Browsing by Subject "kieli"

Tämä Pro Gradu -tutkielma käsittelee brittiläisillä lastenhoitoa koskevilla verkkosivustoilla esiintyviä sukupuolittuneita vanhemmuusdiskursseja. Tutkimuskysymyksinä on, millaisia vanhemmuusdiskursseja verkkosivuilla esiintyy, tukevatko verkkosivustojen tasa-arvodiskurssit perinteisiä sukupuolirooleja ja onko eri verkkosivustojen välillä eroavaisuuksia yllämainittuja seikkoja koskien. Verkkosivustot babies.co.uk ja babycentre.co.uk valittiin tutkimuskohteiksi niiden suosion ja ilmaisen sisällön takia. Sivustojen artikkeleista kerättiin kaksi pientä korpusta. Verkkosivuston babies.co.uk artikkeleista kerätty korpus sisältää 168 artikkelia ja on kooltaan 144 284 sanaa. Verkkosivuston babycentre.co.uk artikkeleista kerätty korpus sisältää 140 artikkelia ja on kooltaan 122 949 sanaa. Korpuksista etsittiin tiettyjä avainsanoja ja sanapareja, ja niiden lukumäärien ja kontekstien perusteella tutkittiin, millaisia vanhemmuus- ja tasa-arvodiskursseja verkkosivustoilla esiintyy. Tutkimuksen pohjana käytettiin Jane Sunderlandin vanhemmuusdiskursseja ja Michelle M. Lazarin tasa-arvodiskursseja. Vanhemmuusdiskursseja tutkittiin sanaparin 'your partner' kontekstien avulla. Löydetyt vanhemmuusdiskurssit jaoteltiin sukupuolten välistä tasa-arvoa tukeviin ja perinteisiä sukupuolirooleja ylläpitäviin diskursseihin. Sivuston babies.co.uk artikkeleista kootun korpuksen vanhemmuusdiskursseista tasa-arvoa tukevia diskursseja on 12,5 % ja sukupuolirooleja ylläpitäviä 87,5 %. Vastaavat luvut sivuston babycentre.co.uk artikkeleista kootun korpuksen diskursseille ovat 38,1 % ja 61,9 %. Tasa-arvodiskursseja tutkittiin laskemalla lukumäärät äitisanoille (mother, mum, mummy ja niiden monikot), isäsanoille (father, dad, daddy ja niiden monikot) sekä sukupuolineutraaleille vanhemmuussanoille (parent, parents). Sivuston babies.co.uk artikkeleista kootussa korpuksessa äitisanoja on 211, isäsanoja 62 ja sukupuolineutraaleja vanhemmuussanoja 353. Vastaavat luvut babycentre.co.uk:n artikkeleista kerätylle korpukselle ovat 373 äitisanaa, 163 isäsanaa ja 271 sukupuolineutraalia vanhemmuussanaa. Isäsanat jaoteltiin kontekstiensa perusteella tasa-arvoa tukeviin ja perinteisiä sukupuolirooleja ylläpitäviin. Babies.co.uk-korpuksessa näistä sanoista tasa-arvoa tukevassa kontekstissa esiintyy 55,5 % ja sukupuolirooleja tukevassa kontekstissa 44,4 %. Babycentre.co.uk-korpuksessa isäsanojen konteksteista 63,4 % on tasa-arvoa tukevia ja 36,6 % sukupuolirooleja ylläpitäviä. Tutkimustulokset osoittavat, että verkkosivustolla babies.co.uk esiintyvät vanhemmuusdiskurssit ovat suurimmaksi osaksi perinteisiä sukupuolirooleja ylläpitäviä diskursseja. Myös sivuston babycentre.co.uk vanhemmuusdiskursseista yli puolet tukevat perinteisiä sukupuolirooleja. Kummallakin verkkosivustolla äiti mainitaan useammin kuin isä, ja sivustolla babies.co.uk lähes puolet ja sivustolla babycentre.co.uk yksi kolmasosa isäsanoista on perinteisiä sukupuolirooleja ylläpitävässä kontekstissa. Loppupäätelmänä voidaan todeta, että lastenhoitoa käsittelevien verkkosivustojen sisällöntuottajien olisi syytä kiinnittää huomiota siihen, millaisia vanhemmuusdiskursseja he tuottavat. Koska kieli muokkaa todellisuutta, sivustoilla käytetyt ilmaisut eivät ole yhdentekeviä, jos tavoitteena on sukupuolten välinen tasa-arvo niin lastenhoidossa kuin työelämässäkin.

