Browsing by Subject "kielitietoisuus"

Tässä tutkielmassa tutkin suomea äidinkielenään puhuvien informanttien kuvailuja ensimmäisistä kielikokemuksistaan. Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoitus on esitellä informanttien suhtautumista murteeseen sekä kieleen. Tarkastelin metakieltä sekä taustalta löytyviä kieliasenteita. Syitä näille asenteille etsin muun muassa koululaitoksesta ja opetuksesta juontavista kieli-ideologioista. Lisäksi tarkastelin lapsuuden kokemuksien merkitystä sekä kotiseutusuhdetta. Tutkielmassani lähestyin tutkimusongelmaani tutkimuskysymysten avulla, joissa kysyin milloin ja missä puhetapoihin on kiinnitetty huomiota ensimmäisen kerran ja mihin huomio on näissä tilanteissa kiinnittynyt. Tutkin myös sitä, miten näitä tilanteita kielennetään. Tieteellisen teorian osalta hyödynsin sekä sosiolingvististä että kansanlingvististä teoriaa. Aineistona käytin Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeen haastatteluaineistoa. Tutkin suomea äidinkielenään puhuvien informanttien vastauksia haastattelukysymykseen ”Milloin kiinnitit ensi kertaa huomiota siihen, että ihmisillä on erilaisia puhetapoja? Missä tilanteessa?” Tutkimus on toteutettu diskurssianalyyttisin metodein. Analyysi on jaettu kolmeen diskurssiin: lapsuusdiskurssi, kouludiskurssi sekä kotiseutudiskurssi. Lisäksi analysoin vastausten metakielisiä ilmauksia ja paneudun tarkemmin myös kysymyksen asettelun vaikutukseen. Tutkimuksesta selvisi, että informanttien vastaukset oli mahdollista jakaa kolmeen diskurssiin. Lapsuusdiskurssissa esitetyt vastaukset liittyivät kokemuksiin, joihin liittyi sekä affektiivisia tarinoita että sukulaisiin ja heidän kielenkäyttöönsä liittyviä tilanteita. Kouludis-kurssin osalta jako oli mahdollista tehdä kahden erilaisen lähestymistavan suhteen. Osa informanteista kommentoi opetusta, ennen kaikkea murreopetusta ja osa taas koulua sosiaalisena ympäristönä, siis kieleen sosiaalistajana. Kotiseutudiskurssissa nousivat esille muun muassa muuttoon liittyvät kokemukset. Metakieltä hyödyntäen informantit kertovat siitä, miten he suhtautuvat muiden kieleen sekä omaan kieleensä. Tietyt murrealueet ovat helpommin tunnistettavissa. Kielen monimuotoisuutta kehutaan, mutta toisaalta autenttisuuden ideologia on läsnä. Oma murteellisuus voidaan nähdä ylpeyden aiheena. Toisaalta omasta puhekielisyydestä ei välttämättä osata edes käyttää sanaa murre.

Pro Gradu -tutkielmassa tarkastellaan monikielisyyttä ja sitä, miten monikielisten oppilaiden ensikielet huomioidaan vieraan kielen opetuksessa. Teoriaosuuden alussa avataan ensin yleisesti monikielisyyden ja kielitietoisuuden käsitteitä sekä selvitetään, mitä ensikielellä tarkoitetaan. Työssä tarkastellaan monikielisyys- ja kielitietoisuustutkimusta, sekä tutkimusta ensikielten huomioimisesta vieraan ja toisen kielen opetuksessa. Eurooppalainen viitekehys sekä peruskoulun (2014) että lukion (2015) opetussuunnitelmat painottavat kielitietoista opetusta ja monikielisyyden vahvistamista. Tutkimuksen painopiste on saksan kielessä, joten teoriaosuuden jälkeen työssä tarkastellaan lähemmin saksa toisena ja saksa vieraana kielenä -opetuksen materiaaleja ja sitä, miten monikielisyysdidaktiikka ja ensikielten huomioiminen niissä toteutuu. Kielitietoisesta ja aiemmat kielet huomioivasta opetuksesta on tutkitusti hyötyä uuden kielen oppimisessa. Kieliä vertaileva ja kielirajojen ylittävä opetus vahvistaa kielitietoisuutta ja lisää monikielisyyttä. Tutkimuksessa selvisi, että vieraan kielen opettajilla ei ole tarpeeksi tietoa ja edellytyksiä monikielisyyden edistämiseksi, vaan monikielisyys nähdään usein haasteena. Kieli liittyy vahvasti myös sosiaaliseen statukseen ja varsinkin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kielitaito jää vähälle huomiolle. Suomalaisessa saksan oppikirjassa ei käsitelty suomen, ruotsin ja englannin lisäksi muita kieliä. Saksalaisissa monikielisyysoppaissa keskityttiin joko saksan kielen oppimiseen tai kielellisen moninaisuuden esille tuomiseen mutta oppilaiden kielitaitoa ei hyödynnetty uuden oppimisessa. Teoreettisen tutkimustiedon perusteella ja suomalaista opetussuunnitelmaa seuraten laadin kahdeksan monikielisyyttä ja ensikielet huomioivaa tehtävää saksan kielen opetukseen. Tehtävät soveltuvat kaikille oppilaille mutta huomioivat erityisesti ne, joiden ensikieli on muu kuin suomi tai ruotsi.

