Browsing by Subject "kehys"

Tutkielmassani käsittelen viikoittain ilmestyvässä yleisaikakauslehti Suomen Kuvalehdessä 1970-luvulla julkaistujen henkilöhaastatteluiden kehystämistä. Tavoitteenani on analysoida miten toimittajat ovat rakentaneet henkilöhaastatteluita ja esittäneet haastateltavia henkilöitä aikana, jolloin toimittajakunnassa sekä suomalaisessa kulttuurissa, työelämässä ja sukupuolirakenteessa tapahtui suuria muutoksia. Tutkimuskysymysten avulla selvitän myös henkilöiden toimijuuden esiintymistä analysoimalla muun muassa sitä, vaikuttiko sukupuoli siihen jollakin tavalla. Aineistona hyödynnän Kansalliskirjaston digiaineistosta löytyviä Suomen Kuvalehtiä vuosilta 1970–1979. Toimittajien kirjoitukset heijastelivat sekä aikaansa että toimittajien omia näkökulmia. Haastatteluiden toimittaja ja haastateltava henkilö oli useammin mies kuin nainen, vaikka naistoimittajien määrä alkoi lisääntyä 1960–1970-luvuilla. Suomen Kuvalehdessä ei mies- ja naistoimittajien välillä ollut havaittavissa kuitenkaan suurta eroa kyseisenä aikana. Haastateltavat henkilöt olivat usein julkisuudesta tuttuja poliitikkoja, johtajia, taiteilijoita, muusikoita ja kirjailijoita, mutta mukaan mahtui myös niin sanottuja tavallisia henkilöitä, jotka eivät olleet julkisuudessa sen kummemmin esillä. Aineistosta nousi esiin kaksi isoa teemaa, joiden mukaan henkilöhaastatteluita rakennettiin; yhteiskunnallinen kehystäminen sekä henkilökuvan rakentaminen ulkoisen ja sisäisen olemuksen perusteella. Aineiston analysoinnin perusteella toimittajat kehystivät henkilöhaastatteluita useimmiten henkilön sukupuolen ja toimijuuden mukaan, kuvasivat henkilön ulkoista ja sisäistä olemusta, tai toivat esille sukupuolirooleja viitaten yksityiseen ja julkiseen elämänalueseen.

Tämä tutkielma käsittelee konstruoitua lukijaa SuomiLOVE-tv-ohjelmassa esitettyjen kappaleiden sanoituksissa. Konstruoitu lukija ei ole tekstin fyysinen lukija, vaan kiteytetysti tekstistä tulkittavissa oleva tietorakenne, joka sisältää tekstin lukijaltaan odottamat ominaisuudet. Tutkin ensinnäkin konstruoidun lukijan taustatietoja: millaisia taustatietoja tämä aineiston perusteella hallitsee ja miten yksityiskohtaisesti? Toiseksi tutkin konstruoidun lukijan perspektiiviä maailman: millaisesta asemasta tätä kutsutaan tarkkailemaan maailmaa ja millaiseen kokemusmaailmaan tämä kykenee samaistumaan? Aineisto on peräisin SuomiLOVE – laulukirja -laulukirjasta, johon on koottu 50 SuomiLOVE-tv-ohjelmassa esitettyä kotimaista kappaletta. Näistä kaksi on jäänyt pois, koska ne ovat englanniksi, joten lopullinen aineisto koostuu 48 kotimaisen kappaleen sanoituksista. Laulukirjan valitseminen on rajausmetodi, jolla kaikista ohjelmassa esitetyistä kappaleista on saanut rajattua osan tutkimusta varten. Aineisto on valikoitunut tähän tutkimukseen, koska kappaleet edustavat laajalle kohdeyleisölle suunnattua popmusiikkia. Kappaleiden sanoituksista voidaan siten tarkastella, millainen konstruoitu lukija kirjoittuu sellaiseen tekstiin, joka on tarkoitettu mahdollisimman monen ymmärrettäväksi. Tällaisesta tutkimuksesta voidaan hyötyä, kun pyritään kirjoittamaan helppolukuisia tekstejä. Tutkimus perustuu kognitiivisen kielitieteen teorioihin. Ensisijaisena teoriapohjana on Ronald Langackerin ideoima kognitiivinen kielioppi ja siinä määritellyt konstruoinnin ulottuvuudet. Konstruointi eli lyhyesti se, miten asiantilat kuvataan, on keskiössä konstruoitua lukijaa tarkasteltaessa. Tämän lisäksi konstruoidun lukijan tietotaustaa tarkastellaan