Browsing by Subject "irreaalia"

Tässä tutkielmassa tutkin alkuperäisen Tähtien sota -elokuvatrilogian suomenkielisiä tekstityskäännöksiä, tarkemmin elokuvissa esiintyvien irreaalioiden käännöksiä. Irreaalia on Mika Loposen vuonna 2009 ehdottama termi, jolla tarkoitetaan fiktiivisissä maailmoissa esiintyviä kulttuurisidonnaisia asioita ja käsitteitä, jotka puuttuvat oikeasta maailmasta. Irreaalia pohjautuu vanhempaan käännöstieteen termiin reaalia, jolla tarkoitetaan jonkin todellisen kulttuurin kulttuurisidonnaisia asioita ja käsitteitä. Tutkimuksessani selvitän sitä, miten Tähtien sodan irreaaliat voidaan jakaa eri kategorioihin aihepiirinsä perusteella sekä sitä, millaisia käännösstrategioita niiden kääntämisessä on sovellettu. Tässä käytän apuna Ritva Leppihalmeen kehittämää reaalioiden käännösstrategiajaottelua. Lisäksi vertaan keskenään elokuvatrilogian kolmea eri julkaisuversiota nähdäkseni, ovatko irreaaliakäännökset muuttuneet vuosien varrella. Tutkimuksessa osoittautui, että elokuvien eri julkaisuversioiden suomenkieliset tekstitykset eroavat toisistaan niin vähän, että käytännössä kyseessä on yksi käännös, johon on ainoastaan tehty pieniä muutoksia. Irreaaliakäännöksiin tehdyt muutokset ovat toisinaan epäjohdonmukaisia ja aiheuttavat käännöseroja jopa saman elokuvan sisällä. Selvästi suurin osa, yli puolet, elokuvien irreaalioista liittyi teknologiaan. Loput irreaaliat jakautuivat muihin aihepiireihin melko tasaisesti. Leppihalmeen jaottelu soveltui aineiston kategorisointiin kohtalaisesti. Soveltuvuusongelmat johtuvat mahdollisesti osittain reaalioiden ja irreaalioiden eroista tai av-kääntämisen formaatista, joka poikkeaa useista muista kääntämisen muodoista esimerkiksi aika- ja tilarajoitteiden takia.

Pro gradu -tutkielma käsittelee taruolentojen lajinimien kääntämistä fantasiakirjallisuudessa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, kiinnittävätkö fantasiakirjallisuuden suomentajat työssään huomiota siihen, että heidän käännösvastineiksi valitsemiensa tulokulttuurin taruolentojen konnotaatiot vastaavat ominaisuuksia, joita alkutekstissä on annettu siinä esiintyville taruolennoille. Aihetta tutkitaan vertailemalla 15 englanninkielisen fantasiaromaanin taruolentojen ominaisuuksia käsityksiin, joita suomalaisilla on romaanien käännöksissä vastineina käytettyjen taruolentojen ominaisuuksista. Käännösten taruolentojen konnotaatiot johdetaan folklorea käsittelevästä tietokirjallisuudesta. Tutkimus pohjaa erityisesti Leppihalmeen (2001) teoriaan reaalioista, Loposen (2009) teoriaan irreaalioista ja Fawcettin (1997) teoriaan konnotaatioista. Tutkimuksessa havaitaan, että enimmässä osassa tapauksista käännösvastineina käytettyjen taruolentojen konnotaatiot vastaavat alkuteksteissä esiintyvien taruolentojen ominaisuuksia. Tutkituista 51 taruolentoesiintymästä kolmessa vastaavuus havaitaan hyvin epämääräiseksi tai jopa olemattomaksi tai jokin muu seikka käännösvastineen valinnassa jää tutkimusaineiston puitteissa epäselväksi. Muissa tapauksissa käännösvastineina käytettyjen taruolentojen konnotaatioiden havaitaan vastaavan alkutekstin taruolentojen ominaisuuksia joko huomattavasti tai ainakin joissakin sellaisissa asioissa, joita voidaan pitää kyseisen olennon kohdalla keskeisinä, kuten suuren koon tai synnynnäisesti väkivaltaisen luonteen osalta. Havainnoista päätellään, että fantasiakirjallisuutta suomentavat kääntäjät todellakin useimmiten ottavat huomioon käännöksissään käyttämiensä taruolentojen konnotaatiot ja niiden vaikutuksen siihen, miten lukija tulkitsee tarinaa. Tutkimuksessa todetaan myös, että alkutekstin taruolentojen, jotka ovat peräisin fantasiakirjallisuutta edeltävästä folkloresta, korvaaminen tulokulttuurin taruolennoilla on fantasiakirjallisuuden kohdalla suositeltavin käännösstrategia, koska muut käytettävissä olevat strategiat, kuten alkukielisen lajinimen käyttäminen lainasanana, häivyttäisivät tarinan yhteyden sitä edeltäviin kansantaruihin tai muuhun folkloreen.