Browsing by Subject "inklusiivisuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Ilmastonmuutoksen hillintää on kuvailtu ”yhteiseksi hyväksi”, vaikka ilmastotoimien hyödyt eivät jakaudu tasaisesti. Maailman rikkain osuus väestöstä on vastuussa suurimmasta osasta maailman päästöjä, mutta haavoittuvamassa asemassa ilmastonmuutoksen edessä olevilla on vähemmän vaikuttamismahdollisuuksia. Tunnustavan ilmasto-oikeudenmukaisuuden ytimessä onkin saavuttaa tasapuolinen osallistumismahdollisuus yhteiskunnan toimintaan sekä edistää haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksien toteutuminen. Tutkielman tavoite on selvittää, millaisia ilmastonmuutoksen ratkaisuja ja osallistumismahdollisuuksia ilmastonmuutoksen kuvissa rakentuu. Tutkielman aineisto koostuu vuoden 2021 Helsingin Sanomien ja Maaseudun Tulevaisuuden ilmastojuttujen 323 ihmisteemaisesta pääkuvasta ja niitä kehystävistä juttujen teksteistä. Yhdessä lehdet antavat yhtä lehteä laajemman kuvan Suomen mediakentästä, ja toisaalta kaksi lehteä mahdollistaa kuvastojen välisen vertailun. Representaatioita tarkastellaan konstruktivistisen suuntauksen mukaisesti määrällistä sisällönanalyysia ja laadullista kehysanalyysia yhdistellen intersektionaalisen lähestymistavan avustamana. Kuvien inklusiivisuutta lähestytään kahden tutkimuskysymysten kautta: 1) Miten yhteiskunnallisesti erilaisissa positioissa olevat ihmiset ovat mukana ilmastonmuutoksen ratkaisuissa Helsingin Sanomien ja Maaseudun Tulevaisuuden ilmastojuttujen ihmisteemaisissa pääkuvissa? 2) Miten inklusiivisia ilmastonmuutosta koskevat ihmisteemaiset pääkuvat ovat? Vuonna 2021 järjestetyn suuren ilmastonmuutoskonferenssin laaja uutisointi ja ilmastonmuutoksen yleinen käsittely Suomen kontekstista määrittelivät suurelta osin kuvastoa. Vaikka perinteiset uutiskriteerit ohjailivat juttuaiheita, olisi representaatiot olleet inklusiivisempia toisenlaisilla kuvavalinnoilla. Kehystäminen vahvisti kuvissa esiintyvien valta-asemaa ja superrikkaiden liikeyritysten miesjohtajien osuus ja kritiikittömät kehystämisen tavat korostuivat etenkin Helsingin Sanomissa. Ilmastonmuutoksessa haavoittuvassa asemassa olevat alkuperäiskansat ja eteläisen pallonpuoliskon väestöt jäivät kuvastossa marginaaliin, eikä heitä näkynyt Maaseudun Tulevaisuudessa lainkaan ratkaisijoiden roolissa. Tutkielma tuo lisäymmärrystä valokuvien käytön inklusiivisuudesta ilmastonmuutoksen kuvissa. Lisäksi tutkielma tuo esiin, millaisia erilaisia toimijuuksia ilmastonmuutoskuviin rakennettiin yhteiskunnallisen aseman ja ilmastoratkaisujen suhteen vuoden 2021 Helsingin Sanomien ja Maaseudun Tulevaisuuden ilmastojutuissa. Jatkossa vertaileva analyysi historiallisista muutoksista ilmastokuvastoissa voisi syventää ymmärrystä ilmastokuvien inklusiivisuudesta ja toimituskäytäntöjen tutkiminen puolestaan ilmastokuvaston yksipuolisuudesta.
-
(2023)Tässä tutkielmassa selvitetään, millä tavoin kulttuurista moninaisuutta kuvataan suomalaisten lasten kuvakirjojen tekstissä sekä kuvituksessa. Kyseessä on laadullinen tutkimus. Aiempaa tutkimustietoa suomalaisessa kontekstissa on suhteellisen vähän, jonka takia päädyin valitsemaan kyseisen aiheen. Kansainvälisesti kulttuurista moninaisuutta lastenkirjallisuudessa on tutkittu enemmän. Kiinnostukseni heräsi myös ammatillisessa mielessä, sillä lastenkirjallisuudella on merkittäviä vaikutuksia lapsen kasvuun sekä kehitykseen. Tutkielman tavoitteena on löytää konkreettisia tapoja, joilla kulttuurista moninaisuutta kuvataan. Tämän tiedon avulla varhaiskasvatuksen ammattilaisten on mahdollista löytää inklusiivista kirjallisuutta, jossa puheenvuoron saavat vähemmistöt, erilaisuutta kuitenkaan korostamatta. Tutkimuksen aineisto koostuu lasten kuvakirjoista, jotka on kerätty tarkkoja valintakriteereitä noudattaen Helsingin kaupungin kirjastosta. Aineistoon valikoitui neljä lasten kuvakirjaa, joissa kaikissa käsiteltiin kulttuurista moninaisuutta jollakin tavalla. Aineiston ovat kirjoittaneet suomalaiset kirjailijat vuosina 2017–2020. Lopullinen aineisto oli yhteensä 157 sivua. Analyysimenetelmäksi valikoitui aineistolähtöinen sisällönanalyysi, joka toteutettiin monessa eri vaiheessa. Tekstianalyysin lisäksi tein kuva-analyysin. Tässä käytin Anita Sepän (2012) luomaa mallia hieman muunneltuna. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että kulttuurista moninaisuutta kuvataan monikielisyyden, etnisten piirteiden, kulttuuristen tapojen, uskonnollisuuden sekä maahanmuuton kautta. Tärkeä huomio on, että kulttuurisen moninaisuuden kuvauksia löydettiin enemmän kuvituksesta, kuin tekstistä. Nykylastenkirjallisuudessa kulttuurinen moninaisuus ei ole enää kirjojen aihe vaan taustalla toimiva voima. Kulttuurinen moninaisuus on osa yhteiskuntaa ja arkipäivää eikä erilaisuutta nosteta enää jalustalle. Pääajatuksena on, että lapset pääsevät kertomaan tarinaa omista lähtökohdistaan käsin. Tutkimuksen teon jälkeen pystyn paremmin valitsemaan ja suosittelemaan kollegoille sekä lapsille lasten kuvakirjoja, joissa kulttuurinen moninaisuus tulee jollain tavalla näkyviin.
Now showing items 1-2 of 2