Browsing by Subject "kiusaaminen"

Huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet Suomessa viime vuosien aikana merkittävästi, etenkin nuoremmissa ikäryhmissä. Kokeilun ja käytön yleistyminen koskee erityisesti kannabista ja sen kokeilua. Suurella osalla kannabiskokeilut jäävät muutamaan käyttökertaan. Mutta myös muiden huumeiden käyttö on lisääntynyt Suomessa. Käytön lisääntyminen on näkynyt käytöstä johtuvien haittojen kasvuna. Viime vuosina huumesairaudet ja nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet. Myös huumeiden ongelmakäyttö on lisääntynyt. Tässä tutkimuksessa keskitytään nuorten päihdeongelman tarkasteluun sosiaalisten suhteiden, erityisesti lähi- ja vertaissuhteiden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millä tavoin sosiaaliset suhteet voivat vaikuttaa päihdeongelman syntyyn, motivoida päihdemaailmasta irtautumista sekä edistää toipumista. Tutkimustehtävää lähestytään kysymällä, millä tavoin sosiaaliset suhteet vaikuttuvat päihteiden ongelmakäyttöön. Pääkysymyksen lisäksi kysytään, millaisia sosiaaliset suhteet ovat eri elämänvaiheissa olleet, ja mitä päihteiden ongelmakäyttöön kytkeytyviä ilmiöitä sosiaalisista vuorovaikutussuhteista löytyy. Tutkimusteemoja tarkastellaan kuulumisen ja yhteisöllisyyden viitekehyksissä. Tutkielman aineistona on haastatteluaineisto, joka koostuu kuuden päihdeongelmasta toipuvan nuoren haastattelusta. Narratiiviset menetelmät muodostavat tutkielman metodologisen perustan. Narratiivisille menetelmille tyypilliseen tapaan, tutkielmassa pyritään tarkastelemaan ilmiötä haastateltavien biografioihin sidottuina. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan kiusatuksi tuleminen ja ulkopuolisuuden tunne ovat yhteydessä päihdeongelman kehittymiseen. Vertaisyhteisölliset kiinnikkeet olivat kiusatuksi tulemisen ja ulkopuolisuuden tunteen vuoksi ohuet. Syntyi kuulumisen vajeita, joihin vertaisyhteisöllisyyden ulkopuoliset päihdealakulttuurit tarjosivat vastakaikua. Uuden sosiaalisen maailman löytymisestä seurannut voimakas yhteisöllisyyden tunne oli merkittävä syvemmälle päihdemaailman sysännyt tekijä. Päihdeongelman kehittyessä ja ongelmien syvetessä päihdealakulttuurit alkoivat erkaantua toisistaan. Päihdemaailmaa ja sen vuorovaikutussuhteita leimasi kavaluus, petollisuus, väkivalta ja yhteisöllisen liiman vähyys. Perhesuhteiden lisäksi edellä mainitut tekijät olivat merkittäviä päihdemaailmasta irtautumista motivoivia syitä. Tulosten perusteella päihdemaailmasta irtautumisen jälkeen toipuva saa merkittävää apua ja tukea vertaistukiyhteisöllisyydestä ja lähisuhteista uuden elämänvaiheen vakiinnuttamisessa. Elämän uudelleen rakentumisen tukena tavanomaiset sosiaaliset suhteet ovat hyvin merkityksellisiä. Monesti puhutaan päihteiden käytön alkamisen yhteydessä vääränlaiseen kaveriporukkaan ajautumisesta. Tulosten perusteella väitän, että pohjimmiltaan epämääräisiin porukoihin ajautumisessa on kyse kuulumisen tarpeiden täyttämisestä ja positiivisen minäkuvan rakentumisesta. Kyse on myös siitä, että näihin porukoihin ajautuvien tavanomaiset menestymisen mahdollisuudet ovat eri syistä johtuen heikot.

