Browsing by Subject "kassavirta"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2020)Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää kasvinviljelytilojen maksuvalmiutta vuosilta 2003-2025. Tutkielmassa tarkasteltiin kasvinviljelytilojen toteutunutta maksuvalmiutta vuosilta 2003-2018 ja lisäksi arvioitiin kasvinviljelytilojen tulevan maksuvalmiuden kehitystä vuosille 2020-2025. Tutkimusaineistona käytettiin Luonnonvarakeskuksen Taloustohtori-palvelusta saatua kirjanpitotilojen kannattavuuskirjanpitoaineistoa. Kirjanpitoaineisto oli keskiarvoaineisto ja sen avulla selvitettiin maksuvalmiuden kehitystä vuosilta 2003-2018 käyttäen apuna maksuvalmiuden yleisiä tunnuslukuja. Tutkielmassa kasvinviljelytilat jaettiin kahteen eri kokoluokkaan taloudellisen kokonsa perusteella. Ensimmäinen tarkasteltu ryhmä oli taloudelliselta kooltaan keskimääräiset kasvinviljelytilat. Toinen tarkasteltu ryhmä oli taloudelliselta kooltaan 100 000–250 000 euron kasvinviljelytilat. Taloudellinen koko kuvaa hehtaari ja eläinkohtaisesti vakioitujen tuettomien tuottojen summaa. Kasvinviljelytilojen maksuvalmiutta tarkasteltiin tutkimuksessa dynaamisen maksuvalmiuden tunnuslukujen avulla, joista kassavirtapohjaisia tunnuslukuja olivat toimintajäämä, rahoitusjäämä, investointijäämä ja kassan ylijäämä. Tuloslaskelmapohjaiseksi tunnusluvuksi valittiin rahoitustulossuhde. Kassavirtapohjaisista tunnusluvuista laskettiin suh-teelliset jäämät jakamalla jäämät kassatuloilla. Suhteellisien jäämien avulla pystyttiin vertaamaan eri tilakokoluokkien maksuvalmiuksia toisiinsa. Tuottajahintojen ja tuotantopanosten ostohintojen kehitystä tarkasteltiin Tilastokeskuksen hintaindeksien avulla. Hintaindeksit muutettiin reaalisiksi suhteuttamalla hintaindeksit kuluttajahintaindeksiin, jolloin saatiin hintaindeksien reaalinen muutos. Maksuvalmiutta tarkasteltiin keskimääräisillä tiloilla vuosien 2003–2018 välillä ja suurilla tiloilla vuosien 2008–2018 välillä. Toisistaan poikkeava ajanjakso aiheutui siitä, että suuren tilakokoluokan tuloksia ei ollut saatavilla vuosien 2003–2007 välillä. Keskimääräisillä tiloilla maksuvalmiuden kehitys oli laskevaa kaikilla tutkielmassa käytetyillä maksuvalmiuden mittareilla. Suuren tilakokoluokan tiloilla maksuvalmiuden vuosittainen vaihtelu oli suurta eikä niin selkeästi trendinomaisesti laskevaa kuin keskimääräisen tilakokoluokan tiloilla. Suuren tilakokoluokan tiloilla rahoitustulossuhteen ja rahoitusjäämän trendit olivat jopa nousevia, mikä tosin aiheutui tarkastelujakson alun poikkeuksellisen heikoista maksuvalmiuden tunnusluvuista. Vuosien 2020–2025 maksuvalmiuden arviointiin käytettiin stokastista simulointimallia, jossa lähtötietoina käytettiin toteutuneita kassatuloja, kassamenoja, investointimenoja, tuotantopanosten ostohintaindeksiä, tuottajahintaindeksiä ja satotasoindeksiä. Näistä muuttujista muodostettiin simulointia varten @Risk ohjelman avulla Risktriang-jakaumat, joissa käytettiin jakaumien minimi-, mediaani- ja maksimiarvoja. Maksuvalmiuslaskelmaa varten simuloitiin kasvinviljelyn kassatulot, kasvinviljelyn kassamenot ja investointimenot @Risk-simulointiohjelmalla. Simulointimenetelmänä käytettiin Latin hybercube menetelmää, jossa iteraatioiden määräksi valittiin 100 kappaletta. Simuloidut arvot sisällytettiin maksuvalmiuslaskelmaan, johon muut tiedot otettiin vuoden 2018 toteutuneesta maksuvalmiuslaskelmasta. Vuosien 2020–2025 maksuvalmiuslaskelmiin tehtiin kassatulojen, kassamenojen ja investointimenojen osalta oletukset historiallisen keskimääräisen kehityksen perusteella. Maataloustukien tulevan muutoksen myötä tehtiin kolme eri skenaariota tukien määrän oletuksina. Maksuvalmiuslaskelmien tulokset vuosille 2020–2025 osoittivat että historiallisen hintakehityksen perusteella ja tukien oletetun laskun myötä keskimääräinen kasvinviljelytilojen maksuvalmius heikkenee kummassakin tarkastellussa tilakokoluokassa vuosien 2020–2025 välillä, ellei tuottavuudessa tai hintasuhteiden osalta tapahdu oletettua suotuisampaa kehitystä. Tutkimuksessa käsiteltävä aineisto oli keskiarvoaineistoa, joten se ei anna kuvaa yksittäisten tilojen maksuvalmiudesta, joka saattaa vaihdella tilikauden aikana ja tilakohtaisesti huomattavasti.
-
(2020)Tiivistelmä/Referat – Abstract Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää kasvinviljelytilojen maksuvalmiutta vuosilta 2003-2025. Tutkielmassa tarkasteltiin kasvinviljelytilojen toteutunutta maksuvalmiutta vuosilta 2003-2018 ja lisäksi arvioitiin kasvinviljelytilojen tulevan maksuvalmiuden kehitystä vuosille 2020-2025. Tutkimusaineistona käytettiin Luonnonvarakeskuksen Taloustohtori-palvelusta saatua kirjanpitotilojen kannattavuuskirjanpitoaineistoa. Kirjanpitoaineisto oli keskiarvoaineisto ja sen avulla selvitettiin maksuvalmiuden kehitystä vuosilta 2003-2018 käyttäen apuna maksuvalmiuden yleisiä tunnuslukuja. Tutkielmassa kasvinviljelytilat jaettiin kahteen eri kokoluokkaan taloudellisen kokonsa perusteella. Ensimmäinen tarkasteltu ryhmä oli taloudelliselta kooltaan keskimääräiset kasvinviljelytilat. Toinen tarkasteltu ryhmä oli taloudelliselta kooltaan 100 000–250 000 euron kasvinviljelytilat. Taloudellinen koko kuvaa hehtaari ja eläinkohtaisesti vakioitujen tuettomien tuottojen summaa. Kasvinviljelytilojen maksuvalmiutta tarkasteltiin tutkimuksessa dynaamisen maksuvalmiuden tunnuslukujen avulla, joista kassavirtapohjaisia tunnuslukuja olivat toimintajäämä, rahoitusjäämä, investointijäämä ja kassan ylijäämä. Tuloslaskelmapohjaiseksi tunnusluvuksi valittiin rahoitustulossuhde. Kassavirtapohjaisista tunnusluvuista laskettiin suh-teelliset jäämät jakamalla jäämät kassatuloilla. Suhteellisien jäämien avulla pystyttiin vertaamaan eri tilakokoluokkien maksuvalmiuksia toisiinsa. Tuottajahintojen ja tuotantopanosten ostohintojen kehitystä tarkasteltiin Tilastokeskuksen hintaindeksien avulla. Hintaindeksit muutettiin reaalisiksi suhteuttamalla hintaindeksit kuluttajahintaindeksiin, jolloin saatiin hintaindeksien reaalinen muutos. Maksuvalmiutta tarkasteltiin keskimääräisillä tiloilla vuosien 2003–2018 välillä ja suurilla tiloilla vuosien 2008–2018 välillä. Toisistaan poikkeava ajanjakso aiheutui siitä, että suuren tilakokoluokan tuloksia ei ollut saatavilla vuosien 2003–2007 välillä. Keskimääräisillä tiloilla maksuvalmiuden kehitys oli laskevaa kaikilla tutkielmassa käytetyillä maksuvalmiuden mittareilla. Suuren tilakokoluokan tiloilla maksuvalmiuden vuosittainen vaihtelu oli suurta eikä niin selkeästi trendinomaisesti laskevaa kuin keskimääräisen tilakokoluokan tiloilla. Suuren tilakokoluokan tiloilla rahoitustulossuhteen ja rahoitusjäämän trendit olivat jopa nousevia, mikä tosin aiheutui tarkastelujakson alun poikkeuksellisen heikoista maksuvalmiuden tunnusluvuista. Vuosien 2020–2025 maksuvalmiuden arviointiin käytettiin stokastista simulointimallia, jossa lähtötietoina käytettiin toteutuneita kassatuloja, kassamenoja, investointimenoja, tuotantopanosten ostohintaindeksiä, tuottajahintaindeksiä ja satotasoindeksiä. Näistä muuttujista muodostettiin simulointia varten @Risk ohjelman avulla Risktriang-jakaumat, joissa käytettiin jakaumien minimi-, mediaani- ja maksimiarvoja. Maksuvalmiuslaskelmaa varten simuloitiin kasvinviljelyn kassatulot, kasvinviljelyn kassamenot ja investointimenot @Risk-simulointiohjelmalla. Simulointimenetelmänä käytettiin Latin hybercube menetelmää, jossa iteraatioiden määräksi valittiin 100 kappaletta. Simuloidut arvot sisällytettiin maksuvalmiuslaskelmaan, johon muut tiedot otettiin vuoden 2018 toteutuneesta maksuvalmiuslaskelmasta. Vuosien 2020–2025 maksuvalmiuslaskelmiin tehtiin kassatulojen, kassamenojen ja investointimenojen osalta oletukset historiallisen keskimääräisen kehityksen