Browsing by Subject "inkongruenssi"

Pro gradu -tutkielma käsittelee Veera Salmen lastenromaania Puluboin ja Ponin kirja (2012) huumorin tuottamisen näkökulmasta. Tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan niitä keinoja, joiden avulla teoksen huumori syntyy. Lähtöoletuksena on, että Puluboin ja Ponin kirjan huumori koostuu monenlaisista eritasoisista aineksista, ulottuen huumorin matalaksi luokitelluista muodoista, kuten groteskista ja skatologisesta huumorista aina sen monimutkaisempiin muotoihin, kuten ironiaan, parodiaan ja humoristiseen metafiktioon saakka. Lastenkirjallisuuden huumoria on tutkittu toistaiseksi melko vähän. Tutkielmassa hyödynnetään Maria Laakson ja Julie Crossin ajatuksia lastenkirjallisuuden huumorista. Analyysin teoreettisena taustana on huumorin inkongruenssi- eli yhteensopimattomuusteoria. Inkongruenssi tarkoittaa toisiinsa sopimattomien elementtien yhteen tuomista, jolloin huumori syntyy yhdistelmän ristiriitaisuudesta ja tuon ristiriidan havaitsemisesta. Tutkielmassa tarkastellaan Puluboin ja Ponin kirjan huumoria analysoimalla henkilöhahmoja, tapahtumia ja miljöötä, kerrontaa ja visuaalisuutta sekä kieltä ja intertekstuaalisuutta inkongruenssiteorian avulla. Tämän lisäksi analyysissa hyödynnetään monia muita kirjallisuustieteen tarjoamia välineitä, kuten karnevalismin, groteskin, ironian, parodian, metafiktion, kaunokirjallisen nonsensen sekä kaksoispuhuttelun käsitteitä. Puluboin ja Ponin kirjan hahmojen, tapahtumien ja miljöön huumori syntyy liioittelusta, tyypittelystä, koomisesta groteskista, karnevalistisesta nurinkäännöstä ja kategorioiden sekoittamisesta. Teoksen kerronnassa tuotetaan huumoria rikkomalla kerronnan koherenssia monin eri tavoin. Kerronta sisältää lisäksi runsaasti metafiktiivisiä piirteitä, joiden avulla huvitellaan kirjallisilla konventioilla. Teoksen visuaaliset elementit eli lapsenomainen kuvitus ja runsas typografisten keinojen käyttö rikkovat myös konventioita ja synnyttävät huumoria. Kielellinen huumori syntyy nonsensisen kielellä leikkimisen ja kielen sääntöjen rikkomisen kautta. Teoksen runsas intertekstuaalisuus synnyttää huumoria esimerkiksi parodian keinoin ja vinkkaa usein silmää aikuislukijalle, viitaten lapsen tietämyksen ulkopuolelle. Tutkielma osoittaa, että Puluboin ja Ponin kirjan huumori on monimuotoista ja monitasoista. Huumorin pääasiallisena syntymekanismina läpi teoksen toimii inkongruenssi: hahmojen, tapahtumien, kerronnan, visuaalisuuden ja kielen huumori syntyy asioiden yhteensopimattomuudesta, jonka havaitseminen synnyttää koomisen efektin. Teoksessa käytetään laajasti erilaisia huumorin keinoja ja siten teoksella on potentiaalia puhutella eri-ikäisiä ja kirjalliselta kompetenssiltaan eritasoisia lukijoita. Tutkielmassa todetaan, että huumorin funktiot teoksessa ovat hyvin moninaiset. Teoksen monimuotoinen ja inklusiivinen huumori toimii paitsi lukijan huvittajana ja vakavien aiheiden keventäjänä, myös tapana manifestoida erilaisuuden hyväksymisen puolesta ja toisaalta keinona rikkoa raja-aitoja lapsille ja aikuisille sopivien kirjallisten keinojen välillä.

