Browsing by Subject "katsomusopetus"

The aim of this thesis was to gain data and information regarding students studying the Evangelic Lu-theran religion in high school. Other aspects of the study included examining religious and worldview education as well as visibility of religion in schools. The study was constructed due to a need to change the current model of religious education in Finnish schools and find out pupils’ view about the issue. The theoretical part of this study consists of a literature review, which provides in-depth information present-ed by previous studies on the topic. Additionally, the review examines Finnish people’s religious beliefs in general and different religious education models. The quantitative part of this study is a part of a wid-er EDEN-study in the University of Helsinki. The research problem was: how do high school students belonging to the Evangelic Lutheran church experience the current religious education model and what do they think about the visibility of religion in school? The hypothesis was, that the students from the Helsinki metropolitan area are more open to-wards the visibility of religion in school, because the diversity is higher in the region compared to other counties. An additional hypothesis was formed based on a previous study, which indicated that girls are more positive about religious education in school. The research method of this thesis included a variety of methods. The qualitative data of this research was collected to support the quantitative method. In the quantitative part of the study I used a questionnaire to examine the perspectives of the pupils and the differences in the backgrounds (e.g. sex and city of residence). 176 students took part in Pori, 224 in Helsinki and 175 in Joensuu. Out of the participants, 367 were girls and 207 boys. The data was ana-lysed using the analysis of variance (ANOVA) and the t-test. The qualitative data was collected using interviews. Eight pupils from Helsinki took part in the interviews. Content analysis was also used as a research tool. Based on the results of the quantitative part of the study, it was suggested, that place of residence does not affect students’ perspectives on religion and religious education. Girls were more interested than boys in religion as a school subject and also more open towards different religions. In the qualitative part of the study I compared the results from the interview data to the mean value of pupils from Helsinki in the quantitative questionnaire. Overall, these results were in line together. Based on the interview results, the students belonging to the Evangelic Lutheran church think that the main reason to study religious education is to learn about world religions. Generally, students wish for an integrated model where all participants from different backgrounds could study and interact together.

This master's thesis examines Religious and Worldview Education in Finland. The aim of the research is to explore the thoughts of guardians of secondary school students in the capital region regarding the teaching of religious and worldview subjects. The study investigates the opinions of guardians in the capital region on the organization of religious and worldview education in schools. Additionally, the research delves into the views of guardians on the nature of religious and worldview education in schools. The purpose of this study is to consider the perspectives of guardians in the development of religious and worldview education. The research data is part of the project Näkökulmia osittain yhdistettyyn katsomusopetukseen ja katsomusdialogikasvatukseen oppilaiden ja huoltajien kokemana implemented in collaboration with a secondary school in the capital region. The data for this study consisted of survey responses collected from guardians through Wilma messages during the winter of 2022–2023. The survey was sent to the guardians of 400 students in the school, with 83 respondents. The research was conducted as a quantitative study, and the data was analyzed using IBM SPSS Statistics 28 software. The research results indicate that most guardians are willing to modify the current religious and worldview education. Most guardians perceived religious and worldview education as important in a diverse world, emphasizing the need for inclusive instruction covering various religions and beliefs. Most guardians considered religious and worldview education to be broadening, providing knowledge to understand society. and teaching insight into the role and significance of religions and other belief systems in society. Based on the research findings, it can be concluded that most guardians would be willing to change the current arrangement of religious and worldview education to meet the needs of a changing and pluralistic society.

