Browsing by Subject "johtaja"

Tutkimuksessa tarkastellaan äänettömän viestinnän, tunneälyn ja intuition suhdetta keskenään ja niiden luomaa merkitystä asiantuntijaorganisaation arjessa myös yksittäisinä toimintoina. Tutkimuksessa pohditaan, millaisia kokemuksia liittyy nykyiseen johtajuuden paradigmaan ja erilaisiin johtamismalleihin, sekä analysoidaan odotuksia, joita äänettömälle johtajuudelle nykyhetkessä luodaan. Tutkimuskysymykset tässä pro gradu -tutkielmassa ovat seuraavat: mistä tekijöistä äänetön johtaminen muodostuu, minkälaisissa tilanteissa äänetöntä johtamista ilmenee ja miten sitä pyritään osoittamaan sekä miten äänetön johtaminen koetaan organisaatiossa ja minkälaista johtajuuden paradigmaa nämä odotukset heijastavat? Haastetta johtamisen, johtajan kommunikoinnin sekä tunneälyn tutkimisen osalta lisää se, että yritysten organisaatio- ja johtamismallit eivät ole tänä päivänä rakenteellisesti niin selkeitä kuin ne olivat vielä 1990- tai 2000-luvuilla. On paljon asiantuntijaorganisaatioita, joissa henkilöllä voi olla hetkellisesti useita esimiehiä, koska hän osallistuu useisiin eri projekteihin tai asiakastoimeksiantoihin. Tutkimusmenetelmä perustuu laadulliseen tutkimukseen. Tutkimusaineiston muodostaminen tapahtui viidessä teemahaastattelussa, joita tein sekä johtavassa asemassa että johdettavina olevien henkilöiden kanssa. Teemahaastatteluissa keskustelua ohjasi avoin haastattelurunko. Tutkielmassani selvitän niitä merkityksiä ja koettuja tunteita, joita äänetön johtaminen ihmisissä synnyttää niin johtajan kuin johdettavan näkökulmasta. Analysointimetodini on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa johtamisen teoriat ja mallit ovat apunani, mutta analyysivaiheessa tekemäni tulkinnat eivät suoraan perustu mihinkään teoriaan tai malliin. Analyysivaiheessa teoriat toivat omaan ajatteluuni lisää ymmärrystä, jolloin analyysivaihe mahdollisti uusien tulkintojen synnyn. Tutkimuksen analyysivaiheeseen valitsin esimerkkejä tiedostamattomista ja äänettömistä ominaisuuksista sekä tavoista, joita nykypäivän hyvän johtajuuden ajatellaan edellyttävän. Tutkielman tulokset osoittavat, että äänetön johtajuus muodostuu asiantuntijoille näkyvästä ja näkymättömästä johtajuuden osioista. Äänetön johtajuus ei siis tarkoita vain näkymätöntä ja sanatonta johtajuutta. Johtajat ja asiantuntijat tiedostavat äänettömään johtajuuteen sisältyvän paljon myös näkyvää johtajuutta, jossa siinäkään ei välttämättä tarvitse käyttää sanoja. Näkyvä johtajuus on kaikkea sitä, minkä asiantuntijat voivat nähdä, esimerkiksi eleet, ilmeet, esiintyminen; johtajan fyysinen läsnäolo. Äänetön johtajuus on tutkimukseni mukaan asiantuntijaorganisaatioissa jatkuvasti läsnä ja haastateltavien mukaan äänettömän johtajuuden tärkein tavoite on kaikenlainen luottamuksen osoitus asiantuntijoille. Aineiston mukaan asiantuntijat odottavat nykypäivän johtajan jakavan vastuuta ja vapautta sekä edistävän hyvinvointia, mikä voi viitata siihen, että seuraava johtajuuden paradigma on markkinarationalismin ja työhyvinvoinnin risteytys.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia johtajaominaisuuksia maatalousyrittäjillä on ja miten he jakautuvat näiden ominaisuuksien suhteen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, ovatko johtajaominaisuudet kytköksissä tilan taloudellisiin tuloksiin. Teoreettisen tarkastelun pohjalta tähän tutkimukseen valittiin neljä maatilayrittämisen kannalta keskeistä johtajan ominaisuutta, jotka ovat tarmokkuus, tekniset taidot, ihmissuhdetaidot ja käsitteelliset taidot. