Browsing by Subject "konflikti"
Now showing items 1-17 of 17
-
(2017)Tutkielman aiheena on sodankäynti filosofisena ongelmana. Tutkimusongelmaa eli sodankäyntiä ilmiönä tarkastellaan teoreettiselta kannalta, diskurssintutkimuksen, hermeneuttisen tieteenfilosofian ja fenomenologisen metodin muodostamassa viitekehyksessä. Keskeinen tutkimuskysymys koskee sitä, mikä tekee sodankäynnistä järjestäytyneen väkivallan muotona rationaalista. Johtopäätöksenä on tältä osin, että sodankäynnin rationaalisuutta koskevat käsitykset ja uskomukset muodostuvat merkityksenannon prosessien kautta sodankäyntiä koskevissa poliittisissa ja yhteiskunnallisissa diskursseissa, joissa keskustellaan siitä, onko jokin konflikti eli ristiriita tai erimielisyys olemassa ja miten siihen tulisi suhtautua. Tähän liittyen tutkielmassa pohditaan kysymyksiä: millaisissa diskursseissa ymmärrys sodankäynnistä ilmiönä rakentuu, minkälaista ymmärrystä sodankäynnistä ilmiönä diskurssit rakentavat ja miten ymmärrys ilmiöstä diskursseissa rakentuu. Sodankäyntiä historialliselta ja kulttuuriselta kannalta tarkasteltaessa voidaan havaita, että sodankäyntiä ilmiönä koskeva ymmärrys on kulttuurisidonnaista. Tutkielmassa tarkastelun painopiste on kansallisvaltioiden muodostumisen yhteydessä syntyneessä nykyaikaisessa länsimaisessa käsityksessä, jossa sodankäynnin katsotaan muodostavan osan niin kutsuttua kansallisvaltion väkivaltamonopolia. Keskeiseen asemaan nousevat tällöin sodankäynti poliittisena ilmiönä ja sotilaallisen vallan yhteydet muihin valtion sisäisiin ja valtioiden välisiin vallankäytön muotoihin sekä poliittisten toimijoiden harjoittamaan identiteettipolitiikkaan niiden pyrkiessä määrittelemään suhteitaan assosiaation ja dissosiaation käsittein. Diskursiiviseen tarkasteluun liittyy olennaisena käytännön käsite, jota voidaan tutkimusongelman näkökulmasta luonnehtia Carl Schmittin käsitteellä reaalinen taistelun mahdollisuus eli poliittisen konfliktin tai erimielisyyden kärjistyminen fyysiseksi, aseelliseksi taisteluksi. Sodankäynnin rationaalisuutta koskevan kysymyksen ytimessä sijaitsee näin ollen filosofiselta kannalta kiinnostava paradoksi, joka on esitettävissä esimerkiksi roomalaisen Flavius Vegetius Renatuksen lentävällä lauseella "jos haluat rauhaa, varaudu sotaan" tai Michel Foucault'n määrittelemällä taistelutekniikoiden taustaperiaatteella "on kyettävä tappamaan säilyäkseen hengissä". Sodankäyntiä ilmiönä voidaan näin ollen luonnehtia yhtäältä historiallisena käytäntönä eli ihmisen toimintana ja toisaalta sosiaalisen instituution muodostamana, toimintaa jäsentävänä ja ohjaavana, tiedollisena viitekehyksenä.
-
(2016)Objectives. In this thesis I research how restorative peer mediation supports the citizenship of children. In addition I examine what kinds of possibilities of participation does restorative mediation offer for children in comprehensive school. Peer mediation is based on a theory about restorative justice. Theory of peace education has been suggested as the background for international mediation. Previous studies have proven peer mediation to be a working method in solving conflicts between children. It has been shown to produce many types of learning from social skills to skills of problem solving. Methods. This thesis was executed as a literary survey. I examined the research done on peer mediation and considered the results I got from the aspect of children’s citizenship and involvement. In this thesis I defined my keywords based on scientific literature and research: mediation, citizenship, participation, conflict, restorative practices and peace education. Results and conclusions. Previous studies showed mediation to be a proper method for solving conflicts between children in comprehensive school according to the teachers and pupils alike. The pupils were satisfied in being involved in the mediation process but worried that too few of their conflicts were being guided to mediation. The attitudes of adults and their uncommitment to the using of mediation caused problems in the continuity of the method. The poor visibility of mediation in the school world, such as both children and adult’s scarce knowledge about peer mediation, led to the reduced use of the method. In all the studies peer mediation solved 90 % of all the cases that were guided to be mediated so as a method it works well. Mediation is based on the involvement of citizens and bringing the method into schools gives children a chance to be involved. The pupil mediators have the greatest possibility of becoming involved and according to studies they are the ones that benefit the most from peer mediation. In the mediation method children get to solve their problems themselves and act as active citizens. They experience feelings of success from sorting out their own arguments and while doing so diminish the load of teachers by settling their own conflicts independently. Mediation is a functioning method in increasing children’s participation.