Tiivistelmä - Referat - Abstract The purpose of this research is to describe the connections between literacy skills and other skills of preschool children. Furthermore it will also describe how literacy skills are related with childrens every day life in the ECEC. Earlier studies have shown a connection between language skills and social skills, self regulation and attentiveness. On the other hand there have also been found comorbidity of learning dissabilities. Language awareness, many processes and skills seem to have an impact on the child`s literacy and reading skills. The connection of literacy skills and other skills have not been studied earlier as widely as in this research with the help of childen’s evaluation and observation. Therefore this research will bring new information about everyday life of children with different levels of literacy skills in preschool. The method of this research was kvantitative. The data used in this research was a part of Orientation project (2015), a research and development project of ECEC: This partial data consisted material of the children who took part in the literacy test. One part included the childrens means and the other part was the overall data. All the data was collected by three different measures; Literacy test (n = 218), evaluation of the children’s skills (n = 218) and the child observation (n = 5422). The research was made in preschools (n = 21) in Turku and Helsinki. The children were five to seven years old. The literacy test was developed in the University of Helsinki in teachers’ education department. The observation was made by a structured observationform, which was based on LIS–YC-indicator. The evaluation of childrens’ skills was made with a form of Likert scale. The data was first analysed for frequences. Then there was some crosstabs and correlations made. The analysis included also some tests like Chi-square-, Z-, Exact and Cramer’s V-test. As a result literacy skills correlated with social skills, learning and metakognitive skills, attentiveness, controlling of reactions and state of vitality. Literacy skills have also an impact on selfregulation and commitment. Children with need of literacy support had difficulties in most of these categories. A good way to secure the wellbeing of children is to support childrens’ skills in a pervasive way and focus on the rolls and action of adults and peers in every day life and play in ECEC.

Tämän tutkielman tehtävänä on selvittää, minkälainen on Lutherin käsitys teologian ja filosofian välisestä suhteesta. Tutkielman lähteenä ovat viisi disputaatiota vuosilta 1517–1540, joihin Luther on laatinut teesit: disputaatio skolastista teologiaa vastaan (1517), Heidelbergin disputaatio (1518), disputaatio ihmisestä (1536), disputaatio lauseesta ”Sana tuli lihaksi” (Joh. 1.14) (1539) ja disputaatio Kristuksen jumalallisuudesta ja inhimillisyydestä (1540). Tutkielman metodina on systemaattinen analyysi. Aluksi on käännetty kaikkien viiden disputaation kaikki teesit. Tämä on tehty siksi, että näin on mahdollista muodostaa kokonaiskuva jokaisesta disputaatiosta ja asettaa tutkielman aihetta koskevat teesit niille alun perin tarkoitettuun kontekstiin. Teesien suomentamisen jälkeen on jokaisen disputaation kohdalla syvennytty siihen, minkälaisia tutkielman aiheeseen liittyviä teemoja kussakin niistä esiintyy. Varhaisia disputaatioita (3. luku) käsittelevissä alaluvussa käsitellään nuoren Lutherin käsitystä tahdosta, logiikasta sekä paradoksien teologiasta. Vastaavasti myöhäisiä disputaatioita (4. luku) käsittelevissä alaluvuissa perehdytään vanhemman Lutherin käsitykseen järjestä ja epistemologiasta sekä hänen käsitykseensä teologisesta kielestä. Tutkielman aihepiirin liittyvät ja ymmärtämisen kannalta tarpeelliset taustatiedot on koottu johdantoa seuraavaan taustalukuun (2. luku), jossa käsitellään teologian ja filosofian välistä suhdetta keskiajalla. Viidennessä luvussa vedetään yhteen tutkielman johtopäätelmät. Luther tarkastelee asioita pääosin suhteessa Jumalaan. Tarkasteltaessa nuoren Lutherin käsitystä tahdosta kävi ilmi, ettei Luther kritisoi järkeä per se vaan pyrkii osoittamaan, että syntiinlankeemuksen seurauksena nimenomaan tahto on turmeltunut. Tämän seurauksena pahaan sidottu tahto muodostaa ihmiselle vääristyneen lähtökohdan, josta käsin hän tarkastelee maailmaa. Vastaavasti Luther ei varhaisissa disputaatioissa kritisoi logiikkaa sinänsä. Hän näkee niin teologian kuin filosofian muodostavan omat disipliininsä. Termien merkitys on vastaavasti disipliinisidonnaista eikä termejä voi sellaisenaan siirtää disipliinistä toiseen. Teologiset termit (esim. trinitaariset ja kristologiset termit) viittaavat kohteeseensa tavallisuudesta poikkeavalla tavalla ja näin ollen syllogismit eivät sovellu teologisen materian käsittelyyn. Nuoren Lutherin ”paradoksien teologian” tutkiminen paljasti, että ihminen ei Lutherin mukaan luonnostaan hahmota omaa tilannettaan Jumalan edessä. Ihminen olettaa virheellisesti analogian vallitsevan luodun maailman ja Jumalan välillä. Näistä lähtökohdista ihminen myös muodostaa virheellisen kuvan Jumalasta ja harjoittaa filosofiaa vääristä lähtökohdista. Kristus puolestaan muodostaa ”tulkinnan avaimen”, jonka avulla ihmisen perspektiivi korjataan. Lutherin myöhäisten disputaatioiden pohjalta kävi ilmi, että Luther arvostaa järjen kaikkea muuta korkeammalle tässä maailmassa. Suhteessa jumalalliseen viisauteen inhimillinen viisaus ei kuitenkaan ole juuri mitään. Episteemisesti Luther näkee niin teologisen kuin inhimillisen tiedon olevan luonteeltaan a posteriorista. Teologisen tiedon lähteenä toimii Raamattu. Perustuen eri disipliineihin sama väitelause ei ole Lutherin mukaan totta teologiassa ja filosofiassa. Teologian kohteet edellyttävät uutta kieltä, sillä ne ovat itsessään sanoinkuvaamattomia ja käsittämättömiä. Kokonaisuutena tutkielmasta käy ilmi, ettei Lutherin kritiikki kohdistu järkeen tai logiikkaan per se vaan Luther hyödyntää niitä itse myös teologian alueella. Lutherin näkökulmasta filosofiaan kytköksissä olevat ongelmat liittyvät syntiinlankeemuksen seurauksiin: ihmisellä ei ole luonnostaan tietoa Jumalasta eikä hän hahmota omaa tilannettaan. Kristuksen kautta ihmisen perspektiivi voidaan kuitenkin korjata.

Tutkimuksen teemana on peruskoulun ja peruskouluun rinnastettavien koululaitosten kielen opetusasetukset ja lait vuosien 1970 ja 1985 välillä. Tutkimuksessa pyritään selvittämään eri kielten asemaa toisiinsa nähden, kuinka Suomen virallisten kielten, suomen ja ruotsin, asema erosi lainsäädännössä ja eduskunnassa ilmenneissä asenteissa peruskoulussa opetettavista vieraista kielistä, englannista, saksasta, ranskasta ja venäjästä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös vieraiden kielten välisiä eroja niin lainsäädännössä kuin eduskunnassa ilmenneissä asenteissa. Tutkimuksessa myös selvitetään Suomen vähemmistökielten, saamen ja romanikielen asemaa peruskoulussa sekä lainsäädännön että eduskunnassa ilmenneiden asenteiden kautta. Näiden tutkimuskysymysten avulla pyritään selvittämään, tapahtuiko tutkittujen kielten asemassa ja opetuksessa kehitystä mihinkään suuntaan tutkittavana aikana. Tutkimuksessa käytetään Suomen valtiopäivien pöytäkirjoja, asiakirjoja ja liitteitä, sekä Suomen asetus- ja säädöskokoelmia, ja komiteanmietintöjä. Puolue- ja hallitusohjelmilla selvitetään tutkittuna aikana eduskunnassa vaikuttaneiden puolueiden asenteita peruskouluun ja kielten opetukseen. Aikaisempien tutkimusten avulla selvitetään asiatietoja ja lähestymiskulma tälle tutkimukselle. Peruskoulu ja kielten opetus mainitaan aina säännöllisesti eri puolueiden ohjelmissa mutta keskustelun