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään maatilayrittäjien luonteenpiirteet luonnetyyppien nelikenttäanalyysin avulla. Tutkimus jakautui rakenteellisesti teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosassa esiteltiin tutkimuksen kannalta keskeisimpiä johtamisen käsitteitä sekä aiempia tutkimuksia johtajaominaisuuksiin liittyen. Empiirinen osa koostui OP Lounaismaan maatalousasiakkaille suunnatusta kyselystä, joka lähetettiin noin 450 maatalousyrittäjälle. Vastauksia saatiin 78 maatalousyrittäjältä. Johtajaominaisuuksien muodostamisessa käytettiin faktorianalyysia ja yrittäjät ryhmiteltiin edelleen kolmeen ryhmään faktori-pistemuuttujia käyttäen. Maatilayrityksen kasvaessa johtaminen muodostuu yrittäjän tärkeimmäksi rooliksi yrityksen menestymisen kannalta ja yrittäjä tulee yhä riippuvaisemmaksi pätevistä ihmisistä yrityksessään. Johtajaominaisuudet ovat olleet johtajuustutkimuksen pitkäaikainen kiinnostuksen kohde. Tutkimuksissa on pyritty selvittämään, kuinka johtajan ominaisuudet ja taidot liittyvät johtamisen tehokkuuteen, ja miten menestyvät ja heikommin menestyvät johtajat eroavat ominaisuuksiensa suhteen. Aiemmissa tutkimuksissa on muodostunut lukuisia listoja hyvän johtajan ominaisuuksista. Maatalousyrittäjillä johtajaominaisuudet ovat vahvasti yhteydessä heidän yrittäjäominaisuuksiin. Tutkimuksessa muodostui neljä johtajaominaisuutta, jotka poikkesivat osittain teoriaosassa muodostetuista johtajaominaisuuksista. Ensimmäinen ominaisuus oli ”työntekijöiden kannustamisorientaatio”, jossa korostui palautteen antaminen työntekijöille, heidän motivoiminen ja hyvinvointi. Toinen ominaisuus oli ”usko omiin kykyihin”, johon liittyi päätöksenteon helppous, ammattitaito sekä menestymisen riippuminen itsestä. Kolmas ominaisuus oli ”tulossuuntautuneisuus”, jossa korostui tietämys tilan toiminnan tuloksista, palautteen vastaanottaminen sekä halu kehittyä. Neljäs ominaisuus oli ”kehittämishalukkuus”, johon liittyi halu laajentaa maataloustoimintaa, halu menestyä sekä peräänantamattomuus. Ryhmittelyanalyysin tuloksena saatiin kolme ryhmää, joissa vahvimmin korostuivat ominaisuudet ”usko omiin kykyihin” ja ”tulossuuntautuneisuus”. 1. ryhmään sisältyi 27 vastaajaa, 2. ryhmään 7 vastaajaa ja 3. ryhmään 22 vastaajaa. Ryhmiä tarkasteltiin suhteessa taustamuuttujiin. Johtajaominaisuuksista työntekijöiden kannustamisorientaatiolla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys maatalouden tulokseen. Tämä tarkoittaa, että työntekijöiden motivoimisella, hyvinvoinnilla sekä palautteen antamisella on positiivinen vaikutus tilan tulokseen. Ominaisuuden ja maatalouden tuloksen yhteys saattaa liittyä samanaikaiseen muutokseen tilakoossa sekä tuotannon kotieläinvaltaisuudessa. Muilla ominaisuuksilla ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tilan taloudellisiin tunnuslukuihin. Luonteenpiirteisiin liittyvät tutkimustulokset osoittivat, että maatalousyrittäjät kokevat olevansa hyvin itsenäisiä, täsmällisiä, itsevarmoja ja yhteistyökykyisiä. He ovat myös hyvin motivoituneita työhönsä, sosiaalisia, toimeliaita sekä rauhallisia. Vahvimmin korostuvien luonteenpiirteiden perusteella maatalousyrittäjät voidaan asettaa luonnetyyppien nelikentässä joko vauhdittajiin tai valvojiin.

