Browsing by Subject "kieltenopiskelu"

Proficiency in English is necessary for university students to graduate and it is also useful in their future. Previous research has shown that students experience a wide range of emotions that can have an impact on their academic performance. Emotions and cognition are strongly connected and therefore can have an effect on academic performance. The aim of this Master’s Thesis was to study the variety of academic emotions and find out whether the type of the course influences them. In autumn 2020 students from several faculties at the University of Helsinki took part in this study. The data was collected through a questionnaire that measures academic emotions. A total of 76 students answered the questionnaire. The research material consisted of quantitative and qualitative data. Quantitative data were analyzed with SPSS software. The analyzes included an exploratory factor analysis that yielded six sum variables to describe the academic emotions experienced by students. Open-ended responses were analyzed using data-driven content analysis. The six sum variables describing emotions were named irritability, boredom, teacher support, dissatisfaction, enjoyment, and hope. University students experienced boredom and irritation the least, and support from the teacher and hope the strongest. When comparing Alms and lecture course participants, there was more variation in the boredom sum variable among lecture course participants. However, there were no statistical differences between the two groups. Open-ended answers showed more negative emotions, such as fear and anxiety. Based on the results of this study, academic emotions should be taken into consideration when teaching, for instance by supporting students’ positive emotions. The teacher can play an important role by providing support and encouragement. Understanding academic emotions may also benefit students, as it can affect academic achievements.

Tämä tutkielma käsittelee ranskan kielen opettajan vaikutusta oppilaiden motivaatioon. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko opettajalla keinoja vaikuttaa oppilaiden motivaatioon, mitä nämä keinot voivat olla sekä millaisista tekijöistä oppilaiden motivaatio muodostuu. Lisäksi pyritään selvittämään, millainen on oppilaiden mielestä hyvä opettaja. Teoriaosion alussa käsitellään motivaatiota ilmiönä yleisellä tasolla, jotta voidaan muodostaa yleiskuva aiheesta. Lisäksi esitellään keskeisimpiä motivaatioteorioita, joita ovat tarvehierarkiateoria sekä itseohjautuvuusteoria, joka pohjautuu malliin sisäisestä ja ulkoisesta motivaatiosta. Teoriaosion loppupuolella esitellään motivaation dynamiikkateoria, joka käsittelee motivaatiota opettamisen ja oppimisen kannalta. Osion lopuksi perehdytään tutkimuksiin opettajan roolista oppilaiden motivaation kannalta. Tutkimus keskittyy oppilaiden näkökulmaan, ja siksi se on toteutettu kyselytutkimuksena eteläsuomalaisessa koulussa toukokuussa 2018. Tutkimuksen aineisto koostuu 46 oppilaan vastauksista kyselyyn, jossa kartoitettiin oppilaiden mielipiteitä motivaatioon ja opettajan vaikutukseen liittyen. Osallistujista 26 oli yläkoululaisia ja 20 lukiolaisia. Kysely muodostuu yhdeksästä osiosta, jotka sisältävät avoimia kysymyksiä sekä väittämiä vastausvaihtoineen. Tutkimuksen tuloksista selviää, että opettajalla on lukuisia keinoja vaikuttaa oppilaidensa motivaatioon. Niin opettajan luonne, käytös luokkahuoneessa, monipuoliset opetusmetodit ja aktiviteetit kuin oppilaiden mahdollisuudet vaikuttaa opetuksen kulkuun vaikuttavat motivaatioon. Hyvä opettaja on positiivinen, oikeudenmukainen, aineestaan innostunut, pätevä ja huumorintajuinen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suurimman osan oppilaista mielestä opettajalla on vaikutusta heidän motivaatioonsa. Suurin osa kokee myös, että opettajan vaikutus heidän kiinnostukseensa opiskella ranskaa vieraana kielenä on suuri. Tutkimus osoittaa, että ranskan kielen vaikeus sekä kielen aitous ja hyödyllisyys tulevaisuudessa ovat tärkeitä tekijöitä motivaation kannalta. Voidaan todeta, että opettajalla on iso merkitys oppilaiden motivaatioon opiskella kyseistä kieltä. Opettajien tulisikin olla tietoisia siitä, kuinka suuri vaikutus heidän käytöksellään ja teoillaan on oppilaisiin pystyäkseen pitämään yllä sekä kasvattamaan heidän motivaatiotaan opintoja kohtaan.

The purpose of this study is to find out if there is any connection between Swedish immersion education and high language learning motivation in Finnish schools. The study aims to find out what kind of differences can be noticed in the quality of language learning motivation between immersion students and the students from general classes. One research problem is can the Academic Motivation Scale questionnaire be used to explore language learning motivation. If a relationship between immersion education and language learning motivation was found, better tools for immersion teaching could be developed. It could also give advice for those parents who consider their child's participating in immersion education. The study is quantitative study. The study was carried out with 261 8th and 9th grade students from four upper secondary schools in Finland. The participants were immersion students and students from general classes. The data for this study was collected in the Spring 2013 and 2014. The data was gathered by using an electronic survey questionnaire which was formed to measure students' language learning motivation, and specifically the quality of motivation according to the Self-Determination Theory. The data was analyzed with quantitative analysis methods, for example Explorative Factor Analysis and Variance Analysis. Immersion education, Self-Determination Theory and language learning motivation are discussed in the theory section. The empirical part of the study discusses first the functionality of the survey scale, and then the results from the survey. The results aim to find out the differences in language learning motivation between immersion students and students from general classes. As a result it was found out that the motivation scale did not function exactly according to the Self-Determination Theory. The questionnaire needs further developing to fit better in the language learning motivation context. According to the study it can be said that the Swedish immersion students had higher and more intrinsic language learning motivation and they experienced less amotivation than the general class students. However in this study also the students from general classes were rather highly motivated, so the differences between these two groups were not as significant as they were predicted to be.