kehyssemantiikan, käsitemetaforateorian sekä blenditeorian avustuksella. Taustatietojen tarkastelu perustuu ensyklopediseen merkityskäsitykseen, skeemoihin ja hahmo/kehys-jakoon. Tutkimuksessa ilmenee, että aineistossa esiintyvä konstruoitu lukija vastaa popmusiikin laajan kohdeyleisön asettamia oletuksia. Konstruoidun lukijan taustatiedot eivät tutkimuksen perusteella vaikuta laajoilta tai yksityiskohtaisilta, vaan ne jäävät yleiselle tasolle. Aineiston konstruoitu lukija myös tuntee rakkauden kehyksen ja sen ympärille vakiintuneet metaforat hyvin, sekä osaa tulkita tekstiä näiden pohjalta. Harvat spesifit tiedot kohdistuvat länsimaiseen populaarikulttuuriin ja taiteeseen sekä suomalaiseen kulttuuriin ja puhekieleen. Spesifeintä tietotaustaa konstruoidaan julkisuuden henkilöistä, jotka nimetään aineiston teksteissä. Konstruoitu lukija tunnistaa aineistossa skemaattisia ja lähes kaikille ihmisille yhteisiä kokemuksia, joita kuvataan aineiston kerrontajaksoissa. Näihin teksti kutsuu konstruoitua lukijaa samaistumaan. Tutkimuksen perusteella SuomiLOVE-kappaleiden konstruoitu lukija on kiinnostunut inhimillisistä kokemuksista yleisellä tasolla.

Tämän pro gradu –tutkielman tutkimuskohteena on Helsingin Sanomien uutisointi paperittomiin liittyen. Mediakuvan lisäksi tutkielmassa tarkastellaan toiseuden ja vastakkainasettelujen rakentumista paperittomien uutisoinnissa. Tutkimusmenetelmänä käytetään kehysanalyysia, joten tavoitteena on selvittää, millaista kuvaa Helsingin Sanomat rakentaa paperittomista ja millaisten uutiskehysten avulla toiseuden rakentuminen mahdollisesti tapahtuu. Paperittomuus nousi laajasti julkiseen keskusteluun vuoden 2017 aikana, kun poikkeuksellisen suuri määrä vuonna 2015 Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista sai lopullisen kielteisen turvapaikkapäätöksen. Paperittomuus on muuttuva käsite ja muuttuva kategoria. Tutkielmassa keskitytään uuspaperittomiin, mutta käytetään käsitettä paperiton, sillä Helsingin Sanomien uutisoinnissa käsitettä on käytetty vastaavalla tavalla. Tutkielman teoreettiset teemat liittyvät sosiaaliseen kategorisointiin, toiseuteen, kansalliseen järjestykseen ja arvoyhteisöihin. Aineistona toimii Helsingin Sanomat ja aineisto on rajattu vuodelle 2017. Tältä aikaväliltä aineistoon valikoitui yhteensä 67 artikkelia. Helsingin Sanomat toimii journalismin kentässä, jossa osa uutisoinnin tavoista ja rutiineista nousevat toistuviksi ja hallitseviksi. Paperittomien uutisointi kiinnittyy aihekulttuuriin, jossa kehykset nousevat joko ensisijaisiksi kehyksiksi tai ensisijaisten kehysten rinnalla kamppaileviksi toissijaisiksi kehyksiksi. Kehykset mahdollistavat uutisoinnin rakenteiden, toiston ja kielellisten valintojen tarkastelun. Kehysanalyysin tuloksena aineistosta on löydettävissä kolme keskenään rinnakkain ja vastakkain toimivaa kehystä – hallintakehys, uhkakehys ja ihmisoikeuskehys. Hallintakehys esiintyy ensisijaisena kehystystapana ja asettuu muiden kehysten edelle lähteiden käytössä ja toiminnan roolien määrittelyssä. Ensisijaisia toimijoita ovat viranomaiset, poliitikot tai asiantuntijat ja paperittomat puolestaan esitetään toiminnan objekteina. Uhka- ja hallintakehyksessä keskitytään ratkaisuihin, kun taas ihmisoikeuskehyksessä painotetaan paperittomuuden syitä. Lisäksi uutisointi voidaan jakaa paperittomat uhkana ja uhreina esittäviin kehyksiin. Ihmisoikeuskehyksessä paperittomat esitetään yhteiskunnan uhreina, kun taas uhka- ja hallintakehyksessä paperittomat kuvataan uhkana ja ongelmana. Kehykset