Browsing by Subject "kasvatusyhteistyö"
Now showing items 1-9 of 9
-
(2017)The purpose of this thesis is to get more information about parents’ perceived trust towards kindergartens. This study will find out which themes concerning kindergarten are calling forth discussion in the internet web sites among parents of pre-schoolers. Besides that the study aims to delineate how the trust is manifested in the internet discussions. The new document of the grounds of early childhood education is coming into effect in the autumn 2017. The importance of cooperation with parents is emphasized in this document. Educators have to be conscious of parents’ opinions and be able to develop methods of cooperation with the help of that. Previous surveys have pointed out that parents’ trust towards Finnish early childhood education is quite strong. Research data in this thesis was written material in internet. The research material consisted of 23 message chains containing 1–38 messages. The messages were written during August and September 2016. The material was assembled in vauva.fi and kaksplus.fi –internet discussion areas. The thesis was executed with qualitative methods by content analysis. The material showed that parents were discussing about ways of action in separate kindergartens, characters of workers and security of kindergartens. In addition of that they inquired opinions about separate kindergartens from each other. Other families’ ways of action and public reporting news of kindergartens was also called forth discussion. The material showed that parents often perceived distrust towards kindergartens. In spite of that they trusted they have chance to influence and the principals could help if needed. The research results differ greatly from earlier findings. These results extend people’s knowledge about parents’ trust towards kindergartens. The trust is not so unambiguous that earlier findings show. The realistic picture of parents’ perceived trust towards kindergarten could be formed by studying the situation by using varied range of research methods.
-
(2019)Tämän tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa nykyhetken konkreettisia aloituskäytäntöjä alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatuksen aloituksessa Espoon kaupungin varhaiskasvatusyksiköissä. Tut-kimus keskittyy erityisesti havainnoimaan aloituskäytäntöjä kasvatusyhteistyön alkamisen näkö-kulmasta ennen kuin lapsi saapuu varhaiskasvatusyksikköön. Tutkimusongelma kiteytyy tutki-muskysymykseen Mistä kasvatusyhteistyö alkaa? sekä aloituskäytäntöjen yhdenmukaisuuteen yksikön sisäisesti sekä yksikköjen välillä. Varhaiskasvatuksen aloituskäytäntöjä on tutkittu sekä havainnoitu kiintymyssuhdeteorian valossa (mm. Kalland & Sinkkonen, 2011) ja kasvatusvuoro-vaikutusta sekä vuoden 2005 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Stakes) termistön kas-vatuskumppanuutta on tarkasteltu laajastikin suomalaisen tutkimuksen kentällä (mm. Karila, Ala-suutari, Hännikäinen & Nummenmaa 2006; Karila, Lipponen & Pyhältö 2013; Kekkonen 2012). Aiemman tutkimuksen kohdalla varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat olleen suosituksia, mutta nykyään ne ovat velvoittava asiakirja (Opetushallitus), jossa kasvatusyhteistyön rakentumi-nen määritellään olevan työntekijän vastuulla. Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön alleviiva-taan merkitykseltään korostuvan erityisesti varhaiskasvatuksen siirtymätilanteissa, joista ensim-mäisenä mainitaan varhaiskasvatuksen aloitus (OPH 2016; OPH 2018). Tämä tutkimus pyrkii hahmottamaan realistista kuvaa tämän päivän aloituskäytännöistä ja tarkastelemaan siinä esiin nousevia havaintoja alan velvoittavien asiakirjojen kontekstissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen kehitystyössä kohti työn todellisuuden sekä asiakirjan velvoitta-vuuden eheämpää kohtaamista arjen tasolla, mikäli tulokset indikoivat siihen tarvetta. Kyseessä on laadullinen tutkimus. Aineiston hankintamenetelmät olivat monimenetelmäiset, jotka koostuivat kentän työntekijöiden ja yhden Espoon varhaiskasvatuksen asiantuntijan vastauksista sähköiseen kyselylomakkeeseen sekä yhden varhaiskasvatusyksikön erillisestä puolistruktu-roidusta haastattelusta. Valmiiseen tutkimusraporttiin ei kirjattu henkilötietoja. Yksiköistä puhuttiin alueellisesti ja yleisesti vastanneiden anonymiteetti takaamiseksi. Aineisto analysoitiin hermeneut-tista analyysimenetelmää noudattaen. Espoon kaupungin alle 3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatusryhmien aloituskäytännöissä havaittiin keskinäistä epäjohdonmukaisuutta. Erillinen haastattelu sekä asiantuntijavastaukset toivat esiin vahvaa pohja- sekä kehitystyötä aloituskäytänteiden rakentamiseksi. Tässä työssä tulisi tämän tutkimuksen tulosten valossa huomioida vahvemmin ja tiedostetummin varhaiskasvatuksen tasa-laatuisuuden turvaaminen sekä osallisuuden toteutuminen aloituskäytännöissä niin lapsen kuin kasvatusyhteistyön osalta.
