Browsing by Subject "kielikoulutuspolitiikka"

Oman äidinkielen opetusta järjestetään Suomessa useimmissa kunnissa ja monissa kielissä, lukumääräl-tään opetukseen osallistuu eniten venäjän ja vironkielisiä. Lukuisissa tutkimuksissa on todettu hyvän oman äi-dinkielen osaamisen luovan pohjan muille oppimiselle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää venäjän -ja viron oman äidinkielen opettajien kokemuksia opetuksen toteuttamisesta. Tarkastelun kohteena on mm. opetuk-sen sisältö ja oppimateriaalit sekä opettajien havaintoja oppilaiden motivaatiosta osallistua oppitunneille. Tämä tutkimus toteutui yhteistutkielmana: Laakso vastasi venäjän kielen osuudesta ja Võhumõõk viron kielen. Alku- ja loppuluvut on kirjoitettu yhdessä. Tutkimus on laadullinen. Aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla keväällä 2020. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluita ja niihin osallistui 14 oman äidinkielen opettajaa. Tarkoitukseltaan tämä tutkimus on pääosin kuvaileva. Tutkimusmenetelmänä on ainestolähtöinen sisällönanalyysi. Haastateltujen opettajien mukaan opetukselle ei ole luotu parhaita mahdollisia puitteita: ryhmät ovat hy-vin heterogeenisia ja luokkakoko on joskus liian suuri. Opettajilla ei ole oppikirjoja, jotka vastaavat viimeistä pe-rusopetuksen opetussuunnitelmaa. Virallisesti organisoitua yhteistyötä sopivien oppimateriaalien jakamisessa ei ole. Opettajilla on yleensä käytössä oppikirjat Venäjältä tai Virosta, osa kokee kirjojen olevan hyvin kielioppi-painotteisia. Opettajat luovat myös omia oppimateriaaleja, joskus kunnan toiveesta. Oppituntien rakenne on eri opettajilla erilainen. Joidenkin venäjän opettajien tunnit ovat enimmäkseen tehtäväpainotteisia. Joidenkin tunneilla on ensin yhteinen osio kaikille. Viron oppituntien rakenne myös vaihtelee riippuen opettajasta. Yhteistä opettajilla oli kaunokirjoitustaidon kehittäminen alkuopetuksessa olevilla lapsilla ja hyvin vahva lukemisen merkityksen korostaminen. Viron tunneilla usein katsotaan elokuvia, venäjän tunneilla harvemmin. Venäjänkielisten lasten oppimismotivaatiota yleensä arvioitiin hyväksi, vaikka oppimishaluttomuutta myös ilmeni. Viron kielessä oppimismotivaatio vaihteli enemmän. Melkein kaikkien opettajien mukaan perheel-lä on suurin vaikutus siihen. Tutkimus osoittaa seuraavien tekijöiden vaikuttavan motivaatioon: lukujärjestys, opettajien asenteet, oppituntien sisältö. Venäjän opettajat myös havaitsevat koulun vaikutusta. Molemmissa kie-liessä yläasteella luovutaan opetuksesta enemmän kuin ala-asteella. Syiksi arvioidaan opetuksen kasvaneen kuormituksen yläasteella, vanhempien vaikutuksen vähenemistä ja teini-iän.

The narrowed range of languages in Finnish education and the deteriorating learning outcomes of a second national language have led to studies on the development of language teaching. One of the development factors in the studies is the early adoption of language teaching. (See, for example, Tuokko, 2009; National Language Survey, 2011.) In the 2012 lesson allocation decision, the study of B1-language was predated, but the multi-stage and contradictory political decision-making process that led to the early learning has not been studied. The purpose of this thesis is to find out, from a historical perspective, what stages have been in the lesson allocation reform process leading to the earlier teaching of the second national language, who has been involved, what interests they have had and whose interests have dominated the decision, and how parties react to second national language. The research strategy of the master’s thesis was qualitative, and it was implemented as a case study- type narrative analysis of history. The material in the study was the government programs, the education development plans, the election programs of the parliamentary parties, their education policy programs and the minutes of the party meetings from the period under review, as well as the experts’ opinions on the lesson allocation proposals. The material was gathered both by requesting material by e-mail and by searching websites. The material was analyzed by the means of Foucauldian approach - historical discourse analysis - by coding and thematization, after which a process report was written on it. The reform process of lesson allocation progressed in three cycles and involved among others political parties, various organizations and expert parties. From the discourses that emerged from the material, conclusions were drawn about the parties’ attitudes towards the second national language. They can be divided roughly into those who: want it to be voluntary, want it to be a regional freedom of choice, want it to be started earlier, increased, or developed. In the lesson allocation decision, matters driven by several parties dominate, while in the decision leading to the earlier teaching of the second national language, political will and market economy conditions take precedence over the pedagogical aspect.