perustuvat valintoihin siitä, mitä mediasisällöissä nostetaan esiin ja mitä jätetään pois. Aineistossa on keskeistä tarkastella paitsi selkeitä ja näkyviä valintoja, mutta myös niitä piirteitä, jotka on jätetty pois eli kehyksen ulkopuolelle. Laajemmin tämä voidaan liittää median valikoinnin valtaan, mitä ja miten esitetään ja mitä puolestaan jätetään mediaesitysten ulkopuolelle. Ulkopuolelle jäävät sosiaalinen kategorisointi, vastakkainasettelu ja toiseus. Ulkopuolisuutta ja toiseutta tarkasteltaessa huomio on median käytännöissä ja kielenkäytössä. Paperittomista uutisoidaan suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta ja paperittomat esitetään hallinnan objekteina. Taustalla on aihekulttuuri kansallisesta järjestyksestä, jonka uhkana paperittomat nähdään ja jonka järjestystä hallinnan keinoilla pyritään pitämään yllä. Paperittomat pääsevät itse harvoin ääneen ja uutisoinnista heijastuu paperittomien näkymättömyys ja kuulumattomuus. Aineistosta löydetyt kehykset vahvistavat aiempia tutkimustuloksia siitä, miten turvapaikanhakijoita tai paperittomia kehystetään joko uhkana tai uhreina ensisijaisesti hallinnallisesta näkökulmasta.

Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen, miten Ukrainan sota esitettiin suomalaisten iltapäivälehtien etusivuilla keväällä ja kesällä 2022. Lisäksi tutkin, millainen kuva Venäjästä ja presidentti Vladimir Putinista rakentui iltapäivälehtien etusivujen perusteella. Tutkielmani viitekehyksenä on suomalaisen iltapäivälehdistön, ulkomaanjournalismin ja kehysteorian parissa tehty tutkimus. Ensisijainen tutkimuskysymykseni on: Miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan esitettiin iltapäivälehtien etusivuilla? Toinen kysymykseni liittyy tarkentaen Venäjään: Miten Venäjä ja presidentti Putin esitettiin iltapäivälehtien etusivuilla? Tutkielmani aineistona ovat 25.2.2022–26.8.2022 julkaistujen Iltalehden ja Ilta-Sanomien printtilehtien etusivujen pääuutiset. Aineisto koostuu kaikkiaan 304 etusivun pääuutisesta. Ajanjakso kattaa lähes tasan puoli vuotta Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta. Analysoitavat etusivujen pääuutiset olen tallentanut iltapäivälehtien digitaalisista näköisversioista keväällä 2023. Tarkastelen aineistoani määrällisen sisällönerittelyn avulla. Määrällisestä tarkastelusta kumpuavia havaintoja syvennän kehysteoriaa soveltaen. Maisterintutkielmani osoittaa, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan oli keskeinen etusivujen pääuutisaihe tarkasteluaikana. Varsinaisia sodan tapahtumia enemmän etusivutilaa saivat kuitenkin Venäjä ja Putin. Sodan ja Venäjän ohella keskeinen etusivujen pääuutisaihe oli tarkasteluaikana Suomen muuttunut turvallisuus- ja puolustuspoliittinen tilanne sekä Nato-prosessi. Tutkielmani määrällisen tarkastelun perusteella havainnoin, että sekä sota Ukrainassa että Venäjä tavattiin esittää ulkomaisten politiikan ja talouden toimijoiden kautta. Merkittävin heistä oli Vladimir Putin, jonka nimi mainittiin peräti 83 pääuutisen pääotsikossa. Lisäksi havaitsin, että niin sota kuin Venäjä tavataan esittää aikuisten miesten kautta. Sukupuolen ja sukupolven moninaisuus oli sotaa ja Venäjää koskevissa etusivuissa vähäistä. Määrällisen tarkasteluni pohjalta muodostin kehysteoriaa hyödyntäen kolme Ukrainan sotaan liittyvää kehystä: Inhimillinen kärsimys, sodan selitykset sekä Putinin tappiot. Vastaavasti Venäjä ja Putin -aihepiirin uutisista muodostui kolme kehystä, jotka nimesin Putin henkilönä, Putin presidenttinä ja Putinin suunnitelmat.