perusteella. Maataloustukien tulevan muutoksen myötä tehtiin kolme eri skenaariota tukien määrän oletuksina. Maksuvalmiuslaskelmien tulokset vuosille 2020–2025 osoittivat että historiallisen hintakehityksen perusteella ja tukien oletetun laskun myötä keskimääräinen kasvinviljelytilojen maksuvalmius heikkenee kummassakin tarkastellussa tilakokoluokassa vuosien 2020–2025 välillä, ellei tuottavuudessa tai hintasuhteiden osalta tapahdu oletettua suotuisampaa kehitystä. Tutkimuksessa käsiteltävä aineisto oli keskiarvoaineistoa, joten se ei anna kuvaa yksittäisten tilojen maksuvalmiudesta, joka saattaa vaihdella tilikauden aikana ja tilakohtaisesti huomattavasti.
-
(2021)Maatalouden rakennemuutoksen seurauksena suomalaisten maatilojen määrä vähenee ja tilakoot kasvavat. Tilakokojen kasvaessa yhä useampi maatila tutkii mahdollisuuksia yhtiöittää yritystoimintaansa. Yhtiömuotoisten maatilojen määrän noustessa myös niiden yrityskaupat ovat määrältään yleistymässä. Maatilojen yrityskauppoja on tehty pääasiassa suku-polvenvaihdoskauppoina, jolloin niistä maksettavat kauppahinnat eivät ole aina linjassa niistä saatavien tuottojen kanssa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten yhtiömuotoisen maatilan arvo määräytyy, kun arvon määräytymisperusteina käytetään talousteoriaan perustuvia arvonmääritysmenetelmiä. Käytettävät arvonmääritysmenetelmät olivat substanssiar-vomenetelmä, vapaan kassavirran menetelmä ja taloudellisen lisäarvon menetelmä. Lisäksi tavoitteena oli luoda Excel-laskuri, jonka avulla nämä arvot pystyttiin laskemaan. Arvonmäärityksen näkökulmana käytettiin ainoastaan tilinpäätös-tiedoista saatavaa informaatiota. Tutkielman teoriaosuus koostui käytettyjen arvonmääritysmenetelmien teoriasta, pää-oman tuottovaatimuksen määräytymisperusteista sekä tilinpäätöksen teoriasta. Tutkielma suoritettiin tapaustutkimuksena, jolloin yritykseksi valikoitiin yksi suomalainen yhtiömuotoinen maatila. Aineis-tona käytettiin Suomen Asiakastiedosta saatavaa tilinpäätösinformaatiota. Arvonmääritystä varten työstettiin Excel-pohjainen laskuri, jonka avulla pystyttiin laskemaan case-yrityksen arvo kolmella eri menetelmällä ainoastaan tuloslas-kelma- ja tasetietoja hyödyntäen. Tutkielman tulokset olivat linjassa aikaisempien tutkimusten tulosten kanssa. Kaikki kolme menetelmää antoivat toisis-taan poikkeavat tulokset. Substanssiarvomenetelmä antoi case-yritykselle pienimmän arvon ja sitä voidaan pitää enin-tään yrityksen pohja-arvona. Taloudellisen lisäarvon malli antoi hieman korkeamman arvon kuin substanssiarvo, koska se otti oman pääoman lisäksi huomioon vuosittaiset lisävoitot diskontattuna nykyhetkeen. Korkeimman arvon antoi vapaan kassavirran menetelmä, sillä siinä yrityksen pääomarakenne ei vaikuttanut arvotukseen kovin vahvasti, vaan pääpaino oli case-yrityksen tuottokyvyssä. Kaikkien kolmen arvonmääritysmenetelmän todettiin olevan herkkiä erilaisille muutoksille. Substanssi- ja taloudellisen lisäarvon malli reagoivat vahvasti oman pääoman muutoksiin. Vapaan kassavirran malliin vaikutti puolestaan vahvasti kassavirtojen kasvuoletukset. Pääoman tuottovaatimuksella todettiin olevan myös suuri merkitys taloudellisen lisäarvon- ja vapaan kassavirran mallin antamille tuloksille. Tutkielmassa huomattiin, että vapaan kassavirran- ja taloudellisen lisäarvon mallissa tulisi ottaa jollain tavalla enemmän huomioon yrityksen kilpailukyvyn ylläpitäminen. Tutkielman ede-tessä myös huomattiin, että pääoman tuottovaatimuksen määräytymistä on olisi syytä tutkia enemmän.