Tiivistelmä: Tässä tutkielmassa tarkastellaan katsomusaineiden opettajien suhtautumista yhteiseen katsomusaineeseen, keskittyen erityisesti ortodoksisen uskonnon opettajien näkemyksiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta ja teemahaastatteluja. Tutkimusaineisto on kerätty talvella 2021–2022. Sähköisesti jaettuun kyselylomakkeeseen vastasi 65 katsomusaineiden opettajaa. Kyselylomakkeeseen halukkuutensa osoittaneista opettajista valikoitui kaksi haastateltavaa tutkielmaa varten. Kolmas haastateltava löytyi toisen haastateltavan kautta. Kaikki kolme haastateltavaa olivat ortodoksisen uskonnon opettajia. Kyselylomakkeen vastauksissa ja haastatteluissa tarkasteltiin sitä, miten katsomusaineiden opettajat suhtautuvat yhteiseen katsomusaineeseen ja miten ortodoksisen uskonnon opettajien ajatuksen nykyistä ja yhteistä katsomusopetusmallia kohtaan suhteutuvat muiden opettajien näkemyksiin. Aineiston analyysissa saatiin selville, että kyselyyn vastanneet katsomusaineiden opettajat kokivat katsomusopetusjärjestelyiden muuttuvan tulevaisuudessa. Opettajien mielestä nykyisen mallin järjestämiseen ja eri katsomuksia edustavien oppilaiden tasa-arvoisuuteen katsomusopetuksessa liittyy haasteita. Katsomusaineiden opettajat olivat pienellä enemmistöllä sitä mieltä, että yhteinen katsomusaine voisi olla tulevaisuudessa toimiva tapa järjestää katsomusopetus. Opettajat kokivat, että yhteinen katsomusaine voisi vastata nykyisen mallin haasteisiin, mutta vastauksissa ilmeni myös huoli vähemmistöuskontojen asemasta yhteisessä mallissa. Ortodoksisen uskonnon opettajien näkemykset poikkesivat muiden opettajien näkemyksistä voimakkaasti. Ortodoksisen uskonnon opettajat pitivät nykyistä mallia parhaana ratkaisuna katsomusopetuksen järjestämiseksi ja vastustivat yhteistä mallia. Ortodoksisen uskonnon opettajat pitivät tärkeänä oppilaiden oikeutta oman uskonnon opetukseen, ja he kokivat, että nykyinen malli on tasa-arvoinen juuri vähemmistöuskontojen oppilaiden näkökulmasta. Ortodoksisen uskonnon opettajat olivat sitä mieltä, että oppilailla tulee olla oikeus oman katsomus- ja kulttuuriperinteen mukaiseen opetukseen pätevän opettajan johdolla.

Maisterintutkielmani tarkoitus on tuoda uusi näkökulma katsomusaineiden opetusta käsittelevälle tutkimuskentälle. Se tarkastelee asiantuntijoiden julkisessa mediassa esittämää argumentaatiota liittyen katsomusaineiden opetuksen uudistamiseen. Tahdon tutkimuksellani korostaa paitsi argumentaatiotaitojen niin myös kriittisen lukutaidon merkitystä yhteiskunnassamme. Kohdehenkilöinä tutkimuksessa ovat Arto Kallioniemi, Arno Kotro, sekä Suaad Onniselkä. Tutkimustani ohjaava kysymys on, minkälaisilla argumenteilla he osallistuvat katsomusaineiden opetuksen uudistamisesta käytävään keskusteluun. Lisäksi tutkimuskysymyksenäni on pohtia, millaista heidän esittämänsä argumentointi on. Aineistoni koostuu kohdehenkilöiden julkiseen mediaan tekemistä kannanotoista vuosina 2018–2022. Tutkimukseni on laadullinen ja metodinani käytän argumentaatioanalyysia. Selvitän metodin avulla, miten kohdehenkilöt perustelevat esittämiään väitteitä ja miten heidän argumenttinsa kestävät tarkempaa tarkastelua. Tutkimukseni tuloksena Kallioniemi puolustaa argumenteissaan yhteistä katsomusainetta. Hänen argumenttiensa vahvuus vaihteli. Kotro vastustaa yhteistä katsomusainetta ja pyrkii erityisesti puolustamaan elämänkatsomustiedon asemaa omana oppiaineenaan. Hänen argumenttinsa olivat usein vahvoja. Onniselkä vastustaa yhteistä katsomusainetta. Hänen huolenaan siinä on vähemmistöuskontojen, erityisesti islamin alta vastainen asema. Onniselän argumentit olivat usein heikkoja ja ne olisivat tarvinneet lisäperusteluita tai tarkennuksia. Tutkimukseni tulosten varjossa ensisijainen johtopäätös on, että katsomusaineiden opetuksen muutoksesta käytävässä keskustelussa edes asiantuntijat eivät välttämättä argumentoi vakuuttavasti. Tutkielmani perusteella voidaan todeta, että lukijan tulee soveltaa kriittistä lukutaitoa myös tällaisten auktoriteettiasemassa olevien henkilöiden kohdalla. Erityisesti näiden havaintojen vuoksi tutkimukseni on merkityksellinen.