Vuodesta 2016 lähtien monissa länsimaissa on käyty vilkasta yhteiskunnallista keskustelua Venäjän valtion vaalivaikuttamisesta. Venäjän valtioon kytkeytyviä tahojen on usein nähty pyrkineen vaikuttamaan vaalien lopputuloksiin. Yksi Venäjän vaikuttamispyrkimysten pääkohteista on vaikuttanut olevan Yhdysvaltain presidentinvaalit. Venäjä onkin asettautunut vahvaan vastakkainasetteluun Yhdysvaltojen kanssa ulkopoliittisissa asiakirjoissaan ja retoriikassaan jo noin 16 vuoden ajan. Näitä taustoja vasten tämän maisterintutkielman tavoitteena on osallistua tutkimuksen keinoin keskusteluun vaalivaikuttamisesta Yhdysvaltain vuoden 2020 presidentinvaaleissa. Julkisuusdiplomatia ja ulkomaille suuntautuva propaganda ovat usean tutkimuksen mukaan Venäjän ulkopolitiikan työkaluja, joilla Venäjä pyrkii vaikuttamaan toisiin valtioihin varsinkin niiden kansalaisten kautta. Tutkielman aineiston lähde Russia Today (RT) on yksi merkittävin Venäjän valtioon kytkeytyvä ja ulkomaisille yleisöille suunnattu media. Tutkielman aineisto koostuu RT:n englanninkielisillä verkkosivuilla Yhdysvaltain presidentinvaalien demokraattien esivaalien aikaan 1.2.–4.3.2020 julkaistuista 139 tekstistä. Aineiston analyysiin käytettiin kehysanalyysiä, jota sovellettiin presidentinvaaliehdokkaiden mukaan teemoiteltuun aineistoon. Kehysanalyysissä pyrittiin tiivistämään eri presidentinvaaliehdokkaisiin liittyviä yleisimpiä kuvaus- ja tulkintatapoja eli kehyksiä. Tutkielman tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1) miten RT kehystää Yhdysvaltain presidentinvaalien ehdokkaat ja 2) miten RT:n kehystys asettuu suhteessa julkisuusdiplomatiaan ja propagandaan. Kehysanalyysin tuloksissa erottuu selkeimmin demokraattiehdokas Bernie Sandersin suuri esiintyvyys aineistossa sekä Sandersin ja muista demokraattiehdokkaista ja heidän tukijoistaan koostuvan joukon välille rakennettu jyrkkä vastakkainasettelu. Sanders on aineiston eniten kehystetty ehdokas. Sanders kehystetään vastapuoleksi demokraattijoukolle, jonka RT kuvaa ”demokraattieliittinä”. Niin kutsuttu demokraattieliitti yhdistetään RT:n kehystyksissä järjestelmällisesti vaalivilppiin, likaiseen poliittiseen peliin ja lukuisiin muihin negatiivisiin määreisiin. Tutkielman keskeisin johtopäätös on, että RT pyrki edistämään Bernie Sandersin valintaa demokraattien presidentinvaaliehdokkaaksi aineistoon sisältyvissä mediateksteissä. Sanders-kehys poikkesi vahvasti sisällöltään muiden demokraattiehdokkaiden kehyksistä. Sanders kuvattiin demokraattieliitin kohtuuttomien hyökkäysten uhrina ja kansasta välittävänä ehdokkaana. Muiden demokraattiehdokkaiden kuvaus sen sijaan säännönmukaisesti jopa pilkallista ja mustamaalaavaa. Donald Trump toimi RT:n rakentamissa kehyksissä lähinnä ”demokraattieliitin” kritisoinnin, pilkan ja mustamaalauksen eräänlaisena vahvistajana ja oikeuttajana. Aineistoni perusteella propagandan käsite soveltuu julkisuusdiplomatiaa paremmin RT:n teoretisoimiseen, vaikkakin propagandan käsitteeseen ja määrittelyyn sisältyy tutkimusmielessä haasteita. Julkisuusdiplomatia ei näytä erityisen soveltuvalta RT:n toiminnan määrittelyyn ainakaan aineistoni osalta, sillä se mielletään useimmiten sen harjoittajavaltion pyrkimykseksi brändätä oma maakuvansa myönteisemmäksi ja siihen lasketaan kirjallisuudessa harvemmin toisen valtion negatiiviseen valoon saattamista.

