Browsing by Subject "islamofobia"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2017)The study examines the occurance of Islamophobia in kindergarten and/or school communities. This subject has been examined in Finland a little but a similar research was made in Canada recently, which shows that Muslim teachers encounter Islamophobia in schools. The aim of this study was to investigate the appearance of Islamophobia in Finnish educational institutions. In addition, the goal was to study what kind of experiences the Muslim teachers faced in kindergarten and / or school communities, as well as what kind of effects these experiences had in their professional identity, as well as in their work in educational institutions. The study is a qualitative research. The data collection method used in the study was made by semi- structured face-to-face interviews with three Finnish Muslim teachers. Two of them were class teachers and one a kindergarten teacher. The participants were all females and originally native Finnish converts to the Islamic faith. They all have been working in the field of Education for more than seven years. The study revealed that the participants experienced Islamophobic attitudes in many diverse ways. They experienced Islamophobia by colleagues and children's parents and also in the context of re- cruiting process for hiring. Media biases and misrepresentation of Islam and Muslims, and general ignorance regarding Islam as a religion were seen as primary reasons for Islamophobia. These nega- tive experiences had a direct impact on their professional identities. However the study also revealed that Muslim teachers encounter positive experiences regarding their religion as well. The participants were seen as a strengthening asset, especially in multicultural educational institutes. Based on this study one can draw a conclusion that the Muslim teachers truly face Islamophobia in school and kindergarten environments, however, less than in their free time. In an increasingly globalized world, particularly employees in educational institutions should be aware of Islamophobia and try to counter it and guide children to critical thinking.
-
(2022)Tutkielmassa peilataan islamofobian käsitettä suomalaisten iltapäivälehtien islamin visuaalisen kehystämisen tapaan Afganistanin kriisissä alkusyksyllä 2021. Aineisto koostuu Ilta-Sanomien ja Iltalehden Afganistanin sotaan liittyvistä uutiskuvista elokuulta 2021. Aiempaa tutkimusta islamin visuaalisesta kehyksestä löytyy jonkin verran, tosin tutkimus keskittyy ennemminkin viihdemediaan kuin uutismediaan. Tutkielman näkökulmana on kehystämisen käsite. Kehystämisen käsitteen avulla on mahdollista kuvata valtaa ja sen käyttämistä viestinnässä. Tutkimalla visuaalista kehystämistä on mahdollista saada selville visuaalisten representaatioiden luomia merkityksiä. Kehysanalyysin suhde valtaan peilautuu myös rasismin ja islamofobian tutkimukseen, sillä myös näissä ilmiöissä on kyse vallasta. Islamofobia ilmiönä kytkeytyy rasismiin ja ulottuu uskonnon ulkopuolelle. Journalistien suhde rasismiin on rakenteellinen. Journalistit ovat ammattikuntana perinteisesti varsin liberaaleja, joten journalistisessa sisällössä joskus esiintyvä rasismi johtuukin luultavasti rakenteellisesta rasismista eikä journalistien avoimesta tai tahallisesta pyrkimyksestä tuottaa rasistista sisältöä. Tutkielmassa avataan uutistuotannon prosessia, jotta on mahdollista ymmärtää, miten rakenteellinen rasismi saattaa kytkeytyä myös journalistisiin prosesseihin. Aineistosta löytyneet keskeiset kehykset ovat sodan tuho ja väkivalta, pakolaisuus, Taliban, länsimaiden reaktio, Afganistanin ja länsimaiden armeija, aktivismi sekä muu. Eniten kuvissa esiintyivät länsimaiden reaktion, pakolaisuuden ja Afganistanin ja länsimaiden armeijan kehykset. Kehyksistä on löydettävissä islamofobiaan liittyvää muslimien epäinhimillistämistä ja poissulkemista. Sotaa esitetään pitkälti länsimaiden näkökulmasta. Kriisin todelliset kärsijät, tavalliset afganistanilaiset, ovat jätetty kehysten ulkopuolelle. Kuitenkin on mahdotonta väittää, että tällaiset valinnat johtuisivat yksinomaan islamofobiasta. Tutkimuksen perusteella ei voida siis sanoa, että suomalaisten iltapäivälehtien tapa kehystää islamia Afganistanin sodassa alkusyksyllä 2021 olisi merkittävän islamofobista. Piirteitä islamofobiasta on kuitenkin löydettävissä.
-
(2022)Tutkielmassa peilataan islamofobian käsitettä suomalaisten iltapäivälehtien islamin visuaalisen kehystämisen tapaan Afganistanin kriisissä alkusyksyllä 2021. Aineisto koostuu Ilta-Sanomien ja Iltalehden Afganistanin sotaan liittyvistä uutiskuvista elokuulta 2021. Aiempaa tutkimusta islamin visuaalisesta kehyksestä löytyy jonkin verran, tosin tutkimus keskittyy ennemminkin viihdemediaan kuin uutismediaan. Tutkielman näkökulmana on kehystämisen käsite. Kehystämisen käsitteen avulla on mahdollista kuvata valtaa ja sen käyttämistä viestinnässä. Tutkimalla visuaalista kehystämistä on mahdollista saada selville visuaalisten representaatioiden luomia merkityksiä. Kehysanalyysin suhde valtaan peilautuu myös rasismin ja islamofobian tutkimukseen, sillä myös näissä ilmiöissä on kyse vallasta. Islamofobia ilmiönä kytkeytyy rasismiin ja ulottuu uskonnon ulkopuolelle. Journalistien suhde rasismiin on rakenteellinen. Journalistit ovat ammattikuntana perinteisesti varsin liberaaleja, joten journalistisessa sisällössä joskus esiintyvä rasismi johtuukin luultavasti rakenteellisesta rasismista eikä journalistien avoimesta tai tahallisesta pyrkimyksestä tuottaa rasistista sisältöä. Tutkielmassa avataan uutistuotannon prosessia, jotta on mahdollista ymmärtää, miten rakenteellinen rasismi saattaa kytkeytyä myös journalistisiin prosesseihin. Aineistosta löytyneet keskeiset kehykset ovat sodan tuho ja väkivalta, pakolaisuus, Taliban, länsimaiden reaktio, Afganistanin ja länsimaiden armeija, aktivismi sekä muu. Eniten kuvissa esiintyivät länsimaiden reaktion, pakolaisuuden ja Afganistanin ja länsimaiden armeijan kehykset. Kehyksistä on löydettävissä islamofobiaan liittyvää muslimien epäinhimillistämistä ja poissulkemista. Sotaa esitetään pitkälti länsimaiden näkökulmasta. Kriisin todelliset kärsijät, tavalliset afganistanilaiset, ovat jätetty kehysten ulkopuolelle. Kuitenkin on mahdotonta väittää, että tällaiset valinnat johtuisivat yksinomaan islamofobiasta. Tutkimuksen perusteella ei voida siis sanoa, että suomalaisten iltapäivälehtien tapa kehystää islamia Afganistanin sodassa alkusyksyllä 2021 olisi merkittävän islamofobista. Piirteitä islamofobiasta on kuitenkin löydettävissä.
Now showing items 1-6 of 6