Huoli Suomen kielivarannosta ja oppilaiden kielivalinnoista on ollut esillä jo pitkään. Tammikuusta 2020 alkaen A1-kieli on varhennettu valtakunnallisesti alkamaan ensimmäiseltä luokalta. Ensimmäisen luokan oppilaat aloittavat siis ensimmäisen vieraan kielensä viimeistään ensimmäisen luokan keväällä. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan tätä asetusmuutosta monipuolisten kielivalintojen näkökulmasta seuraavasti: Tutkimuksessa kerättiin saksanopettajien näkemyksiä siitä, miten A1-kielen varhentaminen on tähän mennessä vaikuttanut kielten ryhmien muodostamiseen alakoulussa ja miten kielten ryhmien käytänteet ovat muuttuneet varhentamisen jälkeen. Lisäksi tutkittiin, millaisia käytänteitä kouluissa ja kunnissa on, jotta saksan opetusryhmiä muodostuu A1- tai A2-kielessä. Tutkielman teoriaosassa tarkastellaan varhaista ja varhennettua kieltenopetusta erityisesti Suomen kontekstissa. Lisäksi tässä osassa tarkastellaan saksankielen valintojen tilastoja viimeisen 20 vuoden ajalta; luodaan katsaus niihin koulutuspoliittisiin linjauksiin, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet kielivalintojen määrään; tarkastellaan sekä aiempia valtakunnallisia kielihankkeita kuten Kielten kärkihanketta että varhentamispäätöstä; ja tarkastellaan kielivalintoihin vaikuttavia tekijöitä ja kielten ryhmien muodostamisen käytänteitä. Keräsin itse tutkielman aineiston. Tutkimuksen osallistujat olivat alakoulussa opettavia saksanopettajia, jotka opettivat A1- tai A2-saksaa. Opettajat olivat enimmäkseen alakouluista, joissa Vipunen-tietokannan mukaan oli muodostunut A1-saksanryhmiä vuosina 2017 tai 2018. Lisäksi osallistujia haettiin kieltenopettajien Facebook-ryhmistä sekä Suomen Saksanopettajat ry:n sähköpostilistalta. Tutkimukseen osallistujia oli yhteensä 13 ja vastaajat työskentelivät 6 eri kunnassa. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä sekä täydentävillä teemahaastatteluilla. Aineiston tarkastelussa käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa eri muuttujia vertailtiin keskenään. Kvalitatiiviseen tutkimukseen käytettiin laadullista sisällönanalyysia Miles & Hubermanin mukaan. Tutkimustuloksista käy ilmi, että opettajien näkemykset varhennetun kieltenopetuksen vaikutuksista ryhmien muodostamiseen ovat vaihtelevia. Kielivalintaan vaikuttavat monet tekijät, joten yksistään varhentamisen vaikutusta oli käytännössä vaikea arvioida. A1-saksan kannalta varhentamiseen liittyi positiivisia kokemuksia esim. kielisuihkutuksista mutta myös haasteita. Opettajat pelkäsivät, että vanhemmat valitsevat englannin yhä useammin toisen vieraan kielen sijaan, kun kielivalinta tehdään entistä nuoremmassa iässä. Lisäksi varhentamisen jälkeen opettajien on pitänyt itse aktiivisesti kehittää uusia käytänteitä kieltenryhmien muodostamiseen. Tämän tutkimusaineiston perusteella se, että kieli alkaa viimeistään ensimmäisen luokan keväällä, saattaa vaikeuttaa monipuolisten kielivalintojen toteutumista. Syynä tähän on se, että kielivalinta käytännössä joudutaan tekemään jo esikoulun puolella. A2-saksan näkökulmasta A1-kielen varhentamisen vaikutus nähtiin vain positiivisessa valossa. Tutkimustuloksista käy lisäksi ilmi, miten monet eri sidosryhmät vaikuttavat A1- ja A2-saksanryhmien muodostumiseen alakoulussa. Sidosryhmiä olivat kieltenopettajat, koulut, kunta, perheet ja yhteisö, esikoulut ja muut sidosryhmät. Muodostumiseen vaikuttivat lukuisat eri käytänteet (kuten kielisuihkut ja kielivalintaillat) ja muut tekijät (kuten kieltenopiskelun perinne tietyssä koulussa tai kunnassa). Kaksi keskeistä yhdistävää teemaa tässä prosessissa olivat yhteistyö ja avoimuus. Yleisimmät tehokkaat käytänteet A1-saksanryhmien muodostamiseen olivat kielisuihkutus esikoululaisille tai ensimmäisen luokan oppilaille sekä kielivalintojen mainonta perheille. Suurimpina haasteina eri kieltenryhmien toteutumiseen ylipäätään nähtiin kuntien taloudellinen tilanne sekä eri toimijoiden asenteet kieltenopiskelua kohtaan. Erityisesti haastatteluissa kävi ilmi, miten alakoulujen kielivalinnat ovat tärkeä osa sekä kielivalintoja yleisesti että Suomen kielivarantoa tulevaisuudessa.