Globaalissa maailmassa yritysten yhteiskuntavastuuta koskevaa keskustelua luonnehtii kaksijakoisuus: samalla kun yritysjohtajat puhuvat yhteiskuntavastuusta ylistävästi ja yrityksiin kohdistetaan yhä suurempia odotuksia ja toiveita globaalien ongelmien ratkaisemisessa, yrityksiin myös suhtaudutaan yhä kriittisemmin ja niiltä vaaditaan yhteiskuntavastuun kantamista yhä enenevässä määrin. Yhteiskuntavastuukeskustelun kaksijakoisuus osoittaa yhteiskuntavastuun olevan yhä tärkeämpi, mutta samalla myös kiistellympi aihe niin yrityksissä kuin yhteiskunnassa laajemmin. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan yritysten yhteiskuntavastuuta kehyksen käsitteen ja kehystämisen sekä sosiaalisen konstruktionismin näkökulmista kehysanalyysin keinoin. Tutkielman teoreettisessa osassa kuvataan yhteiskuntavastuuta ja sen kolmea osa-aluetta, taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta, sekä yhteiskuntavastuuseen keskeisesti liittyviä käsitteitä. Tämä lisäksi paneudutaan kehyksen käsitteeseen, kehystämiseen ja kehysanalyysiin sekä sosiaaliseen konstruktionismiin. Tutkielman empiirisessä osassa puolestaan pyritään vastaamaan tutkimuskysymykseen: Miten yritysten yhteiskuntavastuuta kehystetään UPM:n Jämsän Kaipolan paperitehtaan sulkemisen kontekstissa Helsingin Sanomissa? Tutkielman aineistona on käytetty Helsingin Sanomissa 26.8.2020-17.9.2020 julkaistuja yhteensä 37 juttua, jotka käsittelevät yritysten yhteiskuntavastuuta UPM:n Jämsän Kaipolan paperitehtaan sulkemisen kontekstissa. Aineiston jutut on julkaistu lehden politiikka-, talous-, kotimaa-, pääkirjoitus-, kolumni- sekä yleisönosastoilla. Analyysin metodina on sovellettu kehysanalyysiä, etenkin Erving Goffmanin tilannemääritelmää sekä Robert Entmanin kehysjäsennystä. Tarkastelluista jutuista suurin osa liittyi ensisijaisesti yhteiskuntavastuun sosiaalisen vastuun osa-alueeseen (18 juttua). Toiseksi suurin ryhmä muodostui puolestaan yhteiskuntavastuun taloudellisen vastuun osa-alueeseen liittyneistä jutuista (16 juttua). Tutkimusaineistossa vain hyvin pieni osa jutuista liittyi yhteiskuntavastuun ympäristövastuun osa-alueeseen (3 juttua). Aineistolähtöisen kehysanalyysin perusteella aineistosta tunnistettiin kolme ideaalityyppistä kehystä, jotka ovat uhkan kehys, kiistan kehys sekä hallinnan kehys. Uhkan kehys kuvaa yhteiskuntavastuuta ja erityisesti sosiaalista vastuuta heikkenevänä ja rapautuvana johtuen suuyritysten, tässä UPM:n, pyrkimyksestä voiton maksimointiin kansan, tässä erityisesti Jämsän asukkaiden sekä paperitehtaan nykyisten ja eläköityneiden työntekijöiden, kustannuksella. Uhkan kehystä edustaa aineistossa 13 juttua. Kiistan kehys puolestaan kuvaa yhteiskuntavastuuta ja erityisesti sosiaalista vastuuta yhteen sovittamattomina näkemyksinä yhteiskuntavastuun ja erityisesti sosiaalisen