Tutkielmassa tarkastellaan uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen liittyvää yhteiskunnallista keskustelua Helsingin Sanomissa. Keskustelua on käyty yleisesti niin opetuksen merkityksestä, sisällöstä, tavoitteista kuin luonteestakin. Viime vuosina keskeisin kysymys on kuitenkin liittynyt siihen, miten katsomusaineiden opetus tulisi käytännössä toteuttaa suomalaisissa kouluissa. Opetus toteutetaan Suomessa niin kutsuttuna oman uskonnon opetuksena, mutta sen tilalle on ehdotettu esimerkiksi kaikille yhteistä uskontotietoa. Erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen puolesta ja niitä vastaan on esitetty monenlaisia argumentteja. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia näkökulmia aineistossa esitetään katsomusaineiden opetuksesta, miten niitä perustellaan ja ketkä ovat äänessä. Tavoitteena on arvioida myös median vaikutusta keskusteluun. Tutkielman aineisto koostuu Helsingin Sanomien verkkoarkistossa julkaistuista uutisartikkeleista, mielipidekirjoituksista, pääkirjoituksista ja kolumneista aikavälillä 2012–2020. Aineiston analyysimenetelmänä toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi. Analyysin pohjalta voidaan todeta, että katsomusaineet nähdään niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta tarpeellisina oppiaineina. Tutkielman aineistossa niiden keskeisimpinä tavoitteina pidettiin katsomuksellista yleissivistystä, monikulttuurisuuteen liittyvää tietotaitoa, suvaitsevaisuuden ja yhteisöllisyyden edistämistä, arvokasvatusta sekä katsomuksellisen identiteetin rakentumista. Opetuksen luonteeseen liittyen korostettiin objektiivisuutta ja rakentavaa dialogia. Aineistossa kannatusta saivat erityisesti kolme erilaista opetuksen toteuttamistapaan liittyvää ehdotusta. Ensimmäisen mukaan suomalaisissa kouluissa tulisi siirtyä kaikille oppilaille yhteiseen katsomusaineeseen, mitä perusteltiin etenkin monikulttuurisuuteen liittyvillä teemoilla. Toisen ehdotuksen mukaan kouluissa tulisi pitäytyä nykyisessä oman uskonnon opetusmallissa, mitä perusteltiin erityisesti vähemmistöjen oikeuksilla. Kolmannen mukaan kouluissa olisi järkevintä siirtyä näiden välimalliin eli osittain yhteiseen opetukseen, joka on ollut jo useamman vuoden ajan käytössä esimerkiksi Kulosaaren yhteiskoulussa Helsingissä. Lisäksi aineistossa ehdotettiin elämänkatsomustiedon avaamista kaikille oppilaille valinnaiseksi aineeksi sekä uskonnon opetuksen lakkauttamista tai integroimista muihin oppiaineisiin.

Objectives. The purpose of this study was to find out how Finnish class teachers think spiritual education (in this abstract the term spiritual education is used to describe both religious and moral education) should be executed in elementary schools. The study stems from the active discourse in Finland in the last few years on religious education in schools. Several ways to execute spiritual education have been presented in literature on education. In addition to these, this study views how spiritual education is executed in other European countries. The views of class teachers are examined by finding out how important they regard the different study contents of Evangelical Lutheran religion for grades 1–5 in the Finnish lesson plan and what they feel is the best model for spiritual education. Methods. The data was gathered by sending an online questionnaire to 1200 Finnish class teachers. 175 teachers around the country replied. The data was then analysed quantitatively by using SPSS analysing program. Two distinct binned variables were created from the lesson plan’s study contents, secular and religious contents. In the analysis, the background variables of the respondents were compared to their answers on the importance of the study contents and to their choice of the best way to execute spiritual education. In addition, their answers to the importance of the study contents were compared to their spiritual education model of choice. Results and conclusions. The only background variable that had a connection to the other examined variables was the length of the respondents teaching career. Based on the results, a longer career meant holding religious contents more important. The teachers who supported the spiritual education model in Finland today considered the secular and religious contents almost equally important. The teachers who supported the model of a singular school subject with no religious ties considered secular contents to be more important. Overall the respondents considered secular contents to be more important. Most of the class teachers felt the best spiritual education model was the one where every student participated in only a single spiritual subject with no religious ties. The second most popular choice was the model Finnish schools are using now