-
(2020)Tutkielmassa tarkastellaan demokratian merkityksiä dokumenttiteatteriesityksestä Yhdestoista hetki (2019) luettuna. Tutkielmassa analysoidaan esitysanalyysin keinoin, miten demokratiaa kuvataan ja tuotetaan esityksessä. Dokumenttiteatteri on poliittisen teatterin muoto, joka hyödyntää esitysteksteissään historiallista materiaalia kuten haastatteluja tai asiakirjoja ja muuta dokumentaatiota. Yhdestoista hetki kuvaa ja tuottaa näyttämölle myös tunnelmia ja vaikutelmia aineistoon liittyen. Esitys hyödyntää tragedian ja komedian keinoja sekä draamanjälkeisen nykyteatterin estetiikkaa. Tutkielman yhtenä keskeisenä kiinnostuksen kohteena on esityksen tragedialuonne ja se, miten nykyistä demokratiaa on mahdollista lähestyä tragedian ominaisuuksien läpi nähtynä. Esityksen tunnelmassa on läsnä odotus siitä, että ollaan lähestyvän tuhon partaalla. Esityksestä luettuna näitä tragedian mahdollisuuksia sisältyy siihen, miten kansalaiset ja päättäjät näkevät suhteensa demokratian ihanteeseen ja toteuttamiseen, sekä uusliberalistisen talouspolitiikan suhteessa luonnonvaroihin. Suhde näihin on hybriksen kaltainen. Tämä asenne johtaa kohtalokkaaseen erehdykseen hamartiaan, jonka seurauksena hyvinvointivaltion rakenteita puretaan, yhteiskuntarauha on vaarassa ja luonto alistetaan talouskasvun välineeksi. Näistä seuraa vääjäämätön loppu, katharsis, joka ilmaisee meille kokemuksellisena tietona sen, mihin vallalla olevat yhteiskunnalliset kehityskaaret ovat kulkemassa. Esitys ei kuitenkaan suhtaudu demokratia-aiheeseen pessimistisesti. Analyysin mukaan esitys ehdottaa solidaarisuutta, ylikansallista vastuunkatoa ja taidetta keinoiksi elvyttää demokratiaa ja uudistaa sitä.
-
(2020)Tutkielmassa tarkastellaan demokratian merkityksiä dokumenttiteatteriesityksestä Yhdestoista hetki (2019) luettuna. Tutkielmassa analysoidaan esitysanalyysin keinoin, miten demokratiaa kuvataan ja tuotetaan esityksessä. Dokumenttiteatteri on poliittisen teatterin muoto, joka hyödyntää esitysteksteissään historiallista materiaalia kuten haastatteluja tai asiakirjoja ja muuta dokumentaatiota. Yhdestoista hetki kuvaa ja tuottaa näyttämölle myös tunnelmia ja vaikutelmia aineistoon liittyen. Esitys hyödyntää tragedian ja komedian keinoja sekä draamanjälkeisen nykyteatterin estetiikkaa. Tutkielman yhtenä keskeisenä kiinnostuksen kohteena on esityksen tragedialuonne ja se, miten nykyistä demokratiaa on mahdollista lähestyä tragedian ominaisuuksien läpi nähtynä. Esityksen tunnelmassa on läsnä odotus siitä, että ollaan lähestyvän tuhon partaalla. Esityksestä luettuna näitä tragedian mahdollisuuksia sisältyy siihen, miten kansalaiset ja päättäjät näkevät suhteensa demokratian ihanteeseen ja toteuttamiseen, sekä uusliberalistisen talouspolitiikan suhteessa luonnonvaroihin. Suhde näihin on hybriksen kaltainen. Tämä asenne johtaa kohtalokkaaseen erehdykseen hamartiaan, jonka seurauksena hyvinvointivaltion rakenteita puretaan, yhteiskuntarauha on vaarassa ja luonto alistetaan talouskasvun välineeksi. Näistä seuraa vääjäämätön loppu, katharsis, joka ilmaisee meille kokemuksellisena tietona sen, mihin vallalla olevat yhteiskunnalliset kehityskaaret ovat kulkemassa. Esitys ei kuitenkaan suhtaudu demokratia-aiheeseen pessimistisesti. Analyysin mukaan esitys ehdottaa solidaarisuutta, ylikansallista vastuunkatoa ja taidetta keinoiksi elvyttää demokratiaa ja uudistaa sitä.
