Browsing by Subject "kirkko-oikeus"

Suomen evankelis-luterilainen kirkko näki tarpeen kirkkolainsäädännön kokonaisuudistukselle jo yli 15 vuotta sitten. Uuden kirkkolain säätäminen osoittautui kuitenkin ennakoitua vaikeammaksi. Kirkkolaki säädetään erityisessä prosessissa, jossa eduskunta voi tehdä kirkolliskokouksen tekemään lakiehdotukseen ainoastaan teknisiä muutoksia ja päättää lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Perustuslaista johtuvista syistä valmis lakiehdotus palautettiin eduskunnan valiokunnista takaisin kirkkohallituksen valmisteluun vuonna 2020. Tutkimuksessani tarkastelen, millainen merkitys kirkkolakiin jätettäväksi ehdotetulla tunnustuspykälällä oli uuden kirkkolain säätämisprosessissa. Vuonna 2020 perustuslakivaliokunta katsoi kirkon tunnustuksen kuuluvan uskonnollisen yhdyskunnan sisäisen autonomian piiriin. Valiokunnan mukaan oli ongelmallista, että kirkon tunnustus olisi kiinni lainsäätäjän kulloisestakin tahdosta. Tunnustus olisi perustuslakivaliokunnan mukaan tullut siirtää kirkkojärjestykseen. Kirkolliskokous päätti kuitenkin säilyttää tunnustuksen kirkkolaissa, eikä näin ollen noudattanut valiokunnan kehotusta tunnustuspykälän sijainnin muuttamisesta. Lopulta eduskunta hyväksyi uuden kirkkolain ja siihen liittyvät lait 2.3.2023. Tunnustuspykälä sijaitsee ainakin toistaiseksi jatkossakin kirkkolaissa. Tutkimusaineistonani käytän velvoittavia oikeuslähteitä, kuten voimassa olevaa kirkkolakia, kirkkojärjestystä sekä perustuslakia. Lähteitäni ovat myös sekä eduskunnan valiokuntien mietinnöt että valiokunnille annetut asiantuntijalausunnot. Myös kirkon hallinnon asiakirjat ovat tärkeitä lähteitäni. Lisäksi käytän laajasti aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Tutkimusmenetelmäni on pääosin oikeusdogmaattinen. Suomen kirkkolaki instituutiona ja siihen liittyvät oikeudelliset normit ja käytännöt ovat historiallisen kehityksen tuloksia. Siksi metodini on osin myös oikeushistoriallinen. Käyn tutkielmassani läpi tunnustuspykälään liittyvää keskustelua, jota käytiin kirkkolain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Keskustelu tunnustuspykälän sijainnista alkanee uudelleen viimeistään mahdollisen uuden lain säätämisvaiheessa. Kirkolliskokouksen ottama, lainsäätäjän näkökulmasta jopa uppiniskainen kanta, tunnustuspykälän säilyttämiseksi kirkkolaissa, lienee ollut yksi syy siihen, miksi eduskunnan valiokunnat päätyivät viimeisissä mietinnöissään ehdottamaan kirkkolain erityisen säätämisjärjestyksen tarpeellisuuden uudelleen arviointia.