paino oli enemmän opetuksessa kuin eri kielten välisessä hierarkiassa. Vuosien 1970 ja 1985 aikaisten hallitusten ohjelmissa peruskoulu ja kielten opetus mainitaan harvemmin. Painopiste on ollut enemmän itse koulujärjestelmän kehittämisessä ja epäkohtien korjaamisessa. Peruskouluun liittyviä säädöksiä muutettiin tutkittavana aikana jatkuvasti. Peruskoulun opetusta eriarvoistavista tasoryhmistä luovuttiin, vieraiden kielten opetuksen järjestämistä helpotettiin merkittävästi ja Suomen kielivähemmistöjen asema koululainsäädännössä kehittyi myös huomattavasti. Kansanedustajien aloitteissa ja kysymyksissä nousivat useimmiten esille opetusryhmien koosta ja tasoryhmittelystä seuranneet ongelmat, sekä monipuolisen kielitaidon merkitys Suomessa. Äidinkielen asema nousi peruskoulussa harvemmin esille vieraisiin kieliin verrattuna, mikä saattoi johtua vieraiden kielten, toisen kotimaisen kielen ja vähemmistökielten viemästä huomiosta vastikään uudistetussa koulujärjestelmässä. Peruskoulussa ruotsin kielen asema oli toisena kotimaisena kielenä turvattu sen ollessa yksi yhteisistä oppiaineista, eikä sen asemaa yksikään tutkitun ajan hallitus pyrkinyt muuttamaan. Esille nousivatkin juuri ruotsinkielisen opetuksen toteuttamisen käytännön ongelmat. Ruotsinkielisten oppilaiden asemasta tai opetuksesta huolestuneet kansanedustajat eivät olleet mistään yksittäisestä puolueesta, mikä osoittaa toisen kotimaisen kielen turvatun aseman olleen vielä tutkittuna aikana varsin itsestään selvänä pidetty asia. Suomessa oli tutkittavana aikana neljä vieraskielistä koulua: Englantilainen koulu, Helsingin Saksalainen koulu, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ja Suomalais-venäläinen koulu. Koska vuoden 1968 laki koulujärjestelmän perusteista ja vuoden 1970 peruskouluasetus nostivat kotimaiset kielet ja englannin kielen ”tärkeimmiksi” kieliksi peruskoulussa, jäivät muut vieraat kielet luonnollisesti lainsäädännössä heikompaan asemaan. Englannin kielen suosio johtui paljon myös sekä oppilaiden että vanhempien asenteista. Saksan kielellä oli suhteellisen vankka suosio mutta englantiin verrattuna sitäkin opiskeltiin varsin vähän. Historiallisista syistä Suomessa ei itsenäisyyden aikana opiskeltu paljon venäjän kieltä ennen kuin kiinnostus kielen opiskeluun heräsi 1960-luvulla. Tutkittuna aikana venäjän kielen asema parani peruskoulussa ja sitä opiskelevien määrä kasvoi huomattavasti. Ranskan kieli oli vastaavassa asemassa kuin venäjän kieli, ja senkin asemaa pyrittiin yhtä lailla parantamaan koululaitoksessa. Vaikka ranskan kielen katsottiinkin virallisissa selvityksissä olevan maailmanlaajuisesti tärkeämpi kieli suomalaisille kuin venäjän kieli, ranskan kieli ei saanut lähellekään saman verran huomiota eduskunnassa. Suomessa luotiin sekä ranskan että venäjän kielten opetukselle eräänlaiset turvasatamat ja opetuksen kehittämisen keskukset takaamalla lainsäädännöllä Suomalais-venäläiselle ja Helsingin ranskalais-suomalaiselle koululle mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset. Saamen kieli kärsi samoista käytännön ongelmista kuin muutkin peruskoulussa opetettavat kielet, minkä lisäksi sillä oli omat ongelmansa vähemmistökielenä. Saamelaisten ja saamen kielen aseman selvittämiseksi tehtiin tutkittavana aikana paljon työtä ja saamen kielen opetuksessa tapahtui merkittävää edistystä sekä lainsäädännössä että toteutuksessa. Kuitenkaan kaikki edistys ei aina suoraan parantanut saamen kielen asemaa. Romanikieli ja romanit eivät tutkittavana aikana saaneet osakseen lähellekään saman verran huomiota kuin saamen kieli ja saamelaiset. Voidaan vain pohtia, vaikuttivatko tähän enemmän resurssien ja ajan puute, vai oliko ”mustalaisiin” koetuilla asenteilla myös vaikutusta asiaan. Toivottavaa on, että yhden kielivähemmistön aseman parantaminen auttaa lopulta muitakin vähemmistöjä.

