Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kokoojauraoptimointi"

Sort by: Order: Results:

  • Räsänen, Mikko (2019)
    Teollisuuspuun hakkuut ovat Suomessa ennätyskorkealla ja uusien metsäteollisuuden investointien oletetaan lisäävän raakapuun kysyntää lähivuosina. Vaihtelevien sääolosuhteiden takia puunkorjuun edellytykset ovat heikosti kantavilla mailla huonot kelirikko- ja kesäaikaan aikaan. Hakkuumäärät ovatkin merkittävästi pienemmät kelirikko- ja kesäaikaan, kuin talvella. Lisäksi ilmastonmuu-tos heikentää puunkorjuun olosuhteita, sillä ilmastonmuutoksen seurauksena aika, jolloin maa on jäässä, lyhentyy. Kausivaihte-luksi kutsuttu puunkorjuuolosuhteiden vaihtelu aiheuttaa myös merkittäviä lisäkustannuksia puuhuollolle ja vaikeuttaa puunkorjuu-yritysten ympärivuotista toimintaa. Jotta puun kysynnän lisääntymiseen ja olosuhteiden heikkenemiseen pystytään vastaamaan, täytyy puunkorjuun tehokkuutta pa-rantaa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ajouraoptimoinnin mahdollisuuksia puunkorjuun tehokkuuden parantamiseksi. Tavoit-teena on erityisesti ollut selvittää CGI Suomi Oy:n tekemän ajourakone-sovelluksen potentiaalia ja toimivuutta kokoojaurien suun-nittelussa. Sovelluksen on tarkoitus tuottaa kantavuuden ja kaltevuuden suhteen optimaalisia kokoojaurasuunnitelmia suunnittelun kohteena olevalle leimikolle. Sovelluksen algoritmi optimoi kokoojauran paikkaa käyttäjän määrittämien asetusten mukaisesti ja sovelluksessa käytetään lähtötietoina Maanmittauslaitoksen korkeusmallia ja Suomen Metsäkeskuksen korjuukelpoisuuskarttoja. Tutkimuksessa selvitetään myös kuinka hyväksi puunkorjuuyritysten metsäkoneen kuljettajat ja toimihenkilöt kokevat ajourakone-sovelluksen tuottamat kokoojaurasuunnitelmat. Puunkorjuun leimikkokohtainen ajourasuunnittelu on useassa tapauksessa täysin riippuvaista hakkuukoneen kuljettajasta, eikä käytössä ole objektiivisia optimointijärjestelmiä. Leimikon ajouraverkon optimoinnilla voidaan lisätä puunkorjuun tehokkuutta lisää-mällä hakkuun ja metsäkuljetuksen nopeutta. Ajouraverkon optimoinnilla voidaan myös vähentää kausivaihtelua, kun yhä useampi leimikko pystytään korjaamaan ympäri vuoden. Tutkimuksen perusteella Ajourakone-sovelluksella on mahdollista tuottaa maasto-ominaisuuksien (kantavuus ja kaltevuus) suh-teen saman kaltaisia kokoojauria kuin käytännön työssä toteutetaan. Ajourakoneen tuottamat kokoojaurat eivät kuitenkaan ole toteuttamiskelpoisia, koska suunnitelmat eivät huomioi korjuuteknisiä seikkoja, kuten leimikon muotoa ja ajouraverkoston sijoitta-mista, tarpeeksi hyvin. Ajourakone tai vastaavat ajouraverkkoa optimoivat sovellukset ovat potentiaalisia työkaluja puunkorjuun tehokkuuden parantamiseksi.
  • Räsänen, Mikko (2019)
    Teollisuuspuun hakkuut ovat Suomessa ennätyskorkealla ja uusien metsäteollisuuden investointien oletetaan lisäävän raakapuun kysyntää lähivuosina. Vaihtelevien sääolosuhteiden takia puunkorjuun edellytykset ovat heikosti kantavilla mailla huonot kelirikko- ja kesäaikaan aikaan. Hakkuumäärät ovatkin merkittävästi pienemmät kelirikko- ja kesäaikaan, kuin talvella. Lisäksi ilmastonmuu-tos heikentää puunkorjuun olosuhteita, sillä ilmastonmuutoksen seurauksena aika, jolloin maa on jäässä, lyhentyy. Kausivaihte-luksi kutsuttu puunkorjuuolosuhteiden vaihtelu aiheuttaa myös merkittäviä lisäkustannuksia puuhuollolle ja vaikeuttaa puunkorjuu-yritysten ympärivuotista toimintaa. Jotta puun kysynnän lisääntymiseen ja olosuhteiden heikkenemiseen pystytään vastaamaan, täytyy puunkorjuun tehokkuutta pa-rantaa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ajouraoptimoinnin mahdollisuuksia puunkorjuun tehokkuuden parantamiseksi. Tavoit-teena on erityisesti ollut selvittää CGI Suomi Oy:n tekemän ajourakone-sovelluksen potentiaalia ja toimivuutta kokoojaurien suun-nittelussa. Sovelluksen on tarkoitus tuottaa kantavuuden ja kaltevuuden suhteen optimaalisia kokoojaurasuunnitelmia suunnittelun kohteena olevalle leimikolle. Sovelluksen algoritmi optimoi kokoojauran paikkaa käyttäjän määrittämien asetusten mukaisesti ja sovelluksessa käytetään lähtötietoina Maanmittauslaitoksen korkeusmallia ja Suomen Metsäkeskuksen korjuukelpoisuuskarttoja. Tutkimuksessa selvitetään myös kuinka hyväksi puunkorjuuyritysten metsäkoneen kuljettajat ja toimihenkilöt kokevat ajourakone-sovelluksen tuottamat kokoojaurasuunnitelmat. Puunkorjuun leimikkokohtainen ajourasuunnittelu on useassa tapauksessa täysin riippuvaista hakkuukoneen kuljettajasta, eikä käytössä ole objektiivisia optimointijärjestelmiä. Leimikon ajouraverkon optimoinnilla voidaan lisätä puunkorjuun tehokkuutta lisää-mällä hakkuun ja metsäkuljetuksen nopeutta. Ajouraverkon optimoinnilla voidaan myös vähentää kausivaihtelua, kun yhä useampi leimikko pystytään korjaamaan ympäri vuoden. Tutkimuksen perusteella Ajourakone-sovelluksella on mahdollista tuottaa maasto-ominaisuuksien (kantavuus ja kaltevuus) suh-teen saman kaltaisia kokoojauria kuin käytännön työssä toteutetaan. Ajourakoneen tuottamat kokoojaurat eivät kuitenkaan ole toteuttamiskelpoisia, koska suunnitelmat eivät huomioi korjuuteknisiä seikkoja, kuten leimikon muotoa ja ajouraverkoston sijoitta-mista, tarpeeksi hyvin. Ajourakone tai vastaavat ajouraverkkoa optimoivat sovellukset ovat potentiaalisia työkaluja puunkorjuun tehokkuuden parantamiseksi.