Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kirjallisuustiede"

Sort by: Order: Results:

  • Rossi, Anni (2020)
    Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Daphne du Maurierin romaanin Rebecca (1938) kertojan eli rouva de Winterin kerronnan epäluotettavuutta. Tutkin teosta erityisesti James Phelanin epäluotettavuuden teorian kautta, ja hyödynnän tutkimuksessani myös Dorrit Cohnin käsitteitä kertova ja kokeva minä. Phelanin epäluotettavan kertojan käsitteen määritelmä pohjautuu vahvasti Wayne C. Boothin määritelmään, jonka mukaan “kertoja on luotettava, kun hän puhuu tai toimii teoksen normien mukaisesti ja epäluotettava, kun hän puhuu tai toimii niiden vastaisesti” (Booth 1983, 158–159). Phelanin määritelmän mukaan “henkilökertoja on ‘epäluotettava’, kun hän antaa jostain tapahtumasta, henkilöstä, ajatuksesta tai muusta kerronnallisen maailman kohteesta selostuksen, joka eroaa selostuksesta, jonka sisäistekijä antaisi” (Phelan 2005, 49). Teoksessa rouva de Winterin kerronta jakautuu vanhemman ja nuoremman rouva de Winterin kerrontaan. Cohnin käsitteet kertova minä ja kokeva minä viittaavat tällaiseen retrospektiiviseen homodiegeettiseen henkilökertojaan, joka muistelee tapahtumia menneisyydessään (Cohn 1978,143). Tutkimukseni mukaan rouva de Winterin kerronnan epäluotettavuus perustuu pääosin hänen kokevan minänsä puutteelliseen kykyyn ymmärtää ja havainnoida tapahtumia, mikä ilmenee siten, että hän usein tulkitsee tapahtumia väärin. Tämän lisäksi rouva de Winter toisinaan raportoi tapahtumia puutteellisesti.
  • Rossi, Anni (2020)
    Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Daphne du Maurierin romaanin Rebecca (1938) kertojan eli rouva de Winterin kerronnan epäluotettavuutta. Tutkin teosta erityisesti James Phelanin epäluotettavuuden teorian kautta, ja hyödynnän tutkimuksessani myös Dorrit Cohnin käsitteitä kertova ja kokeva minä. Phelanin epäluotettavan kertojan käsitteen määritelmä pohjautuu vahvasti Wayne C. Boothin määritelmään, jonka mukaan “kertoja on luotettava, kun hän puhuu tai toimii teoksen normien mukaisesti ja epäluotettava, kun hän puhuu tai toimii niiden vastaisesti” (Booth 1983, 158–159). Phelanin määritelmän mukaan “henkilökertoja on ‘epäluotettava’, kun hän antaa jostain tapahtumasta, henkilöstä, ajatuksesta tai muusta kerronnallisen maailman kohteesta selostuksen, joka eroaa selostuksesta, jonka sisäistekijä antaisi” (Phelan 2005, 49). Teoksessa rouva de Winterin kerronta jakautuu vanhemman ja nuoremman rouva de Winterin kerrontaan. Cohnin käsitteet kertova minä ja kokeva minä viittaavat tällaiseen retrospektiiviseen homodiegeettiseen henkilökertojaan, joka muistelee tapahtumia menneisyydessään (Cohn 1978,143). Tutkimukseni mukaan rouva de Winterin kerronnan epäluotettavuus perustuu pääosin hänen kokevan minänsä puutteelliseen kykyyn ymmärtää ja havainnoida tapahtumia, mikä ilmenee siten, että hän usein tulkitsee tapahtumia väärin. Tämän lisäksi rouva de Winter toisinaan raportoi tapahtumia puutteellisesti.