Yritysten kansainvälistyessä tulee heidän sopeutua uuden toimintamaan yrityskulttuuriin. Tämän lisäksi heidän tulee myös ottaa huomioon uudet työntekijät, jotka saattavat puhua eri kieltä kuin pääkonttorilla toimiva johto. Sisäisen viestinnän kieleksi on yleensä valittu joko yksi kieli tai sitten virallisia kieliä on ollut useampia. Virallisten kielien määrän valitseminen on kuitenkin hankalaa. Mitä enemmän eri kieliä yrityksen sisällä puhutaan, sitä helpommalta saattaa tuntua ottaa käyttöön useampi virallinen kieli, mutta kaikkia virallisia kieliä tulee pystyä myös hallinnoimaan. Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee miten kansainväliset yritykset voivat sisäisen viestinnän kielipolitiikallaan sitouttaa työntekijöitään. Tutkielman kohdeyrityksenä on suomalainen Telko Oy, jolla on tutkielman kirjoittamisen aikaan toimintaa 17 maassa. Tutkimuskysymykseen lähdetään vastaamaan perehtymällä ensin kysymyksiin siitä, mitä on onnistunut sisäinen viestintä ja minkälaiset vaikutukset sillä on työntekijöihin. Tutkielma yhdistää kahta tutkimuskenttää: sisäisen viestinnän tutkimusta työntekijöiden sitouttamisesta sekä yritysten valitseman kielistrategian merkitystä sisäiselle viestinnälle. Tutkielmalla ei ole yhtä tiettyä päälähdettä tai nimettyä teoriaa johon koko teos nojaa, vaan kirjallisuuskatsauksessa on laajasti esitelty sisäisen viestinnän sekä siihen liittyvän kielitutkimuksen artikkeleja. Suurimman roolin aiemman tutkimuksen esittelyssä kuitenkin saa Kahn, Cornelissen, Marchan-Piekkari, Welch ja Welch sekä Feely ja Harzing. Tutkielmaa varten haastateltiin seitsemää Telkon työntekijää eri maista ja eri toimenkuvista. Haastattelut on tehty puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja analyysi taas teemoittelun kautta. Tutkielmassa selvisi, että sisäisen viestinnän kielen merkitys sitoutuneisuuden tunteen voimakkuuteen on vaihteleva. Haastatteluissa nousi muun muassa esiin, että kielitaidottomat työntekijät, jotka eivät puhu virallisia kieliä saattavat tuntea itsensä eristyneeksi konsernista. Viime kädessä sitoutuneisuus on kuitenkin aina henkilökohtaista. Vaikka sisäisen viestinnän kielivalinnat eivät suoraan korreloi sitoutuneisuuden kanssa, on työntekijän omalla kielitaidolla kuitenkin vaikutusta arjen sujuvuudelle ja sitä kautta sitoutuneisuudelle.

Lääkärin tulisi aina tutkia kieli, koska siinä nähtävät muutokset ja oireet voivat viestiä monista paikallisista ja systeemisairauksista. Kielen värin, rakenteen ja liikkuvuuden muutokset voivat olla normaalirakenteen variaatioita tai kertoa esimerkiksi infektioista, autoimmuunisairauksista, hormonaalisista muutoksista, puutostiloista tai kasvaimista. Muutokset kielessä voivat kertoa sairaudesta ja sen aktiivisuudesta sekä etenemisestä. Kaikki kielen pinnat tulisi tutkia sekä palpoida tarkasti ja muutokset dokumentoida. Verikokeista ja biopsiasta on usein apua diagnostiikassa. Kartta-, uurre- ja karvakieli ovat yleensä normaalirakenteen variaatioita mutta ne voivat myös liittyä useisiin tiloihin ja sairauksiin. Kielessä olevat rakkulat ja haavaumat voivat johtua infektioista, autoimmuunisairauksista, syövästä tai limakalvoja ärsyttävistä tekijöistä. Kielessä esiintyvät punaiset ja vaaleat leesiot voivat viitata