Browsing by Subject "intersubjektivitet"

Tutkielma käsittelee toisen aloittamia korjauksia ruotsinkielisissä ryhmäkeskusteluissa. Tutkielmassa analysoidaan strategioita, joita keskustelijoilla on käytössään intersubjektiivisuuden ylläpitoon arkikeskusteluissa. Havaintoja verrataan pääasiassa angloamerikkalaisiin tutkimustuloksiin. Ruotsinkielisiä toisen aloittamia korjauksia ei ole aikaisemmin tutkittu yhtä kattavasti. Tutkielma perustuu keskusteluanalyyttiseen metodiin ja pohjautuu Schegloffin, Jeffersonin ja Sacksin (1977) esittelemään korjauskäsitteeseen. Tutkielman esittelemä jäsentelymalli perustuu Kendrickin (2015), Couper-Kuhlen ja Seltingin (2018) ja Lindströmin (2008) aikaisempiin analyyseihin toisen aloittamista korjauksista. Materiaali koostuu arkisista ryhmäkeskusteluista, joita on yhteensä nauhoitettuna noin 3 tuntia ja 21 minuuttia sekä Ruotsista että Suomesta. Osallistujat ovat toisilleen ennestään tuttuja ja he ovat yhtä lukuun ottamatta kaikki naisia. Tutkielmassa analysoidaan yhteensä 36 korjauksen aloitusta ja nämä aloitukset jaetaan avoimiin (öppna), kysyviin (utfrågande), toistaviin (upprepande) ja tulkitseviin (uttolkande) korjauksen aloituksiin sekä selityksen pyyntöihin (begäran om förklaring). Useampi alakategoria esitellään näiden kategorioiden alla. Tutkielman keskeinen havainto on, että avoin korjauksen aloitus va sa du keskellä vuorovaikutustilannetta lausutaan ympäröivää puhetta nopeammalla tempolla. Yksittäiset kysyvät sanat ja äännähdykset kuten huh tai häh ja avoin korjaus va ovat harvinaisia materiaalissa, mikä on selkä ero angloamerikkalaisiin tutkimuksiin verrattuna. Ongelmakohdan toistot sekä selityksen pyynnöt ovat sen sijaan tavallisia ja materiaalissa esiintyy useampi muoto tulkitsevista korjauksen aloituksista.