This master's thesis deals with worldview education (WE) in Finland. Here, WE refers to religious education and secular ethics education. The aim of the study was to investigate how WE subject teachers would organize WE in Finnish public schools. Previous studies have indicated that the current separative WE model is supported by the minority religious education teachers (e.g. Zilliacus 2014, 90–97), however, extensive statistical analysis of WE teacher's perspectives is yet to be presented. This is a quantitative study that explores WE teachers' perspectives on WE, focusing primarily on those perspectives concerning WE delivery models. The research data is based on an online survey, which was carried out in spring 2017. A total number of 196 comprehensive and upper secondary school WE teachers, from all parts of Finland, participated to the survey. Of the participants, 141 were teaching Evangelical Lutheran religion, 99 were teaching ethics and 41 were teaching minority religion (Orthodox, Islam etc.). In data analysis, the sample was divided into groups based on taught WE subject. The differences between groups' perspectives and the interrelations between the perspectives and 11 background variables were then statistically tested. According to the research results, WE teachers predominantly agreed that all school levels should continue to deliver the current separative WE model. The current model received greatest support from teachers who were teaching minority religion(s), were above 50 years old and were religious. However, practically all teacher groups, at least partially, favored the current WE model. The integrative WE models, on the other hand, received mixed responses, as large proportion of teachers disapproved them. In general, integrative model was considered as an appropriate model by those teachers who were not religious, and – apart from those teachers of Orthodox religion – were no more than 50 years old. Despite of the current model's widespread approval among WE teachers, the findings suggest that the integrative approach will gain popularity in the forthcoming years. The findings moreover indicate that in case Finland does switch to integrative WE model, it will be opposed especially by those minority religion teachers who a) teach only one minority religion that corresponds to their own faith and b) have no prior experience in teaching WE with an integrative approach.

Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on tarkastella perusopetuksen islamin opettajien ajatuksia koulun katsomusopetuksesta. Tavoitteena on selvittää, minkälaisia ajatuksia islamin opettajilla on katsomusopetuksesta, islamin oppiaineen erityispiirteistä ja haasteista katsomusoppiaineena, sekä millaisia kehittämistarpeita he näkevät koulun katsomusopetuksella olevan. Kysymyksen taustaksi tarkastelen Suomen katsomusopetusta, sitä koskevia säädöksiä sekä opetusta ohjaavia asiakirjoja. Lisäksi tarkastelen aiempaa islamin opetuksesta tehtyä tutkimusta taustoittamaan sitä, minkälaisia erityispiirteitä ja haasteita islamin opetukseen liittyy. Tutkielma on toteutettu laadullisin menetelmin haastattelemalla perusopetuksessa islamia opettavia opettajia. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ja haastatteluilla kerätty aineisto on analysoitu laadullisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Metodien valinnan perusteena on ollut aiemman tutkimuksen vähäisyys sekä tavoite antaa islamin opettajille mahdollisimman paljon ilmaisutilaa kysymysten tiimoilta. Haastateltavia islamin opettajia oli yhdeksän. Tutkimuksen keskeisinä tuloksina selvisi, että islamin opettajat pitävät koulun islamin opetusta paikkana, joka toimii oppilaille vähemmistöidentiteettiä tukevana ympäristönä ja turvallisena tilana tutkailla islamia ja harjoittaa kriittistä ajattelua. Monet oppiaineeseen liittyvät haasteet nousevat aineiston perusteella käytännön järjestelyiden ongelmista sekä resurssipulasta. Myös dialogisuuden puute nähtiin ongelmana, ja siihen taas ratkaisuna voisi opettajien mielestä toimia osittain yhdistetty katsomusopetus. Katsomusoppiaineiden yhdistämiseen yhteiseksi oppiaineeksi opettajat suhtautuivat kriittisesti.

