Browsing by Subject "keinosiemennys"
Now showing items 1-4 of 4
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2016)Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on koota yhteen kaikki Suomessa oriasemilla tapahtuva hevosten keinosiemennykseen liittyvä lainsäädäntö. Hevosten keinollista lisäämistä koskeva lainsäädäntö on sen käyttäjille vaikeasti etsittävissä, sekä yhdisteltävissä eri paikoissa, joten tutkielman ajateltiin tuovan helpotusta yhdistäessään kaiken lainsäädännön yhteen tekstiin. Tutkielmassa on lisäksi käsitelty lainsäädännön ohessa yleisimmät tarttuvat taudit, joita keinosiemennysasemilla pyritään vastustamaan. Hevosten keinosiemennyksen lainsäädäntö pitää sisällään oriaseman ja spermavaraston hyväksymismenettelyt, niiden toimintaa koskevia vaatimuksia, hevosia ja spermaa koskevia vaatimuksia, tuontivaatimuksia sekä alkionkeräyksen ja alkiontuotannon vaatimuksia. Tarttuvista taudeista tutkielma käsittelee oriasemalla ilmoitettavia eläintauteja, joihin lukeutuu hevosen tarttuva kohtutulehdus eli CEM (Contagious equine metritis), Hevosen virusabortti, eli EHV-1 (Equine herpesvirus 1) ja virusarteriitti eli EVA (Equine viral arteritis). CEM on Tylorella equigenitalis-bakteerin aiheuttama yleisesti oireeton sairaus. Orit ovat täysin oireettomia bakteerin kantajia, jotka levittävät tautia eteenpäin astutuksen ja siemennyksen yhteydessä. Tammoilla tauti ilmenee oireettomasta muodosta vakavaan kohtutulehdukseen ja harvinaisissa tapauksissa tiineillä tammoilla sikiön aborttiin. CEM on Suomessa vastustettava eläintauti, ja kaikki jalostukseen köytettävät oriit testataan CEM :in varalta ennen siitoskauden alkua. CEM onkin nykyään hyvin harvinainen Suomessa. EHV-1 aiheuttaa hevosilla maailmanlaajuisesti hengitystieinfektioita, abortteja ja keskushermosto-oireita. Monet hevoset ovat latentisti infektoituneet viruksella ja stressi tai muu vastaava vastustuskyvyn heikentyminen aktivoi viruksen uudelleen, jolloin hevonen alkaa erittää virusta. Hengitystieinfektioita ilmenee yleensä alle 2-vuotiailla hevosilla. Tammoilla virus aiheuttaa abortteja tyypillisesti tiineyden viimeisellä kolmanneksella. Virusarteriittia tavataan myös hevosilla maailmanlaajuisesti. Oriit levittävät tautia siemennesteensä mukana ja kliiniset oireet vaihtelevat merkittävästi. Tiineillä tammoilla EVA voi aiheuttaa luomisia ja infektio voi pahimmallaan olla kuolemaan johtava. Tutkielmassa on lopuksi pohdittu keinosiemennysasemien tautivastusta, sen puutteita ja mahdollisia ratkaisuja sen parantamiseksi. Eläinten suuren vaihtuvuuden ja erilaisten riskiryhmien takia oriasema on hyvin herkkä taudinpurkauksille. Riskiä lisää tänä päivänäkin edelleen suuret puutteet esimerkiksi tautisuluissa ja eläinten ryhmittelyssä.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1994)I kirjallisuusosa II kokeellinen osa Kirjallisuusosassa luotiin katsaus viime aikoina julkaistuun koiran sperman säilytystä ja pakastusta sekä koirien keinosiemennystä koskevaan kirjallisuuteen. Kokeellisen osan tavoitteena oli tutkia laimennusnesteen glyserolipitoisuuden vaikutusta koiran sperman pakastuksen ja sulatuksen jälkeiseen elävyyteen ja liikkuvuuteen. Tutkimuksessa pakastettiin kuudesta uroksesta ejakulaatti, jonka initiaali progressiivinen motiliteetti oli vähintään 70%. Laimennusnesteenä käytettiin tris-sitraatti-pohjaista laimennusnestettä vaihtelevilla glyserolipitoisuuksilla ( 0,5%, 1,0%, 1,5%, 2,0%, 4,0% ja 8,0% ). Näytteet tutkittiin pakastuksen ja sulatuksen jälkeen videomikrografisesti siittiösolujen liikkeiden analysointia varten valmistetulla laitteistolla. Tutkimuksessa keskityttiin liikeratanopeuksien analysointiin. Liikeratasnopeuksien koira ja laimennusnestekohtaisissa jakaumahistogrammeissa todettiin korkeat frekvenssit alhaisissa nopeuksissa ja korkeissa nopeuksissa;nopeuksien keskialueilla frekvenssit olivat alhaiset. Jaettiin siittiöt nopeuksien perusteella aktiiviseen fraktioon (korkeat nopeudet ) ja passiiviseen fraktioon ( alhaiset nopeudet ). Laskettiin koira- ja laimennusnestekohtaisesti aktiivisen fraktion osuus ja keskinopeus. Aineistossa käytetyistä laimennusnesteistä parhaat pakastuksen ja sulatuksen jälkeiset tulokset saadaan käytettäessä laimennusnestettä, jonka glyserolipitoisuus on 4,0 %, kun kriteerinä käytetään siittiöiden liikeratanopeuksien jakaumahistogrammin perusteella laskettua aktiivisen fraktion siittiöiden osuutta ja keskinopeutta.