Browsing by Subject "kilpailuvaltio"

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kilpailukyky- ja talouspuheen ilmenemistä sosiaali- ja terveyspolitiikan osalta Suomen hallitusohjelmissa vuosina 1991 – 2015. Hallitusohjelmasta on tullut vuoden 2000 perustuslakiuudistuksen jälkeen yksi keskeisimmistä poliittisista asiakirjoista Suomessa. Hallitusohjelma on paitsi hallituksen toimintasuunnitelma, mutta myös hallituksen tahdon ilmaisu, jossa määritellään suunta johon maan halutaa kulkevan vaalikauden aikana. Tutkimus esitää, että kilpailuvaltion ja talouspuheen merkitys on kasvanut hallitusohjelmissa sosiaali- ja terveyspolitiikan osalta. Tutkimuksen teoreettisena lähestymistapana ovat näkemykset talouspuheesta, kilpailuvaltiosta sekä kilpailukykypuheesta. 1990-luvulta alkaen suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut käynnissä muutos, jonka myötä kilpailuvaltio on korvannut hyvinvointivaltion. Muutos hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioksi on tarkoittanut myös muutosta vallitseviin talous- ja yhteiskuntapolitiikan ideologioihin ja instituutioihin. Kilpailuvaltion ideaan kuuluu puhe kilpailukykypuheesta, jonka käsitteitä ovat esimerkiksi kilpailukyky, joustavuus, kannustaminen, osaaminen, teknologia ja innovaatiot. Talouspuheessa talouden ja politiikan välille pyritään tekemään rajanvetoa, jolloin politiikan liikkumavara rajoittuu ja talouden kysymykset rajautuvat politiikan ulkopuolelle. Talouspuheeseen liittyy myös ajattelu siitä, että taloudellisiin välttämättömyyksiin vedoten tehdään hyvinvointivaltiota supistavaa politiikkaa. Tutkimuksessa tarkastellaan kriittisen diskurssianalyysin ja määrällisen tekstianalyysin keinoin hallitusohjelmien sosiaali- ja terveyspolitiikkaa koskevia osiota teoreettisen lähestymistavan mukaisesti. Tarkastelun kohteena on erityisesti se, millä tavoin kilpailukyky- ja talouspuhe ilmenevät hallitusohjelmissa, ja se, onko kilpailuvaltion idea syrjäyttänyt hyvinvointivaltion tarkasteltavassa aineistossa. Analysoinnissa otetaan myös huomioon kunkin hallitusohjelman laadittaessa vallinnut yhteiskunnallinen konteksti, erityisesti kansantalouden tilan näkökulmasta. Kriittinen disukurssianalyysi toimii tutkimuksessa erityisesti makrotason kriittisena tulkintanäkökulmana. Määrällista tekstianalyysiä työssä käytetään kilpailukyky- ja talouspuheen sekä hyvinvoinnin käsitteiden määrällisen esiintymisen tarkasteluun aineistossa. Tutkimusaineistona tutkimuksessa toimivat Suomen hallitusohjelmat vuosina 1991 – 2015 ja erityisesti ohjelmien sosiaali- ja terveyspolitiikkaa koskevat osiot. Tutkielman aineisto on rajattu ajallisesti koskemaan aikaväliä 1991 - 2015, sillä vaikka kirjaus hallitusohjelmasta tulikin perustuslakiin vasta vuonna 2000, oli jo vuoden 1991 hallitusmuotoon kirjattu säädös, jonka mukaan hallituksen oli välittömästi virkaan astuttuaan annettava ohjelmansa tiedoksi eduskunnalle. Vaikka jokainen Suomen hallitus on tehnyt oman hallitusohjelmansa, ei ennen vuoden 1991 hallitusmuodon säädöstä hallituksella ollut velvoitetta antaa ohjelmaansa tiedoksi eduskunnalle. Tutkimuksessa todetaan, että kilpailukyky- ja talouspuheen merkitys hallitusohjelmien sosiaali- ja terveyspolitiikkaa koskevissa osiossa on kasvanut. Tämä tarkoittaa sitä, että kilpailuvaltion idea on levinnyt koskemaan myös sosiaali- ja terveyspolitiikkaa hallitusohjelmissa. Kilpailukyky- ja talouspuheen käsitteiden esiintyminen ohjelmissa sosiaali- ja terveyspolitiikan osalta on kasvanut. Puhe kannustamisesta, kilpailukyvyn nousu osaksi hyvinvoinnin tekijäksi ovat esimerkkejä tästä. Taloudellinen tilanne on vaikuttanut osittain hallitusohjelmissa käytettyyn kieleen. Sen sijaan aineiston analysoinnin perusteella esimerkiksi hallituspohja ei vaikuta hallitusohjelmien kielenkäyttöön merkittävällä tavalla. Talouspuheelle ominaiset argumentation piirteet ovat yleistyneet hallitusohjelmien sosiaali-ja terveyspolitiikkaa koskevissa osiossa. Kestävyysvaje, leikkausten perusteleminen hyvinvoinnin turvaamisella ja puhe rakenteellisesta uudistamisesta ovat esimerkkejä tästä.