  • Mononen, Laura (2023)
    Tarkastelen maisterintutkielmassani väkivallan ja sen uhan kuvausta Kristiina Vuoren teoksessa Samettiin kätketty. Tutkimuksen aiheeksi olen valinnut romaanin päähenkilön Margaretan väkivaltaan ja sen uhkaan liittyvät kokemukset silloin, kun hän toimii niiden uhrina. Tutkimuskysymyksiksi nousevat sekä se, minkälaista väkivaltaa Margareta kohtaa tarinan aikana, että se, kuinka väkivallan ja sen uhan kokemuksia teoksessa kuvataan. Tarkastelun kohteiksi otan sen, minkälaisia tunteita väkivalta ja sen uhka päähenkilössä herättävät. Tunteena erityisesti pelko, jonka teoreettisena lähtökohtana käytän Sara Ahmedin tunteiden tutkimusta, kulkee analyysissa mukana halki koko tutkielman. Lisäksi tutkielman aikana selvennän myös Margaretalle tarinan aikana tarjoiltuja selviytymiskeinoja sekä kertomuksen eettisiä ulottuvuuksia. Tutkielma jakautuu kahden väkivallan muodon tarkasteluun. Ensimmäinen näistä on seksuaalinen väkivalta, jonka teoreettiseksi viitekehykseksi on valikoitunut sukupuolentutkimus. Käsittely jakautuu kahteen osaan: Margaretan nuorena kokemaan raiskaukseen sekä Margaretan aikuisena kohtaamaan seksuaaliseen väkivaltaan ja sen uhkaan. Toinen tarkastelun kohteena olevista väkivallan muodoista on rakenteellinen väkivalta, jonka käsittelyn lähtökohdat ovat tunteiden tutkimuksessa. Rakenteellinen väkivalta käy tarinassa ilmi Margaretan salaisuuden yhteydessä ja osiossa analysoinkin sitä, minkälaisia väkivallan uhkaan linkittyviä tunteita Margareta käy läpi ennen salaisuuden paljastumista sekä sitä, minkälaista väkivaltaa hän kohtaa oikeusjärjestelmän kautta salaisuuden paljastumisen jälkeen. Lisäksi selvitän, kuinka käsitykset kunniasta ja häpeästä yhdistyvät teoksessa kuvattuun väkivaltaan. Sekä seksuaalisen väkivallan että rakenteellisen väkivallan analyysissa pohdin myös sitä, miten Margareta kertoja-fokalisoijana vaikuttaa väkivallan ja sen uhan kokemuksien kuvaukseen.Tutkielman aikana käy ilmi myös se, kuinka Margaretan väkivallan tekijöihin kohdistuvan kritiikin kautta teos ottaa väkivaltaan kritisoivan otteen. Lisäksi osoitan, kuinka erilaiset väkivallan muodot kietoutuvat tarinassa yhteen toistensa kanssa.
  • Mononen, Laura (2023)
    Tarkastelen maisterintutkielmassani väkivallan ja sen uhan kuvausta Kristiina Vuoren teoksessa Samettiin kätketty. Tutkimuksen aiheeksi olen valinnut romaanin päähenkilön Margaretan väkivaltaan ja sen uhkaan liittyvät kokemukset silloin, kun hän toimii niiden uhrina. Tutkimuskysymyksiksi nousevat sekä se, minkälaista väkivaltaa Margareta kohtaa tarinan aikana, että se, kuinka väkivallan ja sen uhan kokemuksia teoksessa kuvataan. Tarkastelun kohteiksi otan sen, minkälaisia tunteita väkivalta ja sen uhka päähenkilössä herättävät. Tunteena erityisesti pelko, jonka teoreettisena lähtökohtana käytän Sara Ahmedin tunteiden tutkimusta, kulkee analyysissa mukana halki koko tutkielman. Lisäksi tutkielman aikana selvennän myös Margaretalle tarinan aikana tarjoiltuja selviytymiskeinoja sekä kertomuksen eettisiä ulottuvuuksia. Tutkielma jakautuu kahden väkivallan muodon tarkasteluun. Ensimmäinen näistä on seksuaalinen väkivalta, jonka teoreettiseksi viitekehykseksi on valikoitunut sukupuolentutkimus. Käsittely jakautuu kahteen osaan: Margaretan nuorena kokemaan raiskaukseen sekä Margaretan aikuisena kohtaamaan seksuaaliseen väkivaltaan ja sen uhkaan. Toinen tarkastelun kohteena olevista väkivallan muodoista on rakenteellinen väkivalta, jonka käsittelyn lähtökohdat ovat tunteiden tutkimuksessa. Rakenteellinen väkivalta käy tarinassa ilmi Margaretan salaisuuden yhteydessä ja osiossa analysoinkin sitä, minkälaisia väkivallan uhkaan linkittyviä tunteita Margareta käy läpi ennen salaisuuden paljastumista sekä sitä, minkälaista väkivaltaa hän kohtaa oikeusjärjestelmän kautta salaisuuden paljastumisen jälkeen. Lisäksi selvitän, kuinka käsitykset kunniasta ja häpeästä yhdistyvät teoksessa kuvattuun väkivaltaan. Sekä seksuaalisen väkivallan että rakenteellisen väkivallan analyysissa pohdin myös sitä, miten Margareta kertoja-fokalisoijana vaikuttaa väkivallan ja sen uhan kokemuksien kuvaukseen.Tutkielman aikana käy ilmi myös se, kuinka Margaretan väkivallan tekijöihin kohdistuvan kritiikin kautta teos ottaa väkivaltaan kritisoivan otteen. Lisäksi osoitan, kuinka erilaiset väkivallan muodot kietoutuvat tarinassa yhteen toistensa kanssa.