infektioihin, immuunijärjestelmän tauteihin tai geneettisiin sairauksiin. Leesioita voivat aiheuttaa punajäkälä sekä kandidiaasi tai ne voivat olla suusyöpäriskiä lisääviä leukoplakioita tai erytroplakioita. Punoittava ja sileä kieli voi johtua kandidiaasista, kuivasta suusta tai puutostiloista, joista yleisimmin kobalamiinin tai raudan puutteesta. Kielen pigmenttileesiot voivat olla fysiologisia variaatioita mutta ne voivat johtua myös lääkeaineista tai tulehduksellisista muutoksista. Diffuusit pigmenttileesiot voivat viitata myös oireyhtymiin kuten Laugier-Hunzikerin oireyhmään tai Peutz-Jeghersin oireyhtymään. Yleisin suusyövän esiintymispaikka on kielen reuna, jossa syöpä voi esiintyä vaaleina, punaisina, haavaisina tai koholla olevina muutoksina. Joskus potilas voi kärsiä kiusallisesta kielikivusta ilman näkyviä muutoksia. Tämä saattaa liittyä suupoltteeseen, jonka diagnoosi perustuu muiden kielen kipuilua aiheuttavien syiden poissulkuun. Suupoltteen hoito vaatii usein moniammatillista yhteistyötä.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millä erilaisilla tavoilla monikielisten lasten kielellistä identiteettiä tuetaan esiopetuksessa. Tutkimuksessa etsittiin vastauksia siihen, millä pedagogisilla keinoilla monikielisten lasten suomen kielen kehitystä tuetaan esiopetuksessa sekä millä tavoin monikielisten lasten oman äidinkielen kehitys on huomioitu esiopetuksessa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla haastattelemalla neljää esiopetuksessa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa joulukuussa 2019. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tutkimuksessa selvisi, että monikielisten lasten suomen kielen kehitystä tuetaan kuvittamalla oppimisympäristöä, toimintaa sekä leikkiä. Näin tuetaan monikielisten lasten ymmärrystä sekä ilmaisua. Tärkeäksi koettiin myös kielitietoisen opettajan rooli. Haastateltavat kokivat, että opettajan tulee pohtia omaa kielenkäyttöään, henkilöstön sijoittamista toiminnassa ja leikissä sekä hänen tulee ottaa suomen kielen kehityksen tukeminen huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi osallistavan ilmapiirin merkitys koettiin tärkeänä suomen kielen kehityksen tukemisessa. Monikielisten lasten oman äidinkielen kehityksen huomioimisessa koettiin tärkeäksi kielitietoinen esiopetus, jossa nousi esiin muun muassa eri kielten arvostaminen, lapsen kohtaaminen sekä aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus. Tutkimuksessa selvisi myös, että ryhmien toiminnassa sekä oppimisympäristöissä eri kielet näkyivät suhteellisen vähän. Monikielisten lasten oman äidinkielen kehittyminen koettiinkin lähtökohtaisesti perheiden tehtäväksi, mutta haastateltavat pitivät henkilöstön tehtävänä tukea perheitä siinä. Tukikeinoiksi kerrottiin muun muassa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelu ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmakeskustelu, joissa kerrotaan vanhemmille oman äidinkielen merkityksestä lapsen kehitykselle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että monikielisten lasten suomen kielen kehitystä tuetaan esiopetuksessa monin eri keinoin, mutta monikielisten lasten omien äidinkielten huomioimista tulisi lisätä esiopetuksen toimintaan ja oppimisympäristöön.