Suomen perustulokokeilu järjestettiin vuosina 2017–2018. Se sai osakseen merkittävää kansainvälistä huomiota. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan perustulokokeilua ja sen saama kansainvälistä medianäkyvyyttä. Kokeilun pääasiallisena tavoitteena oli selvittää, miten sosiaaliturvaa voi muuttaa työhön kannustavaksi ja osallistavaksi, ja onko perustulon avulla mahdollista yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää vähentäen näin raskasta byrokratiaa. Tutkielmassa selvitetään, miten kansainvälinen media uutisoi Suomen perustulokokeilusta, millainen kansainvälisen median luoma kuva Suomesta ja suomalaisista on, ja mitä mahdollisia seurauksia perustulokokeilun kaltaisella sosiaalisella innovaatiolla on Suomen maakuvan muodostumiseen. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, jonka kehittäjinä pidetään Peter L. Bergeriä ja Thomas Luckmannia. Tutkielman keskeiset käsitteet ovat valtion kilpailukyky, sosiaaliset innovaatiot ja maakuva. Ne kietoutuvat yhteen tarjoten näköalan laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen. Ne kuvaavat kehitystä, jonka seurauksena yritysmaailmasta tutut käsitteet ja tavoitteet ovat tulleet osaksi valtionhallinnon puhetapoja. Tutkimusaineisto koostuu kansainvälisistä verkkojulkaisuista kerätyistä Suomen perustulokokeilua käsittelevistä artikkeleista. Aineistoon on kerätty kansainvälisesti tunnettujen uutismedioiden verkkojulkaisuissa esiintyneet artikkelit. Verkkoartikkeliaineiston osumia on 33 kappaletta ja ne sijoittuvat aikavälille 1.9.2015–31.1.2018. Tutkimusmenetelmänä käytetään mediakehysanalyysia. Analyysia ovat kehittäneet esimerkiksi Zhongdang Pan & Gerald M. Kosicki sekä James W. Tankard, Jr. Menetelmän avulla aineistosta pyritään etsimään tapoja, joilla suomalaista perustulokokeilua on kansainvälisessä mediassa kehystetty ja näiden kehyksien avulla hahmottamaan, millä tavoin hahmottamaan Suomi ja suomalaiset aineistossa esitetään. Aineistosta löytyi viisi kehystä: talouden kehys, inhimillisesti kiinnostava kehys, konfliktikehys, tulevaisuuden kehys ja politiikan kehys. Talouden kehys, inhimillisesti kiinnostava kehys ja konfliktikehys ovat median usein käyttämiä kehyksiä. Näiden kehystysten taustalla on siis median oma toimintalogiikka ja sen pyrkimys tuottaa yleisöä kiinnostavaa ja koukuttavaa sisältöä. Sen sijaan tulevaisuuden kehys ja politiikan kehys ovat tyypillisiä juuri Suomen perustulokokeilua käsittelevissä artikkeleissa. Talouden kehys nostaa esiin Suomen talouden ongelmat, mutta Suomi kuvataan myös maana, joka on tarttunut toimeen ja pyrkinyt löytämään innovatiivisia ratkaisuja työttömyyden nujertamiseksi. Inhimillisesti kiinnostava kehys luo kuvaa suomalaisista koulutettuina, ahkerina ja yritteliäinä kansalaisina, joiden suurimmaksi esteeksi kuvataan Suomen byrokraattinen sosiaaliturvajärjestelmä. Konfliktikehyksessä tehdään näkyviksi suomalaisen yhteiskunnan jakolinjat suhteessa perustuloon ja perustulokokeiluun. Tulevaisuuden kehyksessä Suomi ja suomalaiset esitetään ennakkoluulottomina edelläkävijöinä, jotka pyrkivät löytämään ratkaisuja tulevaisuuden yhteiskuntia piinaaviin ongelmiin. Politiikan kehyksessä Suomi näyttäytyy kokeilunhaluisena, dynaamisena ja tulevaa ennakoivana maana, joka korostaa sosiaalisten innovaatioiden roolia hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisprosessissa. Aineiston tapa kehystää Suomen perustulokokeilu, Suomi ja suomalaisuus on pääosin myönteinen ja sen voi nähdä olevan linjassa kilpailukykyisen valtion sekä Suomen maakuvatyöstä vastaavien tahojen pyrkimysten ja tavoitteiden kanssa. Sosiaaliset innovaatiot, kuten tämän tutkimuksen tapausesimerkki perustulokokeilu, edustavat toimivaa yhteiskuntaa ja toisaalta tieteellisen tutkimuksen ja tiedon hyödyntämistä yhteiskunnan toimintakyvyn parantamisessa.