The object of this study was to examine how children described being disturbed and how much it included bullying. Second, how much participation and unclear orientations were differing from each other when it comes to disturbing situations in day care. Third, they wanted to find associations between children's age and disturbing orientations in this study. The aim of this study is that day care educators could become more aware, understanding and responsive to disturbing behaviour and exercise of power between children. The study was based on a large and international Early Childhood Education research and development project, called Source of Orientation. The data was collected in spring 2010 from different kinds of day care centres and 8 Councils of Eastern-Uusimaa and Hämeenlinna. There were 816 children who took part the project. The data was collected in multi-methodical methods: children's interview, observation and learning environment assessment. The data was mainly used as quantitative data in the project in this study. The qualitative data was based on children's agentive perception created by Jyrki Reunamo (2007b) from Helsinki University. According to the results, most of the children orientated participate when they became disturbed. Also, they understood that disturbing behaviour included bullying. That showed that bullying and disturbing were the same thing for the children. In addition, the study showed individual and developmental differences between children in daily situations in day care. It seemed that the youngest children (2-3 years old) orientated more unclearly than the oldest ones. The oldest children (4-7 years old) orientated participate more often. On the other hand, different kind of disturbing orientations were found in every age group. That indicated that disturbing orientations were not only based on age, but also for example individual settings. In conclusion, strong educators are needed with pedagogical views for young children in peer groups dealing with deterrents, interferences, and disturbing situations. Children orientating in disturbing situations highlighted the importance of child observation, especially when it comes to withdrawn and unclear orientated children.

Aims. The aim of this study is to research preschool childrens’ thoughts and experiences of bullying. The previous studies have shown that bullying appears in early childhood education in many forms. The studies have also verified that bullying in early childhood has long-term impact to the future. Preventing bullying is very important especially with young children. This study consentrated on how preschool children understand bullying. Aditionally it was studied what kind of feelings do children combine with bullying experiences. This study also examined are the children’s peer relationships and experiences of bullying in day-care group possibly interrelated. Methods. I conducted my study in Helsinki University’s practical training. Fourteen of fifteen children from the day-care group got permission to participate in my study. Half of them were girls and half of them were boys. The study group had three five-year-olds and eleven six-year-olds. I interviewed children in small groups utilizing storybooks, buttons, drama method and emotion cards. I videotaped the interviews so that I could observe the situation afterwards. I analysed the transcribed material using the content analysis principles. Sosiometric inquiry helped me to study the daycare group’s peer relations and I compared them to childrens’ answers in the interviews. The inquiry was conducted interviewing children individually. The children were asked to list their three most favorable playmates. I drew a sociogram of the sosiometric inquiry. Results and conclusions. Children recognized bullying and its different forms: physical, verbal, psychical and object related bullying. They had also experiences of bullying. Children combined the feeling of loneliness with bullying experiences and situations were they had been left out from the play. Children adduced that they would tell adult if they were bullied. Most of them would tell to teacher in kindergarden and to mum or dad at home. Children thought that bullying includes negative feelings, like sorrow. Bully was seen more aggressive and harried more sad and depressed. Gender differencies could be found in answers. The sosiogram showed that there were children in the study group who were more popular than the others and also children who were outsiders. The results of this study is supported by earlier studies.

Objectives. The aim of this study was to investigate the connection between parental alcohol use and school bullying among eighth and ninth graders in School health survey from 2019. The research problem was to find out if parental alcohol use could be linked to being a bully at school when other risk factors of being a bully have been observed as well. Previous studies have found that parental alcohol use and being a bully at school may be linked though there were not numerous amount of previous studies. Parental alcohol use affects the lives of many children and adolescents in Finland which makes this as an important topic to explore. This research raises the experiences of adolescents whose parents are consuming alcohol and develops ways to recognize children and adolescents who have a higher risk to become a bully as well as expand the understanding of bullying and it`s causes. Methods. The data used in this study consists of a Finnish school wellbeing survey that was conducted in 2019. The survey is a nation-wide study with target group being one cohort of eighth and ninth grade primary school pupils. The survey received a total of 87 215 responses of which 52 821 fulfilled the criteria of the employed analysis methods. The data was analysed through a linear regression using a forced entry method. There were 15 additional variables used in addition to parental alcohol use. Those variables were formed based on previous studies. Linear regression was used to examine the connection between parental alcohol use and being a bully when other risk factors were observed as well. Results and conclusions. In contrast to previous research, parental alcohol use and other risk factors of this study did predict being a bully at school. But even though the linear regression model itself was statistically significant, it was capable to explain only 16.5 percent of the total variation in being a bully variable. There could be a potential link between parental alcohol use and being a bully at school but the link seemed to be weak according to this study.

Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää, mitä määritelmiä ja käsityksiä koulukiusaamisesta on tutkimuskirjallisuudessa, sekä miten oppilaiden käsityksiin koulukiusaamisesta vaikuttavat oppilaan ikä, sukupuoli tai aiemmat koulukiusaamiskokemukset. Koulukiusaaminen on ollut ajankohtainen ongelma jo pitkään ja on aiheena hyvin tärkeä. Koulukiusaamisen käsitteen ymmärtämisen kannalta on merkittävää tietää minkälaisia määritelmiä sekä käsityksiä siitä on ja mitkä tekijät näihin käsityksiin vaikuttavat, jotta pystyisimme tunnistamaan ja havaitsemaan koulukiusaamista paremmin. Toteutin tutkielmani kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui sekä suomalaisista että ulkomaalaisista tutkimusartikkeleista sekä tutkimuskirjallisuudesta. Aineiston keruussa käytin erityisesti seuraavia hakusanoja sekä niiden yhdistelmiä: kiusaaminen, koulukiusaaminen, school bullying, oppilas. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella voin todeta, että koulukiusaamisen määrittelyyn ei ole yhtä oikeaa tapaa ja määritelmiä sille on lukuisia, mutta tässä tutkimuksessa olevassa aineistossa koulukiusaamisen määrittelyssä painottui kaksi kriteeriä: tekojen tahallisuus ja vallan epätasapaino. Katsaukseni antaa myös viitteitä siitä, että oppilaat kokevat käsityksiensä koulukiusaamisesta olevan ristiriidassa opettajien käsityksiin. Kirjallisuuskatsaukseni myös osoitti, että oppilaiden käsitykset koulukiusaamisesta ja sen ilmenemismuodoista saattavat hieman vaihdella riippuen oppilaan iästä ja sukupuolesta. Mitä enemmän oppilaalle karttuu ikää, sitä monipuolisempi käsitys oppilaalla on koulukiusaamisesta ja sen ilmenemismuodoista. Pojat kuvailevat useammin koulukiusaamisen olevan fyysistä, kun taas tytöt kuvailevat useammin koulukiusaamisen olevan sanallista ja henkistä kiusaamista. Aikaisemmalla koulukiusaamiskokemuksella ei tässä tutkimuksessa löytynyt olevan tilastollisesti merkitsevää eroa siihen, minkälainen käsitys oppilaalla on koulukiusaamisesta.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia sosioemotionaalisten taitojen opetusta sekä sosioemotionaalisten taitojen vaikutuksia kiusaamiseen. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä sosioemotionaalisen oppimisen osa-alueisiin kuuluvia taitoja neljässä tutkimusaineiston interventiossa käsiteltiin ja millä tavoin. Vaikutuksia analysoitiin kahdeksasta eri sosioemotionaaliset taidot ja kiusaamisen yhdistävästä tutkimuksesta. Sosioemotionaaliset taidot ja niistä koostuva sosioemotionaalinen kompetenssi mahdollistaa yksilön terveet ja palkitsevat ihmissuhteet. Kun taas kiusaaminen uhkaa yksilön tervettä kehitystä. Molemmat näistä ilmiöistä näkyvät koulun arjessa. Aiemmissa tutkimuksissa näiden kahden ilmiön yhteyttä on tutkittu vähän. Tässä tutkimuksessa tarkoituksena on kuvata, mitä sosioemotionaalisen oppimisen osa-alueita opetetaan ja millä tavoin sekä koota tietoa sosioemotionaalisten taitojen ja kiusaamisen yhteydestä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin teorialähtöisesti kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto haettiin Helka -tietokannasta. Hakua rajattiin hakusanoilla ja haut dokumentoitiin liitteenä olevaan taulukkoon. Lopullinen tutkimusaineisto muodostui kahdeksasta tutkimusartikkelista, jotka oli julkaistu vuosina 2014–2022. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti ja sisällönanalyysi menetelmiä apuvälineenä käyttäen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että interventioissa opetettiin suoraan sosioemotionaalisen oppimisen neljään osa-alueisiin kuuluvia taitoja. Taitoja opetettiin monilla eri tavoilla ja niitä kehitettiin pääosin ryhmissä. Tulokset osoittivat myös, että sosioemotionaaliset taidot ovat yhteydessä kiusaamisen esiintymiseen ja havaitsemiseen, kiusaamisen uhriksi joutumisen todennäköisyyteen sekä selviytymisstrategioiden toimivuuteen. Vaikka sosioemotionaalisten taitojen opetusta täytyy edelleen tutkia enemmän, voidaan näiden taitojen ajatella auttavan lapsia ja nuoria monin tavoin kiusaamiseen liittyen.