Kondrodysplastiset koirarodut, kuten welsh corgit ja mäyräkoirat, ovat ilmiasultaan huomattavan lyhytraajaisia koiria, joiden lyhytraajaisuus johtuu ruston ja kasvulevyjen kehityshäiriöstä. Kehityshäiriöt altistavat kondrodysplastiset rodut muun muassa kyynärnivelen inkongruenssille eli kyynärnivelen nivelpintojen epäyhdenmukaisuudelle. Kyynärnivelen inkongruenssi on yksi kyynärniveldysplasian eli kyynärnivelen kehityshäiriön muoto. Kyynärnivel on olkaluun, värttinäluun ja kyynärluun muodostama nivel. Värttinäluu kasvaa pituutta proksimaalisesta, eli lähempänä kehoa olevasta ja distaalisesta, eli kauempana kehoa olevasta kasvulevystä, mutta kyynärluun pituuskasvu tapahtuu pääasiassa vain distaalisesta kasvulevystä. Värttinä- ja kyynärluun pituuskasvun täytyy olla synkronoitua, jotta kyynärnivelen nivelpinnat pysyvät yhdenmukaisina. Kyynärluun distaalisen kasvulevyn ennenaikainen sulkeutuminen aiheuttaa kyynär- ja värttinäluun epäsuhtaisen kasvun, jolloin olka- ja kyynärluun välinen nivelrako levenee eli nivelestä tulee inkongruentti. Tässä kirjallisuuskatsauksessa perehdytään kondrodysplastisten rotujen kyynärnivelen inkongruenssin etiologiaan, patofysiologiaan, oireisiin, kliiniseen diagnostiikkaan ja hoitomuotoihin, jotta saadaan kerättyä yhteen tämänhetkinen tieto kyseisten koirarotujen kyynärnivelen inkongruenssista, jalostuksen seulonnasta ja hoitomuotojen valinnasta. Kyynärnivelen inkongruenssi voi oireilla esimerkiksi ontumana, kipuna erityisesti kyynärniveltä yliojennettaessa sekä ranteen äkillisenä koukistuksena askelluksen keskitukivaiheessa. Kyynär- ja värttinäluun kasvun epäsuhdan vuoksi raajat ovat usein valgus -asennossa, eli raajat taipuvat ranteen kohdalta poispäin vartalon keskitasosta. Valgus –asennon lisäksi kyynärvarsi voi kaareutua epänormaalisti. Kyynärnivelen inkongruenssia voidaan tutkia ortopedisen tutkimuksen, röntgen-, tietokonetomografia- ja magneettikuvauksen, sekä kyynärnivelen tähystämisen avulla. Röntgenkuvan perusteella kyynärnivel arvioidaan Suomessa jalostuksen seulontatutkimuksissa neljään eri luokkaan: INC0 – ei inkongruenssia, INC1 – lievä inkongruenssi, INC2 – kohtalainen inkongruenssi ja INC3 – vakava inkongruenssi. Kyynärnivelen inkongruenssin suositeltavin hoitomuoto on kirurginen korjaus, mutta toisinaan päädytään konservatiiviseen hoitoon. Kirurginen toimenpide tulisi kuitenkin suorittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa inkongruenssin diagnosoinnin jälkeen, jotta kyynärnivelen vakavan nivelrikon riskiä voitaisiin vähentää. Kirurgisen toimenpiteen suunnittelussa voidaan hyödyntää CORA –menetelmää, joka on alun perin ihmiskirurgiassa kuvattu menetelmä ja jonka avulla voidaan selvittää luusta operoitavat kohdat. Kyynärnivelen inkongruenssin hoidossa kuvattuja kirurgisia menetelmiä on useita ja tässä kirjallisuuskatsauksessa perehdymme dynaamiseen distaaliseen ulnan ostektomiaan, dynaamiseen proksimaaliseen ulnan osteotomiaan ja kaksoisvinoon dynaamiseen proksimaaliseen ulnan osteotomiaan, sekä asentovirheen kirurgisista korjausmuodoista perehdymme avoimeen ja suljettuun kiilaosteotomiaan sekä kaarevaan kiilaosteotomiaan.

Suomessa lähes 40 %:lla tutkituista amerikanstaffordshirenterriereistä on havaittu nivelrikkomuutoksia kyynärnivelistä otetuissa virallisissa röntgenkuvissa. Vaikka ongelmat kyynärnivelessä ovat rodulla yleisiä, ei kirjallisuudesta löydy tietoa kyynärnivelen kasvuhäiriöiden esiintyvyydestä amerikanstaffordshirenterriereillä. Tämän vuoksi Suomen Amerikanstaffordshirenterrieriyhdistyksen aloitteesta tehtiin tutkimus, jonka tarkoituksena oli muun muassa selvittää eri kyynärnivelen kasvuhäiriötyyppien esiintymistä rodulla. Tutkimukseen otettiin koiria, joista osalla ei aiemmissa röntgenkuvissa ollut havaittu kyynärnivelen kasvuhäiriöön tai nivelrikkoon viittaavia muutoksia ja osalla taas oli ollut lieviä tai kohtalaisia muutoksia joko toisessa tai molemmissa kyynärnivelissä. Tutkimukseen otettiin mukaan myös koiria, joiden kyynärniveliä ei ollut aiemmin kuvattu. Tutkimukseen osallistui yhteensä 34 amerikanstaffordshirenterrieriä. Aiemmin kuvattujen koirien vanhat röntgenkuvat haettiin Kennelliitosta. Kyynärnivelistä otettiin mediolateraaliset röntgenkuvat nivelen ollessa sekä 45 