-
(2024)Tämän tutkimuksen tavoitteena on kerätä kokemuksia päiväkodin aloituksesta Vauva.fi-keskustelupalstalta rakentaen näiden kommenttien sekä tieteellisen aineiston pohjalta toimivaa aloitusta koskevia käytäntöjä. Tarve kumpusi omista kokemuksistani aloituskeskusteluissa ja tutustumisjaksoilla työntekijän roolissa. Huomasin, että moni asia päiväkodin toiminnassa on uutta perheille ja he kaipaavat tietämystä siitä, millä tavalla tutustuminen olisi parasta toteuttaa ja mikä huoltajien rooli siinä on. Lisäksi toiminnan kannalta on oleellista tietää, mitkä ovat perheiden toiveet ja odotukset varhaiskasvatuksen suhteen. Erilaiset yhteiskunnalliset muutokset ovat tuoneet mukanaan enenevässä määrin alle 3-vuotiaita varhaiskasvatuksen piiriin, joka puoltaa tutkimuksen ajankohtaisuutta ja aiheellisuutta. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: ”Mitkä huolenaiheet nousevat esiin Vauva,fi-keskustelupalstalla puhuttaessa päiväkodin aloituksesta?” ja ”Mitkä käytänteet tukevat päiväkodin aloitusta Vauva.fi-keskustelupalstan kommenttien perusteella?”. Menetelmäksi valikoitui laadullinen analyysi, jonka aineistona toimi sosiaalisen median Vauva.fi-keskustelufoorumi. Analysoitavaksi valikoitu aineisto on kirjattu keskustelufoorumille vuonna 2020 ja sen jälkeen, ja on löydettävissä käyttämällä hakusanayhdistelmää ”päiväkodin aloitus”. Karsintojen jälkeen lopulliseen analyysiin päätyi 6 keskustelunaloitusta, ja niistä yhteensä 210 kommenttia. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä muodostaen aineistosta teemoja ja nostaen niitä teoriaosioon. Eniten keskustelua aiheutti aloitusikä ja huolenaiheena päiväkodin aloituksen suhteen nähtiin lapsen vasta kehittyvät taidot. Perheen sisäisistä tekijöistä lisäksi esiin nousivat taloudelliset huolet ja sairastelu. Päiväkodin sisäisistä tekijöistä huolenaiheina näyttäytyivät henkilöstö sekä ympäristötekijät ja näihin vahvasti liittyen epävarmuus lapsen turvallisuudesta. Aloitusta tukevina käytänteinä esiin tuotiin lapsen osallisuutta ja toimijuutta, ja ryhmässä oppiminen koettiin positiivisena osana päiväkotia. Tutkimustuloksissa korostuu yhteistyön merkitys, avoimuus ja luottamus, joiden rakentamiseen tulee panostaa heti aloitusvaiheessa.