-
(2021)Maatalouden rakennemuutoksen seurauksena suomalaisten maatilojen määrä vähenee ja tilakoot kasvavat. Tilakokojen kasvaessa yhä useampi maatila tutkii mahdollisuuksia yhtiöittää yritystoimintaansa. Yhtiömuotoisten maatilojen määrän noustessa myös niiden yrityskaupat ovat määrältään yleistymässä. Maatilojen yrityskauppoja on tehty pääasiassa suku-polvenvaihdoskauppoina, jolloin niistä maksettavat kauppahinnat eivät ole aina linjassa niistä saatavien tuottojen kanssa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten yhtiömuotoisen maatilan arvo määräytyy, kun arvon määräytymisperusteina käytetään talousteoriaan perustuvia arvonmääritysmenetelmiä. Käytettävät arvonmääritysmenetelmät olivat substanssiar-vomenetelmä, vapaan kassavirran menetelmä ja taloudellisen lisäarvon menetelmä. Lisäksi tavoitteena oli luoda Excel-laskuri, jonka avulla nämä arvot pystyttiin laskemaan. Arvonmäärityksen näkökulmana käytettiin ainoastaan tilinpäätös-tiedoista saatavaa informaatiota. Tutkielman teoriaosuus koostui käytettyjen arvonmääritysmenetelmien teoriasta, pää-oman tuottovaatimuksen määräytymisperusteista sekä tilinpäätöksen teoriasta. Tutkielma suoritettiin tapaustutkimuksena, jolloin yritykseksi valikoitiin yksi suomalainen yhtiömuotoinen maatila. Aineis-tona käytettiin Suomen Asiakastiedosta saatavaa tilinpäätösinformaatiota. Arvonmääritystä varten työstettiin Excel-pohjainen laskuri, jonka avulla pystyttiin laskemaan case-yrityksen arvo kolmella eri menetelmällä ainoastaan tuloslas-kelma- ja tasetietoja hyödyntäen. Tutkielman tulokset olivat linjassa aikaisempien tutkimusten tulosten kanssa. Kaikki kolme menetelmää antoivat toisis-taan poikkeavat tulokset. Substanssiarvomenetelmä antoi case-yritykselle pienimmän arvon ja sitä voidaan pitää enin-tään yrityksen pohja-arvona. Taloudellisen lisäarvon malli antoi hieman korkeamman arvon kuin substanssiarvo, koska se otti oman pääoman lisäksi huomioon vuosittaiset lisävoitot diskontattuna nykyhetkeen. Korkeimman arvon antoi vapaan kassavirran menetelmä, sillä siinä yrityksen pääomarakenne ei vaikuttanut arvotukseen kovin vahvasti, vaan pääpaino oli case-yrityksen tuottokyvyssä. Kaikkien kolmen arvonmääritysmenetelmän todettiin olevan herkkiä erilaisille muutoksille. Substanssi- ja taloudellisen lisäarvon malli reagoivat vahvasti oman pääoman muutoksiin. Vapaan kassavirran malliin vaikutti puolestaan vahvasti kassavirtojen kasvuoletukset. Pääoman tuottovaatimuksella todettiin olevan myös suuri merkitys taloudellisen lisäarvon- ja vapaan kassavirran mallin antamille tuloksille. Tutkielmassa huomattiin, että vapaan kassavirran- ja taloudellisen lisäarvon mallissa tulisi ottaa jollain tavalla enemmän huomioon yrityksen kilpailukyvyn ylläpitäminen. Tutkielman ede-tessä myös huomattiin, että pääoman tuottovaatimuksen määräytymistä on olisi syytä tutkia enemmän.
Now showing items 1-4 of 4