Työntekijän suojelun periaatetta voidaan luonnehtia tärkeimmäksi työoikeudelliseksi periaatteeksi niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla ja sen tarkoituksena on suojella työsuhteen heikompaa osapuolta, eli työntekijää, esimerkiksi kohtuuttomilta työehdoilta. Työvoiman suojelu, joka on turvattu perustuslain nojalla, toteutuu Suomessa muun muassa työaikalain avulla. Tässä tutkimuksessa työntekijän suojeluperiaatetta tarkastellaan työaikasuojelun näkökulmasta, sillä tutkimuksen kohteena ovat työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle rajatut työntekijät. Työaikasuojelulla on huomattavia vaikutuksia monella elämän eri osa-alueella, joten työaikalain soveltamisalapoikkeukset tulisi määritellä tarkasti ja niitä tulisi tulkita suppeasti. Uusi työaikalaki astui voimaan vuonna 2020 ja sen myötä pyrittiin vastaamaan työelämässä tapahtuneisiin muutoksiin ja implementoimaan Euroopan unionin työaikadirektiivin (2003/88/EY) vaatimukset suomalaiseen lainsäädäntöön. Työaikalain 2 §:ää koskevien soveltamisalapoikkeusten sanamuodot eivät kuitenkaan uuden työaikalain voimaantulon yhteydessä muuttuneet suuresti työaika-autonomian vaatimusta lukuun ottamatta ja kaipaavat näin ollen edelleen selkeyttämistä. Tutkimus koskee laajalti työaikalain 2 §:n mukaisia soveltamisalapoikkeuksia. Lähitarkastelussa on johtava asema, koska se on osoittautunut sisällöltään kaikista epäselvimmäksi. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, mitkä ryhmät jäävät työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle ja millä perustein, ovatko työaikalain soveltamisalapoikkeuksiin kuuluvat ryhmät ja soveltamisalan ulkopuolelle jäämisen edellytykset riittävän selkeästi määritelty ja mitä työaikalain tarkoittama johtajan käsite käytännössä pitää sisällään. Suomessa johtavan aseman määritelmän jäädessä varsin tulkinnanvaraiseksi ja tapauskohtaiseksi, tutkimuksessa on lainopin nojalla käytetty metodina oikeusvertailua, kun johtavaa asemaa on tutkittu myös Ruotsin lainsäädännön ja oikeuskäytännön näkökulmasta. Ottaen huomioon, että työaikalaki perustuu työaikadirektiivin vaatimuksille, myöskään Euroopan unionin oikeutta ei ole voitu rajata kokonaan tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimuksen myötä on mahdollista todeta, että soveltamisalapoikkeusten määritelmiin todella liittyy epäselvyyttä ja ne johtavat usein tulkintaongelmiin. Varsinkin johtava asema on käsitteeltään monitulkinnallinen ja sisällöltään varsin epäselvä. Tutkimuksen myötä ymmärretään, miksi johtavan aseman määritelmä on jätetty niin Suomen, Ruotsin kuin Euroopan unioninkin tasolla suhteellisen avoimeksi. Yksittäistapauksia arvioitaessa tutkimuksen myötä pystytään kuitenkin nostamaan esiin suuntaviivoja, joiden avulla johtavaa asemaa – ja mahdollisesti myös muita soveltamisalapoikkeuksia – voi tulevaisuudessa olla helpompi arvioida.