(Objective.) Earlier studies have indicated, that reading can improve and refine one’s ability to empathise. Whilst completing my bachelor’s thesis, I indicated critically with research and studies surrounding the exploration on the effect reading and literature can have on human empathy. Four important matters were found and concluded in researches: transportation, narrativity, identifying with a positive character and customs of reading. The research purpose in this thesis is to explore the concept of preventing bullying through literary tools, based on the evidence of these four important matters. The aim of this study was to design, put into practise and evaluate pedagogical application, which is designed to use literature and these four important matters to prevent bullying. In pedagogical application, designed in this thesis, literature, narrativity, identifying with a positive character and customs of reading was used to help children accomplish experiences of transportation and perezhivanie. In the following thesis I propose to introduce and analyse the pedagogical application as an example to use literature as a concise example on how teachers and pedagogical staff can utilise literature as a measure of preventing bullying in schools. (Method.) I accomplished this study using methods of qualitative and action research. The participants of this study were eleven second-graders from an elementary school in Helsinki. As a study material I used interviews and collected textual material created by children, who took part in the pedagogical application. In the application I used drama and literature as a means as of which to work with our subject – bullying. We read one story of Pekka Töpöhäntä -book series written by Gösta Knutsson. I analysed the collected material by discursive analysis and researched the verbal content created by children. (Results and conclusions.) The results of this study attribute with experiences of transportation and perezhivanie. However, the results are by no means fully conclusive, as the research did not consider all means and circumstances surrounding the collection of data. The results give small indications of what may have created a feeling of transportation and perezhivanie amongst children responding at the time, it is however not possible to make generalized conclusions based on this evidence. The pedagogical application I have created is a partly successful tool, which aims to develop and improve understanding of how literature can be used as a successful method and tool to prevent bullying. By following research, it is possible to examine those parts of the pedagogical application, which have or have not shown effect on progressing the perceptions bullying in amongst children.

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoitus on selvittää varhaiskasvatuksen opettajien koke-muksia kiusaamisen ilmenemisestä, havaitsemisen haasteista ja ehkäisykeinoista esiope-tuksessa. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä keskitytään kiusaamisen määritel-mään, muotoihin, havaitsemiseen, rooleihin ja kiusaamisen ehkäisyyn. Tutkielman tutkimus-kysymykset ovat 1) Millä tavoin kiusaamista ilmenee esiopetuksen arjessa? 2) Miten haas-tavaa kiusaamisen havaitseminen on? 3) Millä menetelmillä kiusaamista ehkäistään pienten lasten kanssa? Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella, mikä laitettiin suljettuun Facebook ryhmään. Tutkimukseen osallistui 12 varhaiskasvatuksen opettajaa, ja kyselylomakkeen kysymykset luotiin pohjautuen tutkielman teoreettiseen viitekehykseen. Aineiston analyysi toteutettiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksesta ei voida tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä. Tutkielma osoitti, että varhaiskasvatuksen opettajat havaitsivat pienten lasten parissa esiintyvän kiusaamisen ilmenevän usein hiljaisena ja sanallisena, muttei aina fyysisenä ilmiönä. Yleisin kiusaamisen tyyppi mitä varhaiskasvatuksen opettajat havaitsivat, oli leikistä ulkopuolelle jättäminen. Aineistosta ilmeni kiusaamista tapahtuvan useimmiten silloin kun aikuinen ei ollut paikalla, eli yleisimmin leikin ja vapaan leikin aikana. Opettajat kokivat kiusaamisen havaitsemisen osittain haastavana, ja vastauksissa korostui havaitsemisen olevan vaikeaa erityisesti siksi, ettei aikuinen pystynyt olemaan läsnä joka tilanteessa hektisessä päiväkodin arjessa. Aineiston varhaiskasvatuksen opettajat käyttivät monenlaisia ehkäisykeinoja kiusaamisen ehkäisyyn ja keinot vaihtelivat lapsiryhmien välillä. Jokainen varhaiskasvatuksen opettaja kertoi tukevansa lasten vertaissuhdetaitoja osana kiusaamisen ehkäisyä.