-
(2020)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoa pakolaistaustaisten huoltajien kokemuksista kasvatusyhteistyöstä päiväkotien kasvatushenkilöstön kanssa ja kuvata kasvatusyhteistyön merkitystä pakolaistaustaisille huoltajille. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös kartoittaa mahdollisia esteitä kasvatusyhteistyön toteutumiselle perustuen pakolaistaustaisten huoltajien kokemuksiin. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja aineistokeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin viittä pakolaistaustaista huoltajaa, kaikki äitejä, joiden lapset ovat käyneet päiväkotia. Kaikki äidit ovat saapuneet Suomeen viimeisen yhdeksän vuoden aikana. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimuksesta selvisi, että pakolaistaustaisien huoltajien kokemukset kasvatusyhteistyöstä ovat pääosin positiivisia ja he kokevat yhteistyön kasvatushenkilöstön kanssa tärkeäksi asiaksi lapsen hyvinvoinnin kannalta. Huoltajien yleisistä kokemuksista muodostui viisi teemaa, jotka käsittelevät monipuolisesti kasvatusyhteistyön ja varhaiskasvatuksen eri osa-alueita. Teemoiksi muodostui lapsen päiväkodin aloitus, päivittäinen vuorovaikutus ja tiedottaminen, toisten huoltajien kohtaaminen, erityinen ja muut tukea vaativat tilanteet ja viimeisenä kiitollisuus ja kasvatushenkilöstön ammattitaito. Yleisten kokemusten lisäksi myös esteitä ilmeni kasvatusyhteistyön toteutumiselle, jotka jaottelin kolmeen teemaan; päiväkoti (epä)luotettavana instituutiona, kielimuurin vaikutukset vuorovaikutukseen ja väärinkohdellun positio. Aineistosta nousevat teemat saivat tukea aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista.
-
(2024)Tavoitteet. Vuorohoito on varhaiskasvatuspalvelua, jota on tarjolla arkiaamuisin ennen kello kuutta, arki-iltaisin kello 18:n jälkeen, öisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä. Vuorohoito on merkittävä osa suomalaista varhaiskasvatusta ja suomalaisten vanhempien lastenhoitojärjestelyjä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten vuorohoidon erityispiirteet liittyvät varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksen mukaan perheiden kanssa toteutettavaan kasvatusyhteistyöhön. Vuorohoidon erityispiirteillä tarkoitetaan tässä tutkielmassa sekä lasten että varhaiskasvatuksen henkilöstön epätyypillisiä ja epätasaisia paikallaoloaikoja varhaiskasvatuksessa. Kasvatusyhteistyöllä tässä tutkielmassa tarkoitetaan perheen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Menetelmät. Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin sähköpostihaastatteluina vuorohoidossa työskenteleviltä varhaiskasvatuksen opettajilta, ja niitä kertyi yhteensä 3 kappaletta. Aineiston analyysimenetelmänä hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittavat, että vuorohoidon erityispiirteet toivat opettajien kokemusten mukaan selkeästi oman ulottuvuutensa kasvatusyhteistyön toteuttamiseen. Kasvatusyhteistyö nähtiin opettajien vastauksissa yhteisesti merkitykselliseksi toiminnaksi lapsen hyvinvoinnin, kasvamisen ja kehittymisen kannalta. Vuorohoidon erityispiirteet haastoivat kasvatusyhteistyötä perheiden ja kasvattajien erirytmisyyden toimesta. Opettajien vastauksissa korostui erityisesti tarve kiinnittää huomiota perheiden kohtaamiseen tärkeyteen ja laadukkaaseen vuorovaikutukseen. Tutkimustulokset voivat auttaa antamaan lisätietoa vuorohoidossa työskentelevien opettajien kokemuksista ja vuorohoidon kehittämistyöhön.
-
(2018)The purpose of this study is to find out how parents feel about their opportunities of influencing in their child’s kindergarten in Helsinki. The topic has been in the news copiously lately. The cooperation between the kindergartens and the parents is guided by numerous documents. “Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet” states that the parents have a right to be a part of planning, execution and evaluation of the early childhood education. Influencing means altering or changing someone’s thoughts or actions. It is one of the most important things enabling the feeling of empowerment. Empowerment is the feeling of being an important part of a group and being able to influence and take responsibilities. In this study, I use a phenomenological basis. I used an internet inquiry to ask parents who live in Helsinki, how they feel about their possibilities of influencing in the early childhood ed-ucation of their children. There were 24 answerers. I did the analysis with analysis of content. The results were quite well in line with my expectations. Parents are given opportunities to in-fluence, but they feel like it is not enough. Most of the opportunities involve their own chil-drens day to day life, for example clothing and food. Many parents wish for possibilities to help the kindergartens with planning activities, like excursions and celebrations. There were also parents who are completely satisfied with the opportunities that they are given and the communication between them and the kindergarten.
