien välillä. Kaksiportainen asteikko kuvaa kasvin eri pääkehitysvaiheita ja sen eri asteita. Fenologiaseurannan lisäksi mitattiin puiden pituus- ja paksuus kasvua sekä tehtiin havaintoja mahdollisista bioottisista tai abioottisista stressioireista. Koepuutaksonien fenologiassa havaittiin joitakin eroja suhteessa verrokkipuiden fenologiaan. Kasvukauden pituus ja tehoisan lämpösumman kertymä näyttäisi riittävän eteläisessä Suomessa puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeellä Ia-Ib. Mahdollisia uusia katupuutaksoneja voisi tämän fenologiatutkimuksen perusteella olla Carpinus betulus ’Fastigiata’, Corylus colurna, Cra-teagus monogyna ’Stricta’, Malus baccata ’Street Parade’, Quercus palustris ja Sorbus aucuparia ’Erecta’. Aikaisempien tutkimusten mukaan näiden taksonien kylmänkestävyys olisi riittävä. Koe-puiden toipuminen vuoden takaisesta siirtoistutuksesta oli todennäköisesti vielä kesken ainakin osalla taksoneista, joten seurantaa olisi syytä jatkaa tarkempien johtopäätösten tekemiseksi. Li-säksi seurantaa olisi hyvä tehdä vähintään kahden kasvukauden ajan, jotta ilman lämpötilan vuo-sittaisen vaihtelun merkitystä voitaisiin tutkia. Tutkimuksen perusteella fenologiaseurantaa voisi käyttää kaupunkipuiden soveltuvuuden arvioinnissa täydentävänä tutkimusmenetelmänä.