Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kommodifikaatio"

Sort by: Order: Results:

  • Jauhola, Anna (2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan venäjän kielen käyttöä lingua francana Suomessa, etenkin rakennustyömailla Uudellamaalla. Tavoitteena oli selvittää venäjän kielen asemaa kulttuurienvälisen kommunikaation kielenä ulkomailla (Venäjän ulkopuolella) - niin entisen Neuvostoliiton maissa kuin Euroopassakin ja etenkin Suomessa. Venäjän kielen esiintyminen kulttuurienvälisenä kielenä on kytketty venäjän kielen deideologisaatioon ja kommodifikaatioon. Nimenoman kommodifikaatio (kielen ymmärtäminen symbolisena pääomana) kehittää uuden motivaation kielen oppimiseen vieraana kielenä, kulttuurienvälisen kommunikaation kielenä, lingua francana. Päätavoitteena oli selvittää venäjän kielen käyttöä ja asemaa tällaisessa monimuotoisessa ja monikulttuurisessa sekä lingvistisestä näkökulmasta vähän tutkitussa yhteisössä kuten rakennusmiehet Suomessa. Tutkimuskirjallisuuden tarjoaman tiedon pohjalta kirjoitan venäjän kielen asemasta entisissä Neuvostoliiton maissa ja sen asemasta nykymaailmassa eri aloilla, kuten matkailu-, terveydenhuolto- ja koulutusalalla. Myös venäjän kielen kommodifikaatiota on tarkasteltu uutena motivaationa venäjän kielen oppimiseen. Tutkimuskysymyksiä ei tarkastella työssä vain yhdestä näkökulmasta, vaan käyttämällä montaa eri menetelmää ja lähestymistapaa. Tällaisen yhdistelmän avulla voidaan nähdä tilanne eri näkökulmista täyden kuvan saamiseksi. Kaikki käytetyt menetelmät ovat antaneet minulle mahdollisuuden kerätä materiaalia, jonka avulla voidaan tarkastella kysymystä eri näkökulmista. Ne tekivät tuloksista myös strukturoituja ja järjestelmällisiä. Kerätty materiaali analysoitiin sekä ulkopuolisesta että sisäisestä näkökulmasta. Kaikkien menetelmien tulokset (haastattelut, lomakkeet ja lingvistisen maiseman tutkimus) jätettiin vastaavasti kahteen ryhmään. Analyysin pohjalta saatu kuva näyttää nykyhetkistä venäjän kielen käyttöä ja tarvetta rakennustyömailla Uudellamaalla. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että venäjän kieli täyttää kulttuurienvälisen kielen, lingua francan asemaa rakennustyömailla Suomessa, etenkin entisistä Neuvostoliiton maista tulijoiden keskellä. Suuressa osassa työmaissa menestyksekäs kommunikaatio ja työn tehokkuus riippuu muun muassa venäjän kielen käytöstä lingua francana. Venäjän kielen kommodifikaatio, deideologisaatio ja kulttuurista irtoaminen avaa uuden motivaation kielen oppimiseen Suomessa, ei pelkästään venäläisen kulttuurin takia, vaan kulttuurienvälisen kommunikaation tukemisen vuoksi.
  • Jauhola, Anna (2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan venäjän kielen käyttöä lingua francana Suomessa, etenkin rakennustyömailla Uudellamaalla. Tavoitteena oli selvittää venäjän kielen asemaa kulttuurienvälisen kommunikaation kielenä ulkomailla (Venäjän ulkopuolella) - niin entisen Neuvostoliiton maissa kuin Euroopassakin ja etenkin Suomessa. Venäjän kielen esiintyminen kulttuurienvälisenä kielenä on kytketty venäjän kielen deideologisaatioon ja kommodifikaatioon. Nimenoman kommodifikaatio (kielen ymmärtäminen symbolisena pääomana) kehittää uuden motivaation kielen oppimiseen vieraana kielenä, kulttuurienvälisen kommunikaation kielenä, lingua francana. Päätavoitteena oli selvittää venäjän kielen käyttöä ja asemaa tällaisessa monimuotoisessa ja monikulttuurisessa sekä lingvistisestä näkökulmasta vähän tutkitussa yhteisössä kuten rakennusmiehet Suomessa. Tutkimuskirjallisuuden tarjoaman tiedon pohjalta kirjoitan venäjän kielen asemasta entisissä Neuvostoliiton maissa ja sen asemasta nykymaailmassa eri aloilla, kuten matkailu-, terveydenhuolto- ja koulutusalalla. Myös venäjän kielen kommodifikaatiota on tarkasteltu uutena motivaationa venäjän kielen oppimiseen. Tutkimuskysymyksiä ei tarkastella työssä vain yhdestä näkökulmasta, vaan käyttämällä montaa eri menetelmää ja lähestymistapaa. Tällaisen yhdistelmän avulla voidaan nähdä tilanne eri näkökulmista täyden kuvan saamiseksi. Kaikki käytetyt menetelmät ovat antaneet minulle mahdollisuuden kerätä materiaalia, jonka avulla voidaan tarkastella kysymystä eri näkökulmista. Ne tekivät tuloksista myös strukturoituja ja järjestelmällisiä. Kerätty materiaali analysoitiin sekä ulkopuolisesta että sisäisestä näkökulmasta. Kaikkien menetelmien tulokset (haastattelut, lomakkeet ja lingvistisen maiseman tutkimus) jätettiin vastaavasti kahteen ryhmään. Analyysin pohjalta saatu kuva näyttää nykyhetkistä venäjän kielen käyttöä ja tarvetta rakennustyömailla Uudellamaalla. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että venäjän kieli täyttää kulttuurienvälisen kielen, lingua francan asemaa rakennustyömailla Suomessa, etenkin entisistä Neuvostoliiton maista tulijoiden keskellä. Suuressa osassa työmaissa menestyksekäs kommunikaatio ja työn tehokkuus riippuu muun muassa venäjän kielen käytöstä lingua francana. Venäjän kielen kommodifikaatio, deideologisaatio ja kulttuurista irtoaminen avaa uuden motivaation kielen oppimiseen Suomessa, ei pelkästään venäläisen kulttuurin takia, vaan kulttuurienvälisen kommunikaation tukemisen vuoksi.