Tutkielman tarkoituksena on selvittää edistyneiden saksanopiskelijoiden asenteita monikielisyyteen ja monikieliseen saksanopetukseen sekä kartoittaa heidän kielitietoisuuttaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millaisia vaikutuksia monikielisellä opetusmateriaalilla on monikielisyysasenteisiin sekä kielitietoisuuden kehittymiseen. Monikielisyys ja kielitietoisuus ovat ajankohtaisia aiheita sekä vieraan kielen tutkimuksessa että Euroopan ja Suomen koulutuspolitiikassa. Tutkielma pohjautuu monikielisyys- ja tertiäärikielididaktiseen tutkimukseen sekä kielitietoisuutta koskevaan tutkimukseen. Saksaa opiskellaan usein tertiäärikielenä eli vasta toisena vieraana kielenä tyypillisesti englannin jälkeen. Tällöin kielen oppimista voidaan helpottaa aiemman kielitaidon avulla mm. vertailemalla kieliä keskenään sekä käyttämällä erilaisia oppimisstrategioita. Tutkielmassa paneudutaan myös tutkielman kannalta oleellisiin asennetutkimuksen käsitteisiin. Tutkimus on empiirinen ja koostuu kahdesta eri osasta. Tutkimusaineisto on kerätty kyselylomakkeiden avulla. Ensimmäisessä kyselylomakkeessa on taustakysymyksiä, asenneväittämiä sekä avoimia kysymyksiä. Tässä yhteydessä opiskelijat tekivät myös monikielisiä kielioppitehtäviä. Toinen kyselylomake on toteutettu Helsingin yliopiston sähköisen kyselylomakkeen (E-lomake) avulla ja se sisältää monikielisiä tehtäviä koskevia avoimia kysymyksiä. Tutkimukseen osallistui 15 saksanopiskelijaa. Analysoinnissa hyödynnettiin määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Kaikki tutkimukseen osallistuneet saksanopiskelijat ovat taustaltaan monikielisiä ja käyttävät useampaa kieltä säännöllisesti. Kokemus monikielisestä kieltenopetuksesta on kuitenkin vähäistä. Monikielisyys nähdään yleisellä tasolla positiivisena asiana, mutta asenteet monikieliseen saksanopetukseen sitä vastoin ovat suurimmaksi osaksi negatiivisia. Opiskelijat ovat kuitenkin tietoisia muiden kielten hyödyntämisestä kielenoppimisessa ja osaavat käyttää monipuolisesti erilaisia oppimisstrategioita. Monikielisen opetusmateriaalin jälkeen asenteet monikieliseen saksanopetukseen ovat muuttuneet positiivisemmiksi. Suurin vaikutus materiaalilla on kielitietoisuuden kehittymiseen ja erityisesti kielenoppimiseen liittyvään tietoisuuteen, sillä uudenlaisen opetusmateriaalin avulla opiskelijat joutuivat muuttamaan totuttuja toimintatapojaan. Opiskelijat myös hahmottavat paremmin kielten välisiä yhteyksiä sekä eri kielille tyypillisiä ajattelutapoja.

