Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kiinalaiset"

Sort by: Order: Results:

  • Palojärvi, Alli (2017)
    Turismi ei ole Kiinassa kehittynyt vielä täyteen potentiaalinsa. Vain noin viidellä prosentilla kiinalaisista on passi, mutta jo nyt kiinalaiset käyttävät eniten rahaa turismiin maailmassa. Viimeisen vuosikymmenen aikana myös kiinalaisten turistien määrä Suomessa on kasvanut merkittävästi. Viime aikoina suomalaiset yritykset ovat huomanneet, että Suomessa on tarvetta kiinalaisen kulttuurin ja kiinan kielen osaajille. Suomalainen lehdistö on kiinnittänyt paljon huomiota tilastoihin, joissa kerrotaan kiinalaisten Suomessa viettämistä öistä. Sen sijaan kiinalaisten asiakastyytyväisyyteen hotelleissa ei ole vielä kiinnitetty merkittävästi huomiota. Tästä johtuen tämä tutkimus käsittelee kiinalaisten asiakastyytyväisyyttä suomalaisissa hotelleissa. Tässä tutkimuksessa keskitytään siihen, onko suomalaisissa hotelleissa tarvetta palveluiden parantamiselle kiinalaisten asiakkaiden houkuttelemiseksi ja palvelemiseksi sekä sitä, että jos tarvetta on, millaisia parannuksia hotellien tulisi tehdä palveluilleen. Tämän työn teoreettinen tausta nojaa turismin markkinoinnin teoriaan. Teoria osoittaa, kuinka asiakkaan erikoistarpeiden huomiointi ja asiakastyytyväisyys vaikuttavat asiakkaan uskollisuuteen, asiakkaan todennäköisyyteen suositella palvelua ja asiakassuhteen säilyttämiseen. Tässä tutkielmassa tietoa on kerätty eri lähteistä. Lähteinä on käytetty aikaisempaa tutkimusta sekä suomalaisissa uutisissa julkaistuja artikkeleita. Lisäksi työtä varten on haastateltu viittä kiinalaisten turistien opasta. Tämän vuoksi tutkimus on niin empiirinen kuin teoreettinen, koska työhön on käytetty niin tutkimusta kuin haastatteluita, joissa yksilöt pääsevät ääneen. Tämä työ on kvalitatiivinen etenkin johtuen kiinalaisten oppaiden haastatteluista. Työssä huomattiin, että suomalaisissa hotelleissa on asioita, joita voisi kehittää kiinalaisten turistien asiakastyytyväisyyden parantamiseksi. Kehityskohteet vaihtelivat pienistä, helposti toteutettavista asioista suuriin, merkittävämpiä investointeja vaativiin muutoksiin. Useimmiten toivottuja muutoksia oli kuuman veden tarjoaminen hotelleissa sekä aamupalan muuttaminen enemmän kiinalaista makua vastaavaksi. Lisäksi kirjallisissa lähteissä mainittiin usein asiakkaiden toive saada palvelua sekä informaatiota kohteesta kiinaksi. Tämän tutkimuksen tulokset ovat varsin samanlaisia ulkomailla tehtyjen tutkimusten kanssa. Haasteet ja ratkaisut kiinalaisten ymmärtämisessä ympäri länsimaita näyttävät olevan varsin samanlaisia.
  • Wei, Anna-Maria (2016)
    Tutkimuksessa tarkastellaan kiinalaisten käsityksiä sielun kuolemanjälkeisyydestä. Tarkemmin ottaen siinä pohditaan käsityksiin vaikuttavia tekijöitä ja niiden syvällisempää luonnetta. Tutkimuksen teoriatausta perustuu uskontotieteen, sosiaalitieteiden ja kulttuurintutkimuksen sekä Kiinan uskonnollisuutta koskevien tutkimusten tuomiin näkökulmiin. Tutkimuksen primääriaineisto koostuu teemahaastatteluista, jotka suoritettiin Kiinassa kesällä vuonna 2013. Haastatteluihin osallistui 11 eri-ikäistä kiinalaista kaupunkilaista. Tutkimuksen analyysi perustuu sen aineiston systemaattiseen luokitteluun ja teemoitteluun. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään uskontotieteellisiä ja etnografisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimus osoittaa, että haastateltavat käsittivät sielun yhtenä kokonaisuutena, joskin siihen viitattiin eri konteksteissa eri tavoin. He viittasivat sieluun kuolemanjälkeisyyden kontekstissa lähinnä joko sanoilla ”sielu” (灵魂 linghun) tai ”henki” (鬼 gui). Tällöin he käsittivät sielun ja hengen viittaavan ihmisen henkisen tai aineettoman osa-alueen olemassaolon muotoon tai jatkumoon. Henkiin yhdistettiin enemmän negatiivisia mielikuvia kuin sieluun. Henki oli kuitenkin käsitteenä tutttavallisempi kuin sielu, ja siihen myös liitettiin omakohtaisia kokemuksia. Tutkimuksen perusteella voidaan myös päätellä, että pohdittaessa kiinalaisten käsityksiä sielusta on sielun ominaisuuksien erittelyn lisäksi myös tuotava esille käsitysten luonne, joka on riippuvainen niiden kontekstista. Käsitysten merkitys ja niihin uskomisen tavat vaihtelevat yksilöllisesti. Haastateltavien käsityksiin vaikuttavia sisäisiä tekijöitä olivat esimerkiksi päättelyn logiikka, tunteet, kokemukset ja oman tai läheisen henkilön kuoleman ajankohtaisuus. Ulkoisesti käsityksiin vaikuttivat esimerkiksi oma elinympäristö, perinne, yhteisö, kasvatus ja politiikka. Tutkimuksen näkökulmasta katsottuna esimerkiksi kaupungissa asuminen ja tieteen päättelytapoihin tutustuminen näyttäytyivät sielun kuolemanjälkeiseen olemassaoloon uskomista sekä siihen keskittymistä vähentävinä tekijöinä. Henkiin uskominen yhdistettiin joskus taikauskoisuuteen ja se koettiin usein negatiivisena asiana, sillä haastateltavat kokivat tähän elämään keskittymisen olevan tärkeämpää. Tutkimus antaa lisätietoa kiinalaisten sielun kuolemanjälkeisyyteen liittyvistä käsityksistä niin yleisen kuin henkilökohtaisenkin näkökulman kautta, ja sen kautta voidaan saada tietoa niin yksilön ajatuksista kuin ympäröivästä yhteiskunnastakin. Tutkimus osoittaa, että käytännön näkökulmasta katsottuna kiinalaisten käsitykset sielusta ovat luonteeltaan merkityksellisiä, kontekstisidonnaisia käsityksiä, joihin uskominen ja suhtautuminen vaihtelee yksilöllisesti.