Browsing by Subject "insomnia"

Sleep difficulties have been on the rise for the past decade. Insomnia and sleep difficulties have associations with an increased risk of overall mortality, as well as with a diverse array of complex diseases, such as coronary heart disease, major depressive disorder, fibromyalgia and Alzheimer’s disease. Epigenomics provides information on how environmental factors influence the genome via epigenetic mechanisms, such as DNA methylation. Thus far, epigenome-wide association studies looking at the effects of sleep disturbances on the methylome have provided evidence of distinctive methylation patterns in insufficient sleep, involving biological processes related to neuroplasticity and neurodegeneration. However, more knowledge is needed to determine how the severity of sleeping difficulties influence the methylome. This thesis investigates the effects of increasing sleep difficulties on DNA methylation with an epigenome-wide association study. The study sample is derived from the Health 2000 general population survey. Subjects were divided into three different groups by their self-reported level of sleeping difficulty, and methylation measurements performed from whole blood samples utilizing the Illumina Infinium MethylationEPIC kit, encompassing >850,000 CpG sites. To identify differentially methylated sites, a multivariable regression model was used with age, gender, smoking, alcohol use, cell type distribution and plate and array data as covariates. None of the differentially methylated CpG sites identified remained significant after multiple testing correction. To gain more information regarding which biological processes the methylated sites may be part of, those CpG sites with an uncorrected p-value of <0.0005 were subjected to pathway analysis. Notable significant pathways included oxytocin- and serotonin receptor-mediated signalling pathways and Alzheimer’s disease-amyloid secretase pathway. Altogether, six pathways remained significant after multiple testing correction, with a total of 12 different genes appearing in them. Furthermore, a post-hoc regression analysis was conducted between these 12 genes and their corresponding CpG sites, and health-related quality of life questionnaire responses. Significant results included associations between sleep, and discomfort and symptoms (including pain). As an additional analysis, a database search was conducted to learn more about the genes’ functionality at the level of phenotype. Results included some variant trait associations to sleep, Alzheimer’s disease and cognitive performance. The associations to Alzheimer’s disease and cognitive performance warrant further research with a similar additive model, perhaps with a larger sample.

Masennus on yleinen sairaus väestötasolla ja kansantaloudellisesti hyvin merkittävä, sillä masennus on merkittävä syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Unettomuus on yleinen oire masennuksen yhteydessä, mutta sen on havaittu olevan myös itsenäinen riskitekijä masennuksen puhkeamiselle. Unettomuus ei myöskään ole pelkkä oire, vaan usein itsenäinen liitännäissairaus masennuksen rinnalla. Masennuksen ja unettomuuden välillä on havaittu useita yhteisiä tekijöitä, vaikka nämä kaksi sairautta yhdistävää tarkkaa mekanismia ei vielä tiedetä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää FinTerveys 2017 -tutkimuksen pohjalta masennuksen ja unettomuuden yleisyyttä suomalaisväestössä sekä selvittää regressiomallilla, assosioituvatko unettomuuteen liittyvät oireet masennukseen ja psyykkiseen oireiluun. Aineistosta havaitaan, että lääkärin toteamaa masennusta on 6,5 prosentilla ja usein koettua unettomuusoireilua 10 prosentilla. Usein koettu unettomuusoireilu on 5,47-kertaisesti (95 % CI = 4,05–7,40) yleisempää ihmisillä, joilla on lääkärin toteama masennus kuin ihmisillä, joilla masennusta ei ole. Lisäksi havaitaan, että kaikki huonosta unesta kielivät oireet (unettomuus, päiväväsymys, mielipide riittämättömästä unesta ja unilääkkeiden käyttö) näyttäisivät lisäävän riskiä masennukselle ja päiväväsymys assosioituu vahvimmin masennukseen. Tulokset vahvistavat unettomuuden yhteyttä masennukseen ja sen tärkeyttä, että unettomuuden taustalta on hyvä tunnistaa mahdolliset muut sairaudet, ja toisinpäin sitä, että masennuksen yhteydessä olevaa unettomuutta pitää tarkastella omana merkittävänä kokonaisuutenaan.

Målet med denna undersökning var att ta reda på prevalensen för mardrömmar hos blivande föräldrar under graviditeten och att undersöka om det finns en skillnad mellan hur ofta blivande mammor och blivande pappor drömmer mardrömmar. Målet var också att undersöka ifall mardrömmar är kopplade till psykisk hälsa. De 1673 familjer som deltog i CHILD-SLEEP födelsekohortstudien svarade på frågeformulären då kvinnorna var i 32:a graviditetsveckan och vid senare tidpunkter efter att barnen fötts. I frågeformulären fanns bland annat frågor om den allmänna hälsan, sömnen och hur ofta deltagarna drömde mardrömmar. I studien framkom det att de gravida kvinnorna drömde mardrömmar oftare än vad vuxna i allmänhet gör, medan de blivande papporna inte gjorde det. 7,7 % av de gravida kvinnorna drömde ofta mardrömmar under graviditeten medan bara 1,3 % av de blivande papporna vid samma tidpunkt gjorde det. Logistiska regressionsanalyser utfördes för att ta reda på vilka riskfaktorer som var kopplade till mardrömmar. Det framkom att speciellt depressivitet, ångest och stress var riskfaktorer hos de blivande föräldrarna. Hos de gravida kvinnorna var insomni statistiskt signifikant kopplat till mardrömmar och hos papporna var specifikt insomningssvårigheter, att vakna under natten och en dålig sömnkvalitet kopplade till mardrömmar.