Browsing by Subject "implementointi"

Tutkielmassa tarkastellaan EU:n direktiivin implementointia kansalliseen oikeusjärjestelmään implementointiprosessin näkökulmasta. Tutkielmassa tarkastellaan aluksi yleisellä tasolla kansainvälisen oikeuden ja EU-oikeuden perusteita. Tämä luo pohjan tutkielman tarkemman kohteen eli EU:n direktiivin implementointiprosessin tarkastelulle. Tutkielman tarkoituksena on selvittää direktiivin implementointiprosessin kulku ja vaiheet tarkemmin. Tämän selvittämiseksi on perehdytty yksittäisen direktiivin osalta toteutettuun implementointiprosessiin. Tarkastelun kohteeksi on valittu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä (tavaramerkkidirektiivi). Tavaramerkkidirektiivin implementoinnin yhteydessä toteutettiin Suomessa laaja-alainen jo vanhentuneen ja epäyhtenäisen kansallisen tavaramerkkilain kokonaisuudistus, jonka seurauksena implementoinnin yhteydessä tehdyt lakimuutokset ylittivät monin paikoin direktiivin minimivaatimukset. Prosessina tavaramerkkidirektiivin implementointi noudatti lainmukaista EU-asioiden kansallista käsittelyä. Suomen mukanaolo EU:n valmisteluprosessissa oli myös tärkeää ja sitä kautta saatiin jo direktiiviin valmisteluvaiheessa läpi Suomelle tärkeitä kantoja. Implementointiprosessin yhteydessä tehdyn tavaramerkkilain kokonaisuudistuksessa otettiin osittain tavaramerkkidirektiivin säädökset sellaisenaan kansalliseen lakiin ja siten täytettiin direktiivin minimivaateet. Osittain käytettiin hyväksi direktiivin antama mahdollisuus säätää sen käsittelemistä asioista tarkemmin tai laajemmin. Prosessi oli pitkä ja monivaiheinen ja implementoinnissa myöhästyttiin direktiivin asettamasta voimaansaattamisen aikarajasta. Lopputulemana voidaan kuitenkin todeta, että tavaramerkkidirektiivin implementointi oli kokonaisuutena onnistunut prosessi ja sen kautta saatiin tuotua Suomen kansalliseen oikeusjärjestelmään kattavasti direktiivin vaatimat säädökset. Samalla toteutetun tavaramerkkilain kokonaisuudistuksen kautta luotiin Suomeen moderni ja toimiva yhtenäinen tavaramerkkejä koskeva lainsäädäntö, joka on linjassa EU:n tavaramerkkioikeuden kanssa.

This interdisciplinary implementation case-study maps the administrational institutional discriminative structures in organizing services related to adult education (Economic Affairs and Employment) in Helsinki in 2011-2017 – seen from a more critically constructive perspective. This period was dominated by populism and polarized ideas in society on a general level, and the administrational leadership was governed by typical New Public Management ideas such as decentralization, fragmentation, and a market- and results-based orientation. This study uses the lens of public civil servants’ inter-subjective administrative experiences at the local, regional, and central levels. According to Lipsky’s theory of Street-Level Bureaucrats and the Dilemma of the inndividual, there are differing goals between upper and lower level administration when delivering public services. Although public planners might not work at child-care centers, public spaces, schools, in nature, or at home themselves, the planner´s information may have some significant role in the policy development. This analysis looked more into such intra- and interorganizational data which could explain the occurrences of differing goals: • within the Ministry of Economic Affairs and Employment – mostly local and regional level compared to central level decisions (intra-organizational); • within the City of Helsinki (intra-organizational structures, bilingual service); and • between the city of Helsinki and the state of Finland (inter-organizational structures). This study uses deductive, hermeneutic methods that the phenomenological methodology recommends. Reimagining and self-reflecting (socially contextual) non-verbal communicational skills are used to understand the collective organizational meanings of intra- and interorganizational interactions in overwhelmingly demanding environment. The findings of this research indicated that the organizations were very fragmented, and at least temporarily inwarded and overlapping in service (especially within the regional administration between different kinds of educational purchase in Finnish, and between Swedish and Finnish structural integration service due to own developed local and regional networks). The market-based initial mapping system (which is the port for occupational education), would have benefited the service users’ access to trainings and employment from • achieve a joint local multicultural and critical functional tool for the personnel, • more intra-organizational collaboration within Ely-center (centralizing) between the “regular” public employment and business service in general, and the initial mapping service for both Swedish and Finnish (not separate), • offering a series of personnel training of multicultural education, and • increasing quality planning and customer service by more non-discriminative and/or inclusive recruitment