-
(2017)The aim of this thesis was to find out parent’s experiences of co-operation with staff at day care center. The purpose was to study what kind of views parents have of their own role in co-operation and their possibilities to participate in planning and assessing their child’s early childhood education and care. No hypothesis was defined for this study. Research material was collected by interviewing four parents who lived in capital region and had at least one year’s experience of co-operation with staff at day care center. Material was transcribed and analysed based on themes by content analysis. Two of the parents were not born in Finland, but there was no experimental setting defined. The experiences of the parents varied a lot between the parents. Parents felt that they had opportunity to tell their opinion in the discussion on their child’s ECEC plan. Parents who were not born in Finland felt that there was little co-operation and there were also challenges related to communication due to different mother tongue. Pictures and stories of the child’s day at day care center increased trust and openness. Trust and openness correlated with positive experience of co-operation with staff at day care center. Some parents didn’t share their thoughts and experiences with the staff at day care centers. Parents were openly sharing information about their children but did not share their wishes for their child’s early childhood education and care. Staff at day care center should discuss with the parents their values and views in their child’s care and education so that they can be taken into account in early childhood education and care. Enough information should be shared about the day-to-day education and care of the children so that parents have a possibility to assess their child’s early childhood education and care. In addition to that staff should find way for parent to influence more the early childhood education and care and dare to share their views.
-
(2020)Kiinnostukseni alle kolmevuotiaiden lasten varhaiskasvatusta kohtaan on saanut minut pohtimaan aloituksen merkitsevyyttä vanhempien osalta. Tavoitteenani oli saada selville millaisia tunteita ja huolenaiheita varhaiskasvatuksen aloitus vanhemmissa herättää. Lasse Lipponen ja Jaakko Hilppö ovat tutkineet lasten tunteita ja myötätuntotekoja omassa tutkimuksessaan ”Lohdutustilanteet ja myötätuntokulttuuri alle kolmivuotiaiden päiväkotiryhmässä”. Kati Laaksonen on puolestaan tutkinut vanhempien ja kasvattajien luottamuksen rakentumista varhaiskasvatuksen aloituksessa. Linkitän aiheet ja tutkimuksessani nostan esille vanhempien kokemat tunteet varhaiskasvatuksen alkaessa. Pohdin lopuksi vanhempiin kohdistuneita myötätuntotekoja. Tutkimuksessani käytin aineistona Helsingin kaupungin asiakastyytyväisyyskyselyn raporttia vuodelta 2019 ja sen osiota Alue10/Eteläinen1-Kallio-Ullanlinna-Vironniemi. Vastauksia oli yhteensä 1332. Tarkastelin lähemmin päivähoidon aloitusta koskevaa osiota, jossa vastaajia oli 308. Lisäksi toteutin Microsoft Officen Forms-lomakkeen avulla kyselyn, johon kahdeksan vanhempaa vastasi nimettömästi. Vastauksista etsin vanhempien nimeämiä tunteita ja kokemuksia. Pääsääntöisesti vanhemmat kokivat varhaiskasvatuksen aloituksen sujuneen hyvin ja olivat tyytyväisiä yksiköiden esittelyyn ja tietoihin, joita heille kerrottiin tutustumisen aikaan. Vanhemmat olivat luottavaisia sen suhteen, että lapset sopeutuivat varhaiskasvatukseen ja saivat kavereita. Samaan aikaan he kuitenkin tunsivat negatiivisia tunteita jättäessään lapsen varhaiskasvattajien hoiviin. Mistä nämä tunteet kumpuavat ja voisiko myötätuntotekojen avulla helpottaa vanhempien tunteita?
Now showing items 1-9 of 9