Goals This qualitative thesis researches the linguistically responsible home economics counseling. The purpose is to describe, define and interpret how the home economics counseling could be developed, so that it reaches the immigrants who have just started learning Finnish. moreover, the thesis focuses on in what kind of means can be used to improve the comprehensibility of communication. Home economics pedagogy outside the formal education has rarely been studied from the perspective of linguistic responsibility in Finland. The data were collected from two nature excursions by voice recordings and applying a method of linguistic responsive observation (Ahlholm, 2017). From both excursions, the communication of two home economics teachers, two participants and myself, were audiorecorded. The data consists of 10 recordings, varying from 1 hour 47 minutes to 2 hours 13 minutes in length. In addition, written field notes of observations were gathered from both excursions. The data were analysed and thematized with a qualitative content analysis. Results and conclusions. Various situations linked to linguistic awareness and communication arose from the material, including translanguaging, solving situations where figures of speech are misunderstood, decoding difficult concepts, interpreting experiences through culture and challenging situations for teachers. Clear and understandable home economics counseling is based on seven different aspects: simplified language, clarifying by demonstrating, clarifying by repetition, the use of metaphors, utilising tools, teacher’s interaction and counseling situations which are pedagogically responsibly designed. In the light of this research, the development of home economics counseling towards a more linguistically aware approach seems to require, in addition to professionalism and will, all actors’ interest in linguistic interaction.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Children from a different linguistic and cultural background represent a large portion of the group especially in the capital region in Finland. Mastering Finnish as well as their native language is crucial for the children in order to become a fully functioning member of their function environment. Kindergarten can act as a perfect learning environment in terms of language development, if the kindergarten teacher is linguistically aware and is able to construct a physical space as well as social activity that support the child. Language is a crucial part of a child’s growth and learning process, therefor recognizing their linguistic development is considered especially important. This study identified views and operating models used by kindergarten teachers in order to construct a linguistic learning environment for over three year old children form different linguistic and cultural backgrounds. Additionally the study identified measures used by kindergarten teachers to evaluate the linguistic abilities of children from differing backgrounds. This study is qualitative, and the conducted using content analysis. The data was collected via half-structured theme interviews. Three teachers from the capital region were interviewed for this study. Results from the interview revealed that the most significant aspect of constructing a educational linguistic environment is simplicity, reinforcing interaction, exemplifying action as well as using pictures and signing to support speech. Mistakes in language should be corrected in a positive manner. Children were able to use their mother tongue, but teachers would only use the different languages as a perk. When evaluating the native language of children with differing cultural and linguistic backgrounds the teachers noticed that they are largely dependent on the information they receive from the parents. When evaluating the Finnish of the children, the teachers highlighted the need to observe the use of the language in daily use. In addition “Kettu”- and “Lumiukko” -tests was used to evaluate the level of the Finnish language.

Objectives. The aim of this study was to find out what kind of practices craft teachers have at their disposal to support the student in multilingual teaching groups, where communication in the language of instruction is challenging for the student. In addition, the views of teachers on a multilingual school and the consideration of multilingualism were examined. Teachers' practices were examined from the perspective of language aware teaching. Language awareness has been emphasized on national core curriculum (2014) as a part of school culture but meaning of the concept has been left quite open. Previous research on the subject shows that teachers experience uncertainty about how language-aware teaching is implemented in practice. Language awareness is often seen only as a component of studying theoretic subjects or languages. However, art and crafts contain their own subject-specific symbols and concepts where used language is also meaningful. This situation created a starting point for a study that sought to identify the ways in which craft teachers operate from a language aware perspective. Methods. The study was conducted as a qualitative study. The research material was collected through a semi-structured thematic interview with four craft teachers from the Helsinki metropolitan area. All interviewees have multilingual students in their teaching groups. The material was analyzed using the methods of theory-based content analysis. Results and conclusions. The interviews showed that teachers generally have a positive attitude towards multilingualism, which is one of the most important starting points for language awareness. The interviews revealed language aware ways of working, some of which can be used as such in the teaching of multilingual children and young people. According to the results, parallel language during the lessons was relatively low, although the use of different languages side by side is mentioned in the curriculum and is also one of the factors of language awareness.Teachers recognize their role as a linguistic model well and are also able to identify factors belonging to the language practices of the subject of handicrafts. The most surprising research result was the lack of co-operation with teachers of other subjects, although the basic idea of language awareness at school is language as a unifying factor in the teaching of all subjects.