Tässä tutkielmassa halusin selvittää, minkälaista tutkimusta toiseuksien rakentumisesta alakoulun katsomusaineiden opetuksessa on tehty Suomessa. Katsomusopetus valikoitui aiheekseni sen ajankohtaisuuden vuoksi. Katsomusopetuksen järjestelyistä ja siihen liittyvistä yhdenvertaisuuden kysymyksistä on käyty laajasti keskustelua. Katsomusopetuksen nykymalliin on haettu muutosta, viimesisimpänä lakialoite elämänkatsomustiedon avaamisesta kaikille oppilaille uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta huolimatta. Minua kiinnosti, minkälaisia valta-asetelmia ja hierarkioita katsomusopetukseen liittyy eri tasoilla ja minkälaista tutkimusta niistä on tehty. Tutkimuskysymyksiäni olivat: “Mitä tutkimusta toiseuksien rakentumisesta katsomusaineiden opetuksessa on tehty Suomessa?” ja “Minkälaisia tutkimusasetelmia on rakennettu?” Menetelmät. Käytin tutkimusmetodina kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tarkoituksena oli tarkastella toiseuksien rakentumisesta tehtyä tutkimusta kriittisellä otteella ja luoda katsausta tutkimuksen historiaan ja kehityskulkuun. Tutkittavaksi aineistoksi valikoitui kaksi pro gradu -tutkielmaa, yksi väitöskirja ja seitsemän tutkimusartikkelia vuosilta 2013-2021. Analysoin aineistoa teemoittelemalla sitä tutkimuskysymysteni perustella. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman tulosten perusteella aihe on ajankohtainen ja siitä on tehty tutkimusta enenevissä määrin. Aiheen ympärillä on tehty tutkimusta opetussuunnitelma- ja opetusorganisaatioiden tasolla sekä koulun arjen käytäntöihin ja oppilaiden mielipiteisiin kohdistuen. Olisin vielä kiinnostunut selvittämään laajemmin, minkälaisia käsityksiä peruskoulun oppilailla on ja minkälaisia hierarkioita he paikantavat katsomusopetuksessa.

Tutkielmassa käsitellään pääkaupunkiseudun lukiolaisten ajatuksia uskonnonopetuksesta ja oppiaineen tulevaisuudesta. Tutkielman tarkoitus on selvittää, miten pääkaupunkiseudun lukiolaiset suhtautuvat uskonnon ja katsomusaineiden opetukseen. Tutkielma sijoittuu uskonnondidaktiikan ja uskontososiologian kentille. Uskonnon ja katsomusaineiden opetuksen laaja-alaiseksi hahmottamiseksi luodaan tutkielmassa katsaus myös uskonnonopetuksen historiaan, tilanteeseen muulla Euroopassa sekä nykytilaan ja tulevaisuuden näkyviin Suomessa. Ensisijaisena aineistona toimii seitsemän teemahaastattelua sekä kolmekymmentä Helsingin normaalikoulun lukion opiskelijan täyttämää kyselylomaketta. Haastattelu- ja lomaketutkimuksessa on käytetty niin avoimia kysymyksiä kuin monivalintaväittämiä. Tutkimuksessa on kartoitettu uskonnon asemaa ja roolia lukiolaisten elämässä, heidän uskonnollista kasvuympäristöään ja kodin arvomaailmaa. Lisäksi tutkimuksessa on kartoitettu lukiolaisten käsityksiä ja asenteita uskontoa kohtaan ja uskonnon asemasta koulussa. Tutkimuksessa on myös selvitetty, mitä lukiolaiset ajattelevat nykyisestä uskonnon ja katsomusaineiden opetuksesta ja miten he haluaisivat kehittää oppiainetta. Aineiston analyysimenetelmänä toimii sisällönanalyysi. Analyysin ensimmäisessä osiossa käsitellään uskonnon asemaa lukiolaisten elämässä ja arjessa, toisessa osiossa väittämiä ja kolmannessa osiossa uskonnonopetusta, opetuksen hyviä ja huonoja puolia sekä opetuksen kehittämistä. Väittämien analysoimiseksi on yhdistetty niin laadullisia kuin määrällisiä näkökulmia. Analyysin pohjalta on mahdollista sanoa, että suurimmalla osalla lukiolaisista uskonnolla ei ole jokapäiväisessä elämässä merkittävää roolia. Uskonnon ja katsomusaineiden opetukselta lukiolaiset edellyttävät objektiivista ja monipuolista opetusta. Kristinuskopainotteiseen opetukseen lukiolaiset suhtautuvat kriittisesti. Opetuksen osalta lukiolaiset toivovat kaikkien uskontojen tasapuolista käsittelyä ja maailman uskontojen opetuksen lisäämistä. Uskonnonopetus koetaan myös tarpeelliseksi, sillä lukiolaiset eivät koe oppivansa uskonnoista tarpeeksi muiden oppiaineiden kautta. Lukiolaiset eivät myöskään pidä tarpeellisena erottelua eri opetusryhmiin uskonnon ja katsomuksen perusteella, vaan heidän mielestään opetusta tulisi tarjota yhteisesti.