että 90 asteen kulmassa ja tietokonetomografiakuvat 90 asteen kulmassa. Röntgenkuvista tarkasteltiin osteofyyttien eli uudisluumuodostumien kokoa ja tietokonetomografiakuvista etsittiin näiden lisäksi merkkejä primaarisista kyynärnivelen kasvuhäiriöistä eli sisemmän varislisäkkeen sairaudesta, kiinnittymättömästä kyynärpään ulokkeesta, olkaluun telan osteokondroosista sekä inkongruenssista eli kasvuhäiriöstä, jossa kyynärniveltä muodostavien luiden nivelpinnat ovat asettuneet nivelessä epänormaalisti. Tietokonetomografiakuvista mitattiin myös nivelrakojen leveyksiä. Kyynärpään ulokkeessa esiintyvien osteofyyttien kokojen muutoksia röntgenkuvausten välillä tarkasteltiin tarkoituksena selvittää, kasvavatko nämä iän myötä. Alkuoletuksena oli, että osteofyyttien koko ei muutu. Sukupuolen, painon ja iän vaikutusta osteofyyttien esiintymiseen tutkittiin sekä pyrittiin selvittämään, onko inkongruenssilla vaikutusta osteofyyttien muodostumiseen kyynärpään ulokkeessa. Hypoteesina oli, että inkongruenssi vaikuttaa osteofyyttien muodostumiseen. Röntgenkuvista 34 (50 %) nivelessä havaittiin osteofyytti kyynärpään ulokkeessa. Seitsemässätoista (25 %) kyynärnivelessä nähtiin muutoksia sisemmässä varislisäkkeessä. Näistä yhdellä koiralla, jolla todettiin sisemmässä varislisäkkeessä irtopala, diagnosoitiin sisemmän varislisäkkeen sairaus. Seitsemässä (10 %) kyynärnivelessä havaittiin inkongruenssia. Muita kyynärnivelen kasvuhäiriön muotoja koirilla ei tässä aineistossa havaittu. Aineistossa uroksilla esiintyi suurempia osteofyyttejä kyynärpään ulokkeessa kuin nartuilla. Myös korkea ruumiinpaino korreloi tämän osteofyytin koon kanssa. Iän ei todettu vaikuttavan kyynärpään ulokkeessa olevien uudisluumuodostumien kokoon. Sukupuolen, iän tai painon ei havaittu vaikuttavan osteofyyttien kokoon sisemmässä varislisäkkeessä. Vanhemmista ja tämän tutkimukset yhteydessä otetuista röntgenkuvista mitattujen kyynärpään ulokkeessa olevien osteofyyttien kokoja vertailtaessa keskenään osteofyyttien kasvu oli harvinaista. Tämän tutkimusaineiston perusteella vaikuttaa siltä, että osteofyytit kyynärpään ulokkeessa eivät kasva iän myötä. Inkongruenteissa kyynärnivelissä havaittiin olevan suurempia osteofyyttejä kyynärpään ulokkeessa kuin kongruenteissa nivelissä. Kyynärnivelissä, joissa tietyt nivelraot olivat suurempia, havaittiin esiintyvän suurempia osteofyyttejä kyynärpään ulokkeessa tai sisemmässä varislisäkkeessä. Nämä löydökset viittaavat siihen, että inkongruenssilla on vaikutusta osteofyyttien kehittymiseen kyynärnivelessä.

Tutkin työssäni komisuutta Miina Supisen esikoisromaanissa Liha tottelee kuria. Tutkin miten koomisuus romaanissa ilmenee ja mihin sillä pyritään. Koomisuus on romaanissa kohosteisesti läsnä kaikilla kerronnan tasoilla ja sitä tutkimalla päästään käsiksi romaanin teemoihin ja arvomaailmaan. Koomisuus ei ole yksiselitteistä vaan toimii samaan aikaan monilla eri tasoilla ja saa paikoin jopa groteskeja ja satiirisia piirteitä. LTK:sta ei ole aikaisempaa akateemista tutkimusta. Koomisuutta sen sijaan on tutkittu paljon. Nojaan tutkimuksessani vahvasti Maurice Charneyn ja Henry Bergsonin käsityksiin koomisesta. Keskeisimpiä teoreettisia käsitteitä, joilla avaan romaanin koomisuutta, ovat John Morrealin inkongruenssi ja Bergsonin lumipalloefekti. Analysoin romaanin henkilöhahmoja ja tutkin miten stereotypioilla rakennetaan koomista vaikutelmaa. Lisäksi analysoin romaanin kerrontaa ja keskityn etenkin kertojan ja fokalisaation erittelyyn koomisen vaikutelman rakentumisessa. Tutkimuksessani totean, että koomisuus vaikuttaa LTK:ssa samaan aikaan monella tasolla. Koomisuus osoittaa henkilöhahmojen virheet ja asettaa heidän toimintansa naurunalaiseksi. Romaanin koomisuus rakentuu pääosin inkongruenssin, liioittelun, stereotypioiden ja lumipalloefektin keinoin. Koominen on kerronnan keino, joka korostaa romaanin arvomaailmaa ja asettaa tietyt toimintatavat ja arvot kyseenalaiseksi osoittamalla ne koomisiksi. Koomisen vaikutelman tarkempi analyysi ja erittely auttavat ymmärtämään romaanin arvomaailmaa ja hahmottamaan paremmin sen teemoja. Tutkimukseni osoittaa koomisen ambivalentin puolen, sillä LTK:n tematiikkaan liittyy kiinteästi myös koomisen satiirinen ja groteski puoli.