This thesis studies language awareness in the teaching of geographic terminology. In Finland the number of people with foreign background is increasing, and language-aware teaching offers possibilities to better engage students who are learning the school language in the teaching. Geography is an important school subject when it comes to understanding cultural multiplicity, and it supports students in the building of their identities and in their integration to the society. Hence, it is important that the students with foreign background grasp the subjects studied in the geography class. In the thesis the following research questions are answered: 1. What kind of challenges does the teaching of geographic terminology pose from the viewpoint of language awareness? 2. What type of methods in the teaching of geographic terminology are language-aware? 3. What kind of activities support language-aware geography teaching? The thesis adds to the research about language awareness and participative research. Language awareness covers acknowledging and appreciating language and languages as well as taking advantage of them and taking them into consideration. The research material has been produced in a participative research process together with a group of eighth-graders. In participative research the researched become co-researchers and participate in the planning of the research and in the production of research material. The co-researchers talked about language awareness in small groups, and then shared their notes and ideas with the researcher. The research questions are answered together with literature and the empirical research material. Geography is heavily infused with scientific terminology, and a strongly place-based subject. Because of this, the understanding of the language used and the students’ personal experiences that can be connected to theory, are of essence in a geography class. As a visual subject that studies the entire world and different cultures, geography offers excellent opportunities for language awareness. Taking advantage of different languages and using methods that either don’t rely solely on language or focus on language specifically support language awareness. Attention should also be drawn to how the teacher uses language to provide accessible teaching to as many as possible. The research results can be used to guide teaching to become more language-aware, not only the teaching of geography but other subjects too. This way F2-students can better be taken into consideration both through the language(s) and the activities used in class. The thesis also brings forward students’ ideas about language awareness and holds their voices higher to be heard.

Suomalaisten koulujen kulttuuri-, katsomus- ja kielikentät moninaistuvat vauhdilla, ja kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuuden (kukaki-tietoisuus) tutkimus on lisääntynyt peruskoulujen kontekstissa nopeasti. Tässä maisterintutkielmassa tutkin sitä, miten lukiokoulutuksen kontekstissa katsomusaineiden oppikirjat ilmentävät kukaki-tietoisuutta ja miten ne ohjaavat kukaki-tietoiseen opetukseen ja oppimiseen. Tutkimuksen teoreettisen katsauksen pohjalta olen luonut kukaki-tietoisuudesta kolme synteesikehikkoa, joita peilaan oppikirja-analyysistä nouseviin empiirisiin havaintoihin. Tutkimuksen metodi on siis teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimuksen lähdeaineisto koostuu viidestä lukiokoulutuksen katsomusaineiden oppikirjasta: kolmesta evankelisluterilaisen uskonnon ja kahdesta elämänkatsomustiedon oppikirjasta. Tutkimustulokset osoittavat, että kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuuteen ohjaavat ja niihin liittyvien tietojen ja taitojen oppimista haittaavat tekijät ilmenevät oppikirjoissa neljän yhtenevän pääteeman kautta. Nämä neljä teemaa ovat (1) käsitteiden määrittely, (2) monikulttuurinen osaaminen ja katsomuslukutaito, (3) oppikirjan oletettu lukija ja (4) esitystavat ja representaatiot. Tämä tutkimus valottaa laajasti ja syväluotaavasti tutkittujen katsomusaineiden oppikirjojen vahvuuksia ja kehityksen kohteita kukaki-tietoisuuden saralla. Tutkimuksen yhtenä vahvuutena onkin sen anti oppikirjojen kehitystyölle. Tämän tutkimuksen tuloksista ei voi kuitenkaan tehdä päätelmiä oppikirjoja käyttävien lukioiden tai opettajien opetuksen kukaki-tietoisuudesta. Jatkotutkimukselle onkin tarvetta ja tärkeää olisi tutkia esimerkiksi lukion opettajien ja opiskelijoiden näkemyksiä oppikirjojen koetusta kukaki-tietoisuudesta.

