Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "investointioikeus"

Sort by: Order: Results:

  • EU:n kestävän sijoittamisen luokitusjärjestelmä viherpesua ehkäisevänä sääntelyinstrumenttina - erityisesti kiinteistö- ja rakennusalalla 
    Westerlund, Konsta (2022)
    Tutkielma käsittelee Euroopan unionin kestävän sijoittamisen luokitusjärjestelmän eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2020/852 (ns. taksonomia-asetus) liittyvän sääntelyn mahdollisuuksia saavuttaa sääntelyn taustalla poliittisena tavoitteena vaikuttava viherpesun ehkäisy. Tutkielma käsittelee järjestelmää osin yleisesti, mutta erityisesti kiinteistö- ja rakennusalalla. Tutkimuksen kohde on tutkimuskysymyksestä ja tutkimusasetelmasta johtuen poikkioikeudenalainen käsittäen sekä ympäristöoikeudellisia että investointioikeudellisia piirteitä. Tutkimuksessa on käytetty tutkimuskysymykseen vastaamiseksi sääntelytutkimuksellista menetelmää, jossa oikeusdogmaattinen ja sääntelyteoreettinen metodi yhdistyvät, tavoitteena sääntelyn arvioiminen ja kehittäminen. Tutkielma on jakautunut kahteen osaan siten, että ensimmäisessä pääteemassa (luvut 1-3) jaottelen, systematisoin ja tulkitsen sääntelyn viherpesun ehkäisyä koskevan tavoitteen kannalta keskeisiä osatekijöitä, jonka jälkeen arvioin viimeisissä luvuissa (luvut 4-5) kyseisen tavoitteen toteutumista. Keskeisiä osatekijöitä tavoitteen saavuttamiseksi ovat muun muassa sääntelyyn liittyvä kokonaisvaltainen sääntelystrategia, johon kuuluu se, ettei sääntelyn ympäristötavoitetta merkittävästi edistävä taloudellinen toiminta saa aiheuttaa merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille sekä sääntelyn elinkaariajattelu. Myös sääntelyyn liittyvien tiedonantovelvollisuuksien laiminlyönnit voidaan laskea keskeisiksi tekijöiksi samoin kuin muut avoimuus- ja valvonta-aspektit. Lisäksi olen arvioinut sääntelyn viherpesun ehkäisyä koskevaan tavoitteeseen pääsemisen edellytykseksi sen, että sääntely saavuttaa riittävän aseman, jotta luokittelujärjestelmällä olisi laajempaa merkitystä. Tähän liittyen olen arvioinut eri sääntelykeinojen vaikutuksia aseman saavuttamiseksi. Tulen tutkimuksessani seuraaviin johtopäätöksiin. Sääntelyn ollessa vielä melko keskeneräistä, yhteismitallista vastausta tutkimuskysymykseen ei voida antaa, koska tämä vaatisi soveltamiskäytäntöä ja empiiristä tukimusta taakseen. Sääntelyssä on kuitenkin useita osatekijöitä, joiden seurauksena tavoite olisi mahdollista saavuttaa. Näitä ovat muun muassa kestävyystietojen antamisen standardisointi, erilaiset tietojen varmennusmenetelmät ja hallinnolliset seuraamukset sääntelyn rikkomisesta sekä kannustinpohjaisuuteen liittyvät mahdollisuudet. Tavoitteen toteutumista vastaan puhuvia seikkoja ovat taas mm. teknisten arviointikriteereiden valintaprosessin politisoituminen ja liian laajasta sääntelyn vapaaehtoisesta noudattamisesta aiheutuva tiedonannon riittämättömyys.
