Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "johtamiskoulutus"

Sort by: Order: Results:

  • Hulkkonen, Elina (2018)
    Helsingin yliopistossa lääkäreiden ja hammaslääkäreiden erikoistumiskoulutukseen on sisältynyt vuodesta 2009 lähtien 30 opintopisteen lähijohtajakoulutus. Lähijohtajakoulutus koostuu lähiopetuspäivistä, kehittymistehtävistä, kirjallisuustehtävistä sekä portfoliosta ja mentoroinnista. Kehittymistehtävien osuus lähijohtajakoulutuskokonaisuudesta on 6-16 opintopistettä. Tutkimuksessa selvitettiin, minkä tyyppisiä erilaisia kehittymistehtäviä erikoistuvat lääkärit ja hammaslääkärit ovat suorittaneet osana lähijohtajakoulutusta liittyen pedagogisiin elementteihin. Tarkasteltiin, kuinka suuri osa kehittymistehtävistä ylipäänsä sisältää pedagogisia elementtejä ja minkälaisia nämä elementit ovat. Erikoistuvien kirjoittamista reflektioista etsittiin pedagogisia teemoja lähijohtamiseen liittyen. Teemat ryhmiteltiin kategorioiksi. Eri kategorioiden osuuksien ja painotusten selvittämisellä luotiin kokonaiskuvaa, jonka avulla määritettiin, minkälaisia pedagogisia ongelmia tai johtamistilanteita erikoislääkärit kokevat jokapäiväisessä työssään. Tutkimisaineistona käytettiin Helsingin yliopistossa erikoistuvien lääkäreiden ja hammaslääkäreiden kirjoittamia kehittymistehtävien reflektioita. Tutkimukseen otettiin mukaan 100 erikoistuvaa lääkäriä ja hammaslääkäriä, jotka olivat viimeisimpinä suorittaneet lähijohtajakoulutuksen kokonaisuudessaan 26.4.2016 mennessä. Sadasta valmistuneesta valittiin satunnaisesti 30 erikoistunutta, joiden kehittymistehtäviä tarkasteltiin tarkemmin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, jonka avulla aineistosta löydettiin 43 pedagogista teemaa, jotka lopulta luokiteltiin yhdeksään kategoriaan. Yli puolet kehittymistehtävistä sisälsi pedagogisia elementtejä. Pedagogisia elementtejä esiintyi erityisesti seuraavissa tehtävissä: vakuuttava luento, toimipaikan hoito-ohjeiden laatiminen, perehdytyskansion laatiminen/päivitys sekä amanuenssin ohjaaminen. Kehittymistehtävistä löytyi 43 erilaista pedagogista teemaa, joista muodostettiin 9 kategoriaa, jotka ovat: opetus ja koulutus, käytännön ohjaus, tiedotus, kirjalliset tuotokset, oleellisen tiedon löytäminen ja tiivistäminen, muiden henkinen tukeminen, muiden oppimisen tukeminen, sosiaalisten taitojen jakaminen ja jatkuva kehitys ja kehittyminen. Erikoislääkäri tarvitsee edellä mainittuja taitoja jokapäiväisessä työssään lähijohtajana. Tulokset vastaavat myös melko hyvin CanMEDS –terälehtiä eli osaamisperusteisen lääkärinkoulutuksen osa-alueita.
  • Maulavirta, Ilkka (2013)
    Työn taustalla oli ajatus työolojen parantamisesta ymmärtämällä paremmin, minkälaista käsitystä johtamisesta eri aikoina koulutetuille ihmisille on opetettu. Ymmärtämällä eri ihmisten koulutustaustaa paremmin, voi olla mahdollista välttää turhia konflikteja työpaikoilla. Pyrkimyksenä on muodostaa kuvaus eri aikoina opetetuista johtamisen opeista. Johtamisella on laajempi vaikutus yhteiskuntaan ja tarkastelemalle eri aikoina vallinneita johtamisoppeja, on mahdollista tulkita myös yhteiskunnan tilannetta ja kehitystä. Tutkimusaineistona käytetään nykyisen Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun opinto-oppaita vuosilta 1954–2013 sekä näiden oppaiden kautta valittuja johtamisen oppikirjoja. Nämä oppikirjat ovat valittujen kriteerien perusteella osoittautuneet omana aikanaan merkittäviksi teoksiksi. Nämä teokset analysoidaan ja niitä vertaillaan toisiinsa. Kirjat pyritään myös kategorisoimaan johonkin johtamisparadigmaan kuuluvaksi, jotta niiden vertailu on helpompaa. Oppikirjojen lisäksi opinto-oppaista voidaan tehdä vertailua opetusresurssien allokoimisesta eri oppiaineiden ja laitosten kesken ja tätä kautta tehdä päätelmiä, minkälaista koulutusta oppilaitoksessa on milloinkin koettu tärkeäksi kouluttaa. Tutkimusmetodina on käytetty myös haastattelua. Eri johtamisopit ovat saapuneet Suomeen hyvinkin pian niiden synnyttyä maailmalla. Niiden soveltaminen ja käyttöönotto käytännön johtamiseen sekä johtamiskoulutukseen on kuitenkin ollut hitaampaa. Syynä tähän on ollut maan teollisuus- ja yritysrakenteen erilainen kehitysaste verrattuna suureen osaan läntistä maailmaa. Nykyisessä Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa on läpi tutkitun ajanjakson ollut käytössä useampia johtamisparadigmojen edustajia, joista kuitenkin rakenneteoreettinen koulukunta erottautui jo hyvin varhaisessa vaiheessa selvästi muita hallitsevammaksi. Yhdessä strategisen johtamisen kanssa se on tutkimusajankohdan lopussakin yhä edelleen vallitseva johtamisparadigma. Ihmissuhdekoulukunta on jättänyt merkittävän jälkensä johtamisen kentälle henkilöstöjohtamisen muodossa. Henkilöstöjohtaminen on kasvattanut merkitystään läpi tutkimukseni aikajanan ja on tänä päivänä hyvinkin merkittävässä roolissa Kauppakorkeakoulun opetuksessa. Organisaatiokulttuurikoulukunnalla on myös ollut oma roolinsa oppikirjallisuudessa. Varsinaisen johtamistaidon koulutukseen on panostettu resurssien allokoinnin muodossa vähemmän resursseja kuin kvantitatiivisten aineiden opetukseen läpi koko tutkitun ajanjakson aivan viimeisiä lukuvuosia lukuun ottamatta. Voidaan todeta, että mitä lähemmäksi tutkimusalueen loppua tullaan, sitä enemmän opetuksessa käytettävissä teoksissa otetaan huomioon organisaatioiden ulkopuolinen maailma. Kaupallinen koulutus on lisännyt merkitystään suomalaisessa ylimmässä yritysjohdossa läpi tutkitun ajankohdan ajan ohittaen lopulta teknillisen koulutuksen ylimmän johdon koulutustaustana. Johtamiskoulutus on Kauppakorkeakoulussa seurannut suomalaisen yritysmaailman ja yhteiskunnan kehitystä ja tarpeita sekä myös ennakoinut näitä.