Helsinki on kansainvälistynyt nopeasti. Vuoden 2016 alussa 14,3 prosenttia Helsingin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia ja 83 prosenttia heistä oli syntynyt ulkomailla. Tutkielmani käsittelee suomea puhumattomien ulkomaalaisten kokemuksia Helsinkiin muuttamisesta ja kaupungissa asumisesta. Tutkielmani on rajattu alueellisesti pääkaupunkiseutuun, josta puhutaan Helsinkinä. Aineisto kerättiin keväällä 2018 haastattelemalla englanniksi 14 Facebookin Finland IESAF ja International Jobseekers in Helsinki -ryhmien kautta tavoitettua 22–35-vuotiasta henkilöä, jotka olivat muuttaneet Helsinkiin erilaisista syistä viimeisen kolmen vuoden aikana haastattelujen ajankohdasta katsottuna. 12 haastatteluista nauhoitettiin ja litteroitiin ja kaksi haastattelua tehtiin sähköpostin välityksellä. Kaikki haastatellut käyttävät arkikielenään englantia, ja kukaan heistä ei sanonut kommunikoivansa sujuvasti suomeksi. Kaikki heistä asuivat aineiston keräämisen aikaan Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla. Maahanmuuttotutkimus Suomessa käsittelee usein samoista etnisistä tai kansallisista taustoista tulevia yhteisöjä. Tutkielmani laajentaa tätä keskustelua syventyen erilaisista taustoista tulevien ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien yksilöiden kokemuksiin. Kaikki haastatellut edustavat eri kansallisuuksia, eivätkä he ole ryhmänä yksiselitteisesti määriteltävissä. Yhdistäviä tekijöitä ovat ulkomaalaisuus, toistaiseksi lyhytaikainen asuminen Helsingissä ja englannin kielen käyttö arjessa. Yksilöiden kokemusten moninaisuutta painottava tutkielmani on poikkitieteellinen ja pohjaa teoreettisesti tutkimukseen maahanmuutosta, kansainvälisestä liikkuvuudesta ja identiteeteistä. Tutkielmassa haastatteluaineistoa käsitellään diskurssianalyysin metodein ja se sisältää kolme temaattisesti jaoteltua käsittelylukua: Helsinki ja paikalliset ihmiset, arjen haasteet ja syrjinnän kokemukset sekä sosiaalisten verkostojen rakentaminen ja uuteen kaupunkiin kotiutuminen. Kaikkia käsiteltäviä aiheita läpileikkaava teema on kielen merkitys ihmisten arjessa, vastoinkäymisissä ja kuuluvuuden tunteessa. Haastateltujen odotukset ja kokemukset Helsingistä kaupunkina ja kohtaamisista ihmisten kanssa vertautuvat aiempiin kansainvälisiin kokemuksiin tai asumiseen muualla Suomessa. Näkemykset omasta identifioitumisesta uudessa ympäristössä linkittyvät erityisesti Suomen ja Euroopan suhteeseen. Kuvatut syrjinnän kokemukset yhdistyvät etenkin haastavaan työmarkkinatilanteeseen ja suomen kielen käyttöön. Sosiaalisten verkostojen muodostumisessa korostuu paikallisuus globaalin ulottuvuuden rinnalla ja tunne kodikkuudesta osoittautuu sopeutumisen kannalta tärkeäksi. Tutkielmani osoittaa yksilön kokemuksen tärkeyden tutkittaessa maahanmuuttoa ilmiönä. Jokaisella henkilöllä on maahan muuttaessaan oma tarinansa, identiteettinsä ja kokemuksensa, joista kaikki vaikuttavat yksilön elämään uudessa kaupunkiympäristössä.

The aim of this study is to represent, children`s thoughts about languages, bi- and multilingualism and language learning. The topic was examined by means of the following research questions: 1. How children perceive languages and their appearance in the kindergarten, 2. How children are defining bi- and multilingualism in kindergarten and 3. How children define language learning. The aim of the study is to represent languages as a phenomenon from the children’s viewpoint with their own voice. On the other hand, the study aims to show the effects of a multilingual kindergarten environment from the views of the children about the languages in their own environment. This study was executed as a qualitative study in one kindergarten group. The methods used were halfstructured theme interview and action research. The study involved in total fifteen (15) children from whom seven took part along with group interviews to individual interviews. The children which took part in the research were aged 36 years by the time of research. Half of the children had bi- or multilingual backround. The research took place in the kindergartengroup combined in the familiar everyday routines of the gorup. Research material was analyzed using the content analysis -method. Interviews and the action research reveal that the age group of kindergarten children language world has multilingual features over monolingual. In addition, children understand the phenomenon of languages and language learning effortlessly and receive them in a positive way and were eager to learn more. Notable point is that children are experiencing language learning despite their young age. From their point of view languages are learned mostly in social interaction between peers or with an adult. Based on the interviews kindergarten aged children are having special interest in learning English. Research reveals that different languages and multilingualism affects even young children and are a part of child’s everyday life through varied language environments and media content. According to the research results handling bi- and multilingualism, children identify their own and the peer`s language proficiency levels. Results reveal that there is a clear link between multilingual skills of the group and the enthusiasm to learn languages of their choice. Which is a result of exposure to multilingualism in the goup. Even though the children experienced the language environment in the kindergarten to be open, they knowingly restrained themselves from speaking their second language speaking in certain situations. Throughout the research, it is possible to gain valuable knowledge about the state of languages in children lives told with their own voice.