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2006)Tutkimuksen tarkoituksena oli tehdä morfologinen kartoitus ayrshire-rotuisella keinosiemennyssonnilla esiintyneistä siittiövioista. Tutkimuksessa oli mukana tapaussonnin lisäksi joukko normaaleja iältään ja rodultaan tapausta vastaavia kontrollisonneja sekä osassa tutkimusta kivesnäytteitä Sertoli cell only -oireyhtymästä kärsineestä sonnista. Giemsalla värjätyistä siemennäytteistä ja HE-värjätyistä kivesleikkeistä selvitettiin kuva-analyysin avulla kiveskudoksen histologisia ominaisuuksia sekä ejakulaatissa esiintyvien solujen rakennetta ja kokoa. Lisäksi tapaussonnilla ejakulaatissa esiintyvät epämuodostuneet siittiöt jaettiin neljään eri ryhmään pään ja hännän rakenteellisten ominaisuuksien mukaan. Kivesnäytteille tehtiin immunohistokemiallinen vimentiinivärjäys Sertolin solujen osoittamiseksi ja fluoresenssivärjäyksiä siemennäytteille osoittamaan sekä kromatiinin että mitokondrioiden jakautumista ejakulaatissa esiintyvissä soluissa. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella voitiin osoittaa, että tapaussonnilla ei esiintynyt lainkaan rakenteeltaan normaaleja siittiöitä ja kaikki sen siittiöt olivat liikkumattomia. Lisäksi kudostasolla siittiönkehitys oli häiriintynyt selvästi kivesten siementiehyiden tubuluksissa jo spermatosyyttivaiheesta alkaen. Histologinen kuva poikkesi tapaussonnilla selvästi normaaleista kontrollieläimistä eri kehitysvaiheissa olevien siittiöiksi muodostuvien solujen lukumäärien progressiivisesti vähentyessä siittiönkehityksen edetessä. Sertolin solujen lukumäärä puolestaan oli tapauksella huomattavasti kontrollisonneja suurempi. Useimmat tapauksen siittiöistä olivat monihäntäisiä, häntien lukumäärän vaihdellessa yhdestä yli kymmeneen. Fluoresenssivärjäykset osoittivat tapaussonnin siittiöiden olevan useimmiten monitumaisia. Tutkituissa siittiöissä tumia oli 1–6. Mitokondrioita siittiöiden keskikappaleissa esiintyi vain satunnaisesti. Kirjallisuuskatsausosassa käsitellään normaalia siittiönkehitystä ja siittiönkehityksen häiriöitä sekä esitellään tapaussonnin siittiövikojen kaltaisia humaanitapauksia.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2014)Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on luoda ohjeita siittolan terveydenhuoltosuunnitelman tekemiseen. Hevostaloudessa terveydenhuolto on hyvin alkeellista verrattuna muihin tuotantoeläimiin kuten siipikarjaan, sikoihin ja nautoihin. Siittoloissa käy vakituisten asukkaiden lisäksi vierailulla runsaasti tarttuville taudeille ja erilaisille stressitekijöille alttiita hevosryhmiä, joten suunnitelmallinen terveydenhuolto olisi tärkeää. Terveydenhuollossa olisi hyvä huomioida hevosten hyvinvointinäkökohdat tavanomaisen tautisuojauksen lisäksi. Huolellinen terveydenhuoltosuunnitelma parantaa työn laatua ja siten saadaan mahdollisesti parempia tiineystuloksia. Tutkielmassa on käsitelty hevosten terveydenhuoltoa siittolan näkökulmasta ja hevosten perusterveydenhuolto on jätetty marginaaliseksi osaksi. Lukijan odotetaan tietävän perusteet siittolan toiminnasta sekä hevosten perusterveydenhuollosta. Tarttuvien ja ympäristöperäisten tautien kohdalla on keskitytty nimenomaan siittolaa uhkaaviin tauteihin. Taudinpurkauksen varalle tehtävän valmiussuunnitelman osiossa on keskitytty keinosiemennystoiminnan riskeihin ja torjuntaan sekä mahdollisen taudinpurkauksen hallintaan ja pysäyttämiseen. Hevosten tulo- ja lähtötarkastukset ovat keskeisessä osassa tautisuojausta, ja tässä osuudessa on keskitytty oriin ja tamman tulotarkastukseen. Laaduntarkkailuosuudessa käydään läpi hevosten elinympäristön riskejä, niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin. Laaduntarkkailuun kuuluu myös siemennystoiminnan ja tiineyden sekä varsomisen ajan tyypilliset riskikohdat ja niiden suunnittelu. Sperman keruu ja sen tutkiminen käydään läpi tässä osuudessa. Tamman alkututkimus ja siemennysten suunnittelu käydään läpi. Sperman käsittelyn ja siemennysten hygieniaan on paneuduttu. Tiineyden ja varsomisen tyypillisimmät ongelmat ja niihin varautuminen on käyty läpi. Hyvinvoinnin ongelmia on useita siittolaympäristössä. Varsinkin oriit elävät hyvin usein ilman sosiaalisia kontakteja, joiden puuttumista on pohdittu. Myös tammojen runsas määrä ja vaihtuvuus luovat haasteita niin tilojen kuin stressinhallinnan kannalta. Myös vieroitusta ja sen haasteita ja ongelmia on käyty läpi.
Now showing items 1-4 of 4