Tavoitteet. Tutkielmani tavoitteena on selvittää eri kirjallisuuslähteiden avulla, että miten lasten tai/ja perheiden monikielisyys ja monikulttuurisuus näyttäytyvät suomalaisen varhaiskasvatuksen arjessa. Aiempaa tutkimusta jollakin tavalla aihetta sivuten löytyy melko paljon, mutta spesifisti aihettani käsittelevää tutkimusaineistoa löytyy verrattain vähän. Yhdistelin kirjallisuuskatsauksessani eri vertaisarvioiduista lähteistä ja artikkeleista löytämiäni tietoja keskenään, jotta löydän vastaukset tutkimuskysymyksiin, joita lähdin selvittämään. Menetelmät. Lähdin toteuttamaan tutkimusta kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodoista tutkimukseni on narratiivinen, kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa on tarkoitus luoda yleiskuva käsillä olevasta aiheesta yhdistelemällä ja pohtimalla eri lähteiden tarjoamia tietoja. Lähdin hakemaan tieteellisiä artikkeleja tutkimukseni tueksi erinäisistä hakukoneista, muun muassa Finnasta ja Jeceristä hakusanoilla, jotka koin oleellisiksi aiheeni kannalta. Tein artikkelien kohdalla karsintaa, ja lopulta päädyin myös analyysimenetelmäni mukaisesti hieman suppeaan lähdemäärään, jota lähdin lopulta analysoimaan sisällön analyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset olivat melko odotetun laiset, sillä kuten arvelin ja odotin, sekä monikielisyydellä että monikulttuurisuudella on vaikutuksia suomalaisen varhaiskasvatuksen arkeen. Vaikutukset ovat sekä positiivisia, haastavia että neutraaleja. Oletan, että aiheeseen liittyvää tutkimusta ja jatkotutkimusta on tulossa huomattavasti lisää lähivuosina, sillä monikulttuurisuus ja monikielisyys ovat ilmiöinä äärimmäisen nopeasti kasvavia niin varhaiskasvatuksessa kuin esi- ja alkuopetuksessakin. Koen, että olisin saanut mielenkiintoisemmat, aiheellisemmat ja ajankohtaisemmat tiedot, jos olisin toteuttanut tutkimukseni muuten, kuin kirjallisuuskatsauksena. Haastattelu tai kyselylomake varhaiskasvatuksen kentällä työskenteleville arjen toimijoille olisi varmasti antanut hedelmällisempiä ja monipuolisempia tuloksia tutkielmani kysymyksiä ajatellen.

Tässä tutkimuksessa keskityn tarkastelemaan ja tutkimaan monikielisten lasten puheen kehityksen tukemista varhaiskasvatuksessa. Tutkielmani tutkimusongelma on, miten varhaiskasvatuksen opettajat tukevat monikielisten lasten puheen kehitystä varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä. Lähestyin kandidaatintutkielmaani tutustumalla Piaget´n strukturalistiseen malliin, Vygotskin kulttuurihistorialliseen näkökulmaan sekä Skinnerin kielenkäyttäytymis malliin. Mielenkiintoista oli, kuinka nämä kyseiset teoriat ja mallit määrittelivät, mitä lasten varhaisiän puheen kehitykseen sisältyy, ja miten se kehittyy. Teorian kirjallisuuden jälkeen tutustuin erilaisiin tutkimuksiin, jotka osoittavat vuorovaikutuksella olevan tärkeä asema lasten puheen kehityksessä. Ymmärrettyäni lasten kielen kehityksen kokonaisvaltaisesti, aloitin rajaamaan aihetta, itseäni kiinnostavasta näkökulmasta. Laadullisessa tutkimuksessani valitsin menetelmäkseni systemaattisen kirjallisuuskatsauksen. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa on tärkeää noudattaa tarkkaa kriteeristöä, joka ohjaa tiedonhankintaprosessia. Systemaattista kirjallisuuskatsausta voidaan kutsua valittujen tutkimusten sisällön tiivistelmäksi. Lisäksi hyödynsin tutkimuksessani sisällönanalyysiä, jonka avulla kokosin ja analysoin valittua aineistoa sekä sen kielellistä sisältöä ja rakenteita. Tutkimuksissa nostettiin esiin erilaisia tuen menetelmiä, joilla voidaan tukea monikielisiä lapsia ja heidän puheen kehitystään. Systemaattisen kirjallisuuskatsaukseen valikoituneissa aineistoissa, esitettiin, että vuorovaikutusta lisäämällä, kuvatuella, mallintamisella, sanallistamalla sekä puheella opetustiloissa voidaan tukea monikielisten lasten puheen kehitystä. Lisäksi tutkimuksista havaittiin, että opettajan arvioinnilla sekä monipuolisella pedagogiikalla voidaan tukea monikielisiä lapsia tavoitteellisemmin.