  • Investointiriitojen ratkaisemiseen tarkoitetut investointituomioistuinjärjestelmät ja prosessi kohti monenvälistä institutionaalista mallia 
    Kyyhkynen, Konsta (2021)
    Perinteisesti desentralisoituun institutionaaliseen välimiesmenettelyyn perustunut ulkomaisten sijoittajien ja sijoitusten isäntävaltioiden välisten riitojen riidanratkaisujärjestelmä (”ISDS-järjestelmä”) on ollut voimakkaan kritiikin kohteena etenkin 2000-luvulla. Tämän kritiikin puitteissa ISDS-järjestelmän legitimiteetti on kyseenalaistettu varsin kokonaisvaltaisesti. Yhtäältä kyse on institutionaalisesta ja menettelyllisestä ongelmasta, joka on seurausta ISDS-menettelyiden kehyksenä käytettyjen institutionaalisten välimiesmenettelyiden perustavanlaatuisesta yhteensopimattomuudesta voimakkaan julkisen intressin kohteina olevien investointiriitojen ratkaisukeinona. Toisaalta ongelma kytkeytyy välimieslainkäytön kohteena olevien riitojen sisällölliseen puoleen investointisuojasopimusten muodostaessa epämääräisen, tulkinnalle avoimen aineellisoikeudellisen pohjan, jonka puitteissa ISDS-menettelyitä hoitavien välitystuomioistuinten lainkäytön on katsottu haittaavan valtioiden demokraattista prosessia ja itsesääntelyoikeutta perusteettomilla ISDS-järjestelmän puitteissa esitettävillä korvausvaateilla. Investointituomioistuinjärjestelmällä (investment court system) tarkoitetaan EU:n unionin yhteisen kauppapolitiikan alla Kanadan, Vietnamin, Singaporen ja Meksikon kanssa neuvottelemien uuden sukupolven kahdenvälisten kauppa- ja investointisuojasopimuskokonaisuuksien sisältämää uudenlaista ISDS-mekanismia. ICS-reformissa on kyse ennen kaikkea institutionaalisesta ja menettelyllisestä uudistuksesta, jonka tarkoituksena on parantaa niitä perinteisen ISDS-menettelyn alueita, jotka voimakkaimmin vaikuttivat ISDS-järjestelmän legitimiteettiongelmiin. ICS-reformin yhteydessä sopimuskumppanit ovat lisäksi tarkentaneet investointisuojan aineellista puolta, jossa pääpainona on ollut isäntävaltioiden itsesääntelyoikeuden nimenomainen turvaaminen. Tarkastelen ICS:n ohella lyhyesti myös YK:n UNCITRALin työryhmä III:ssa työn alla olevaa monenvälistä investointituomioistuinta (multilateral investment court). MIC-hankkeen pyrkimyksenä on luoda täysin uusi monenvälinen investointiriitojen ratkaisujärjestelmä. Pyrkimys kytkeytyy vaikuttavuudeltaan vahvasti ICS-reformiin sen jakaessa samoja sisällöllisiä tavoitteita ja toisaalta ICS-mekanismin sisältäessä suoran liitäntämekanismin mahdolliseen MIC-mallin mukaiseen tuomioistuinjärjestelmään. Tässä tutkielmassa tavoitteenani on mainitun ICS-reformin systematisoinnin ja vertailun kautta antaa mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva uudistuksen sisällöstä. Pohjustan tätä tutkielman lainopillista ja vertailevaa puolta tarkastelemalla aluksi sekä ISDS-järjestelmän rakennetta että sen suhdetta EU-oikeuteen. Näin lainopillinen analyysi saa sellaisen kontekstin, jossa uudistuksen merkittävyys on paremmin hahmotettavissa. Tätä vasten tutkielman varsinaisena tutkimuskysymyksenä on selvittää se, miten ICS-reformi sen nykyisellään julkaistussa muodossa vastaa edellä viitattuun ISDS-järjestelmän kritiikkiin sekä niihin yleisen tason tavoitteisiin, joihin ICS-reformilla alkujaan esitettiin puututtavan. Tältä osin tarkastelu osoittaa, että ICS-reformin insitutionaalinen ja menettelyllinen osuus vastaavat suoraan esitetyn kritiikin ytimeen tuomalla välimieslainkäyttöön kansallisen oikeudenkäyntimenettelyn piirteitä. Institutionaalisesti ICS:n sisäisten mekanismien kautta määräytyvät ICS:n tuomioistuinten tuomarit oletusarvoisesti helpottavat vanhan järjestelmän puitteissa esitettyjä väitteitä ISDS-järjestelmässä vaikuttavien välimiesten vastuullisuuden ja riippumattomuuden puutteista. Menettelyllisellä puolella etenkin UNCITRALin avoimuussääntöjen täysimääräinen implementointi osaksi ICS-mekanismia sekä täysin uutena elementtinä erillisen muutoksenhakutuomioistuimen sisällyttäminen ICS-mekanismiin parantavat menettelyn legitiimiyttä etenkin avoimuuden, vastuullisuuden ja johdonmukaisuuden osalta. Toisaalta uudistuksen kipukohtana vaikuttaisi olevan pyrkimys välimieslainkäytön ja perinteisen oikeudenkäyntimenettelyn parhaiden puolien yhdistämisestä aiheutuviin yhteensopivuusongelmiin, jotka korostuvat etenkin ICS-mekanismiin sisällytetyissä kytkennöissä institutionaalisiin välimiesmenettelysääntöihin. Tässä etenkin ICSID-yleissopimuksen ja sen välimiesmenettelysääntöjen sisältö törmää ICS-mekanismin välimieslainkäyttöön tuomiin modifikaatioihin.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO