Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kiertotalousohjelma"

Sort by: Order: Results:

  • Pirtonen, Heidi (2022)
    Kiertotalous on talousmalli, jossa on siirrytty kestämättömän kulutuksen sijaan materiaalien tehokkaaseen ja kestävään hyödyntämiseen siten, että ne pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään ja turvallisesti. Siirtymä kiertotalouteen vaatii kokonaisvaltaista muutosta koko järjestelmässä ja niissä säännöissä ja käytännöissä, joiden mukaan yhteiskunta toimii. Tämä vaatii muutoksia päätöksenteossa ja ohjauksessa, suunnittelussa, sekä eri toimijoiden, kuten yritysten ja kuluttajien asenteissa ja käyttäytymisessä. Tutkielman tavoitteena on luoda malli kiertotalousilmiöstä ja kuvata siirtymää mallin avulla. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, miten eri toimijat ja toimijaryhmät ovat arvioineet kiertotalousohjelmaa siinä esitettyjen muutoskeinojen näkökulmasta. Mitkä keinot ovat saaneet eniten painoarvoa, ja mitä keinoja on mahdollisesti kritisoitu? Tavoitteena on lisäksi tuottaa kuvaus siitä, ketkä ovat keskeiset toimijat tai toimijaryhmät, jotka ovat käyneet diskurssia kiertotalousohjelmasta tai ketkä on huomioitu ohjelmassa keskeisiksi kiertotalousmurroksen toimijoiksi. Tutkimusaineistona käytin valtioneuvoston julkaisemaa kiertotalousohjelmaa sekä siitä lausuntopalvelun kautta annettuja lausuntoja. Tutkimusmenetelmänä käytin laadullista tutkimusta. Sen avulla on mahdollista tarkastella tutkittavaa ilmiötä perusteellisemmin ja myös käsitteellistää tutkittavaa ilmiötä. Aineiston analyysitapana käytin sisällönanalyysiä. Se soveltui tutkimukseeni, koska keskityin nimenomaan diskurssin sisältöön ja analysoin aineistoa siitä näkökulmasta, mitä sisältö kertoo muutoksen mahdollisuuksista. Myös toimijoiden rooli oli keskeinen, sillä kiertotaloussiirtymä vaatii aktiivista toimijuutta. Toimijoissa korostui valtion, ministeriöiden ja kuntien rooli sekä elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toimijat. Hieman yllättäen tiede ja tutkimus sai vähemmän painoarvoa. Useita toimenpiteitä oli kritisoitu konkretian tai resurssien puutteesta. Lisäksi yhteensopivuus muiden tavoitteiden, strategioiden ja kannustimien kanssa aiheuttivat kritiikkiä. Ohjelmaehdotuksen hallintoa koskevat toimenpiteet saivat eniten huomiota lausunnoissa. Tämä viittaa siihen, että ohjauksella katsotaan olevan merkittävä rooli kiertotaloussiirtymässä. Toisaalta myös ekosysteemitoiminta ja tiede ja tutkimus huomioitiin laajalti. Vaikka ohjelmassa ja lausunnoissa oli paljon mainintoja innovaatioista ja tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, kiertotaloussiirtymän näkökulmasta molemmat pohjautuivat kuitenkin ennemmin olemassa olevan lineaarisen talousjärjestelmän muokkaamiseen kuin kokonaan uuteen kiertotalouteen siirtymiseen. Tämä korostaa regiimin polkuriippuvuutta.
  • Pirtonen, Heidi (2022)
    Kiertotalous on talousmalli, jossa on siirrytty kestämättömän kulutuksen sijaan materiaalien tehokkaaseen ja kestävään hyödyntämiseen siten, että ne pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään ja turvallisesti. Siirtymä kiertotalouteen vaatii kokonaisvaltaista muutosta koko järjestelmässä ja niissä säännöissä ja käytännöissä, joiden mukaan yhteiskunta toimii. Tämä vaatii muutoksia päätöksenteossa ja ohjauksessa, suunnittelussa, sekä eri toimijoiden, kuten yritysten ja kuluttajien asenteissa ja käyttäytymisessä. Tutkielman tavoitteena on luoda malli kiertotalousilmiöstä ja kuvata siirtymää mallin avulla. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, miten eri toimijat ja toimijaryhmät ovat arvioineet kiertotalousohjelmaa siinä esitettyjen muutoskeinojen näkökulmasta. Mitkä keinot ovat saaneet eniten painoarvoa, ja mitä keinoja on mahdollisesti kritisoitu? Tavoitteena on lisäksi tuottaa kuvaus siitä, ketkä ovat keskeiset toimijat tai toimijaryhmät, jotka ovat käyneet diskurssia kiertotalousohjelmasta tai ketkä on huomioitu ohjelmassa keskeisiksi kiertotalousmurroksen toimijoiksi. Tutkimusaineistona käytin valtioneuvoston julkaisemaa kiertotalousohjelmaa sekä siitä lausuntopalvelun kautta annettuja lausuntoja. Tutkimusmenetelmänä käytin laadullista tutkimusta. Sen avulla on mahdollista tarkastella tutkittavaa ilmiötä perusteellisemmin ja myös käsitteellistää tutkittavaa ilmiötä. Aineiston analyysitapana käytin sisällönanalyysiä. Se soveltui tutkimukseeni, koska keskityin nimenomaan diskurssin sisältöön ja analysoin aineistoa siitä näkökulmasta, mitä sisältö kertoo muutoksen mahdollisuuksista. Myös toimijoiden rooli oli keskeinen, sillä kiertotaloussiirtymä vaatii aktiivista toimijuutta. Toimijoissa korostui valtion, ministeriöiden ja kuntien rooli sekä elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toimijat. Hieman yllättäen tiede ja tutkimus sai vähemmän painoarvoa. Useita toimenpiteitä oli kritisoitu konkretian tai resurssien puutteesta. Lisäksi yhteensopivuus muiden tavoitteiden, strategioiden ja kannustimien kanssa aiheuttivat kritiikkiä. Ohjelmaehdotuksen hallintoa koskevat toimenpiteet saivat eniten huomiota lausunnoissa. Tämä viittaa siihen, että ohjauksella katsotaan olevan merkittävä rooli kiertotaloussiirtymässä. Toisaalta myös ekosysteemitoiminta ja tiede ja tutkimus huomioitiin laajalti. Vaikka ohjelmassa ja lausunnoissa oli paljon mainintoja innovaatioista ja tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, kiertotaloussiirtymän näkökulmasta molemmat pohjautuivat kuitenkin ennemmin olemassa olevan lineaarisen talousjärjestelmän muokkaamiseen kuin kokonaan uuteen kiertotalouteen siirtymiseen. Tämä korostaa regiimin polkuriippuvuutta.