Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kalkkeutuma"

Sort by: Order: Results:

  • Norrgård, Mia (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2006)
    Mäyräkoirat kuuluvat kondrodystrofisiin koirarotuihin. Kondrodystrofiaan liittyy, lyhyiden raajojen lisäksi, myös välilevyjen kehityshäiriöitä. Kondrodystrofisten koirien välilevyjen kondroidi degeneraatio alkaa heti syntymän jälkeen. Vuoden ikäisten kondrodystrofisten koirien välilevyjen ydinten, nucleus pulposusten, rakenne on muuttunut kosteasta geelimäisestä, huomattavasti tiiviimmäksi ja kuivemmaksi. Ytimen harvat sidekudossolut ovat korvautuneet runsaslukuisilla rustosoluilla. Vakavasti rappeutunut välilevy kalkkeutuu sekundaarisesti. Välilevy toimii tehokkaana selkärangan iskunvaimentimena, välilevyn ytimen sisältämän veden ansiosta. Välilevyn degeneraation seurauksena välilevy on kuivunut ja sen kyky toimia iskunvaimentimena on huomattavasti alentunut. Välilevyn sidekudoskapseli saattaa revetä välilevyyn kohdistuvan paineen takia, aiheuttaen välilevytyrän. Välilevyjen kalkkeutumat voidaan havaita röntgenkuvauksella. Kalkkeutuneita välilevyjä saattaa olla useita samalla koiralla. Kliinistä merkitystä näillä ei ole, ellei muita välilevytyrään viittaavia muutoksia näy röntgenkuvassa. Välilevytyrään viittaavat muutokset ovat muun muassa kaventunut nikamaväli, interarkuaalinivelvälin epäsymmetrisyys ja foramen intervertebraliksen muodon muuttuminen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten pienoismäyräkoirien kalkkeutuneiden välilevyjen esiintyvyyttä. Karkeakarvaisilla koirilla kalkkeutumia esiintyi 87 prosentilla (39/45). Kalkkeutumien määrä koiraa kohden oli 3,4. Suurin osa kalkkeutuneista välilevyistä sijaitsi rintarangan 11 nikaman ja lannerangan neljännen nikaman välisellä alueella. Pitkäkarvaisilla koirilla kalkkeutuneita välilevyjä esiintyi 76 prosentilla (60/79). Kalkkeutumien määrä koiraa kohden oli 3,5. Suurin osa kalkkeutuneista välilevyistä sijaitsi rintarangan yhdeksännen nikaman ja lannerangan neljännen nikaman välisellä alueella. Suurimmalla osalla pienoismäyräkoirista oli kalkkeutuneita välilevyjä. Mitä enemmän kalkkeutumia koiralla on selässään, sitä suurempi todennäköisyys sillä on sairastua oireelliseen välilevytyrään. Kalkkeutumien määrän vähentämiseksi olisi suotavaa käyttää jalostukseen koiria, joilla on mahdollisimman vähän kalkketuneita välilevyjä selässään. Jalostuskoiraa valitessa myös sen suku on tärkeä, tulisi pyrkiä valitsemaan mahdollisimman terveselkäisen suvun, jossa oireelliset välilevytyrät ovat harvinaisia.
  • Alm, Karoliina (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2000)
    Mäyräkoirat kuuluvat ns. kondrodystrofisiin koirarotuihin, joille on tyypillistä paitsi lyhyet, valgusasentoiset raajat, myös taipumus selkärangan välilevyjen kondroidiin metamorfoosiin ja varhaiseen rappeutumiseen. Rappeutumisen seurauksena välilevyt voivat tyräytyä selkäydinkanavaan. Kliiniset oireet vaihtelevat suuresti mm. tyräytymisen nopeudesta ja massan suuruudesta riippuen. Välilevysairauden alustava diagnoosi voidaan tehdä koiran rodun, anamneesin ja kliinisten oireiden perusteella. Röntgenkuvaus yleensä vahvistaa diagnoosin. Välilevyjen rappeutumista seuraava sekundaarinen kalkkeutuminen voidaan nähdä natiivikuvissa usein monissa kohdin. Sillä ei sellaisenaan ole kliinistä merkitystä. Välilevysairaudessa tavattavia merkityksellisiä löydöksiä ovat nikamavälin kaventuminen tai kiilautuminen, fasettinivelten nivelraon kaventuminen ja foramen intervertebralen lisääntynyt tiiviys sekä joskus etenkin lateraalikuvissa nähtävä selkeä kalkkeutuneen välilevymateriaalin ekstruusio selkäydinkanavaan. Oireileville koirille on toisinaan tarpeen tehdä yleisanestesiassa selkäydinkanavan varjoainekuvaus, myelografia. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin välilevysairauden esiintymistä vuosina 1985 - 1996 syntyneillä suomalaisilla karkeakarvaisilla kääpiö- ja kaniinimäyräkoirilla. Välilevysairaita koiria oli keskimäärin 7,3 %. Aineistossa oli havaittavissa selkeästi muutamien linjojen yliedustus, mikä tukee aiempia arvioita sairauden familiaalisuudesta. Taudin vähentämiseksi onkin syytä sulkea oireilevat koirat jalostuskäytöstä.