Bullying is a long term process and its roots begin already in daycare. Bullying has serious impacts on both, the bully him/herself and his/her victim. Impacts can be reflected not only in schooling but also in adulthood, up to working life and later relationships. This is why preventive work against bullying in a child group is important. Social competence, and especially peer skills, have a significant connection with bullying processes. However, in the context of early childhood education, this relationship has been studied relatively little. The purpose of the study is to deepen the knowledge of this connection so that those working with children can better identify the processes of bullying in time and have the tools to prevent and intervene. This qualitative research material was collected by interviewing five early childhood educators. Purpose was to chart their views on bullying in a daycare groups and whether they feel they have enough tools to prevent it. The goal was also to find out who was teasing and who was being bullied and what kind of different ways there is to prevent bullying in child groups. The study also wanted to find out how children experience bullying and how it appears in the peer groups of chil-dren, and what is the significance of the child's social competence in working in relationships. The material from this part of research consists of three dissertations and four scientifically peer-reviewed articles. The material is limited to dealing with social competence, peer relationships or the phenomenon of bullying among children under school age. The mate-rial was published in Finnish and English and were available free of charge. The study concluded that bullying in day care groups is actually happening, however it is rare. A child who teases often has a self-esteem problems or social difficulties and victim of bullying is usually a child with some abnormal feature or a weak child. Prevention of bullying was perceived important and sought, for example, in various emotional education methods and supporting positive behavior. The study also concluded that the emergence of a child's social competence is influenced, among one´s peers, by adults like parents or by a teacher. In addition, it was found that bullying is most often seen in early childhood edu-cation as a peer group rejection. By practicing peer skills, bullying could be much more prevented.

Aims. Purpose of this study was investigate how home economy teachers see bullying in their work and what kind of preparedness they have. Earlier studies have shown that bullying in school is quite common. Despite the fact that bullying has been widely noticed in media, there haven't find explicit ways to intervene. Bullying in home economics classroom haven't been studied before. Home economics as a school subject differs from other theoretical subjects and that is the reason why ways of bullying might be different. In this study we tried to find out what kinds of bullying exist in home economics classroom, how teachers intervene it and what kind of preparedness teachers experience they have. Bullying phenomenon is very diverse so study's framework consist of perceiving bullying phenomena, describing nature of home economics and exposing teacher's preparedness. Methods. The material of study was collected with nine open questions questionnaire. There were also few background questions. Questionnaires were send digitally to home economics teachers who were teaching in high schools and belong in mailing list of Home economics union, Facebook group called Home economics teachers or Home economics and those who's e-mail address were find from websites of large cities Finnish speaking schools. 44 answers were received and 6 of them by mail. Work experience of answerers varies from less than a year to 34 years. Material were analysed using content analysis. Results and conclusions. In this study noticed that there were specific features of bullying in home economics classroom. For example pupils free moving, plenty of equipment, opportunity to danger situations, rush and the fact that there happens so much at the same time in a classroom. Teachers feel that their preparedness were mainly good. Young teachers were most unhappy about their preparedness. Education doesn't give enough preparedness to intervene bullying, but working experience and own children does. Teachers intervene bullying by discussion with bully, victim and their parents. When needed also help of other agents and punishments.