vastuun kantamisen vastuunjaosta yhteiskunnassa eri toimijoiden kesken, johtuen poliittisten puolueiden ja elinkeinoelämän eriävistä näkemyksistä asiassa. Kiistan kehystä edustaa aineistossa 12 juttua. Hallinnan kehys taas kuvaa yhteiskuntavastuuta liiketaloudellisena päätöksenä, johon vaikuttavat muun muassa kustannukset, kysyntä sekä Suomessa harjoitettu politiikka. Hallinnan kehystä edustaa aineistossa 12 juttua. Tutkielman empiirisessä osiossa on kuvattu kunkin kehyksen ominaispiirteet mukaan lukien avainsanat, käsitteet, metaforat sekä fraasit. Näiden lisäksi kunkin kehyksen osalta on kuvattu niiden esittämät ongelman ratkaisut sekä moraaliset arvostelmat. Yritysten yhteiskuntavastuun kehystämisessä UPM:n Jämsän Kaipolan paperitehtaan sulkemisen kontekstissa Helsingin Sanomissa ei tutkimusaineiston kattaman ajankohdan aikana voitu erottaa selvästi hallinnutta ensisijaista kehystämisen tapaa aineiston kokonaisuutena tarkasteltuna perusteella, joskin uhkan kehys hallitsi hieman kiistan ja hallinnan kehyksiä enemmän aineistossa. Kuitenkin kehystämisen lähempi tarkastelu osoitti kehysten painotuksissa selkeämpiä eroja. Juttutyyppien ja kehysten välinen tarkastelu osoitti muun muassa kiistan kehyksen hallinneen selvästi politiikan uutisissa ja uhkan, kiistan ja hallinnan kehysten olleen tasamääräisesti edustettuina talouden uutisissa. Tarkastelun rajaaminen pelkästään uutisjuttuihin osoitti uutisjutuista selvästi merkittävimmän osan edustaneen kiistan kehystä eli siten kiistan kehyksen hallinneen uutisjournalismia. Lisäksi tarkastelu osoitti hallinnan kehyksen olleen vielä vähemmän ja uhkan kehyksen hieman enemmän edustettuina uutisjournalismissa kuin koko aineistossa. Aineistoa kokonaisuutena tarkasteltuna voitiin osoittaa kehystämisen olleen alkuun uhkan ja osittain hallinnan ja kiistan kehysten värittämää ja loppua kohden puolestaan erityisesti hallinnan ja osittain myös kiistan kehyksen värittämää. Lisäksi aineistoa kokonaisuutena tarkasteltuna voitiin osoittaa yhteiskuntavastuun sosiaalisen vastuun osa-aluetta kehystetyn ensisijaisesti uhkan ja toissijaisesti kiistan kehyksen kautta, taloudellista vastuuta erityisesti hallinnan kehyksen kautta ja ympäristövastuuta hallinnan ja uhkan kehysten kautta. Se, minkä kehysten kautta yhteiskuntavastuu ja sen osa-alueet kuvataan ja kehystetään, vaikuttaa osaltaan siihen, millaisina yhteiskuntavastuu ja sen osa-alueet sekä niihin liittyvät haasteet UPM:n Jämsän Kaipolan paperitehtaan sulkemisen kontekstissa näyttäytyvät ja millaista kuvaa Helsingin Sanomat tämän kontekstin kautta näistä ja maailmasta laajemminkin tuottavat. Tällä tavoin jutut paitsi kuvaavat todellisuutta, myös rakentavat sitä, sekä tässä kontekstissa että laajemminkin. Tässä kehystäminen yhtyy osaltaan myös sosiaalisen konstruktionismin ajatukseen.