-
(2023)I study the conflict between the state and the social movement in Oaxaca, Mexico since 2006. The recent phase is the resistance to the national educational reform. My research question is: what are the main issues to advance and views of the Indigenous teachers and citizens on the grassroot level in the Oaxacan social movement and in its conflict with the Mexican state? My method is an Indigenous collaborative method, which is holistic and relational and includes dialogue. My research results consist of three thematic findings. I conducted semi-structured collaborative ethnographic interviews in 2013 and 2016 with fourteen people, 8 men and 6 women, 9 of whom were teachers, all from one of the following Indigenous cultures: Zapotec, Mazatec, Mixe, Afro Mexican and Mixtec. Within the Indigenous discourse emphasis is on the non-fragmented, holistic nature, the metaphysical and pragmatic, language, place, values, and relationships. Indigenous pedagogies are intergenerational, relational and land based. Schools should offer differentiated educational plans in the bioregions and should care for the interdependence between language, culture, and territory, and consider multispecies thinking. The first thematic finding was that the Oaxacan teachers have the special knowledge needed: concerning environmental issues, Indigenous epistemology, pedagogies, and learning systems, all in the Sección 22 proposed land-based PTEO -educational reform plan. The second important theme was the cultural changes in Oaxaca connected to the Guelaguetza Popular making it an Indigenous celebration and the Indigenous women’s empowerment in the context of taking over the Canal 9 TV station. The third finding is that the teachers and other actors in the social movement have a strong social commitment, which is the optimal goal for a teacher to have. But there cannot be reciprocal cooperation if the governments of Oaxaca and Mexico do not start respecting the national and international law, especially concerning the human rights.
-
(2020)Objectives. The objective of this study is to find out what kind of conflicts occur in an multicultural school environment and what kind of means do the pupils have to solve these conflicts. This study also focuses on the ways in which pupils speak about multiculturalism. Previous studies has proven that the concept of otherness is essentially associated with the concept of multiculturalism. The concept of otherness is the backbone of the theory part of this study. The theoretical framework of this study is formed by concepts and theories associated with multiculturalism, otherness and social categories and by previous studies that covers minorities. The research questions of this study are: What kind of conflicts occur in an multicultural school environment? What kind of means do the pupils have to solve these conflicts? Methods. This is a qualitative case study. The case was a sixth grade class of a school located in the eastern part of Helsinki. The research data was collected with theme interviews. Fifteen pupils from the class had the permission to participate in the study. The interviews were held in three groups of five pupils. The data was analysed with content analysis method by looking for comments that fit certain themes. The content analysis was data driven. Results and conclusions. According to the data the different backgrounds of pupils are not emphasized in an multicultural school environment. Deeper analysis of the discussion around conflicts however highlighted discriminatory and racist behaviour towards pupils of minority groups. The interviewees had an positive attitude towards multiculturalism however there was features that generate and maintain otherness in the discourse of some of the interviewees. The conflicts that occur in an multicultural school environment seem to be affected by the pupils different backgrounds. The most worrying finding was that how many of these conflicts escalated to a fistfight. This is a interpretative case study so if these results were applied to practise the study should have a different manner of an approach.
-
(2020)Objectives. The objective of this study is to find out what kind of conflicts occur in an multicultural school environment and what kind of means do the pupils have to solve these conflicts. This study also focuses on the ways in which pupils speak about multiculturalism. Previous studies has proven that the concept of otherness is essentially associated with the concept of multiculturalism. The concept of otherness is the backbone of the theory part of this study. The theoretical framework of this study is formed by concepts and theories associated with multiculturalism, otherness and social categories and by previous studies that covers minorities. The research questions of this study are: What kind of conflicts occur in an multicultural school environment? What kind of means do the pupils have to solve these conflicts? Methods. This is a qualitative case study. The case was a sixth grade class of a school located in the eastern part of Helsinki. The research data was collected with theme interviews. Fifteen pupils from the class had the permission to participate in the study. The interviews were held in three groups of five pupils. The data was analysed with content analysis method by looking for comments that fit certain themes. The content analysis was data driven. Results and conclusions. According to the data the different backgrounds of pupils are not emphasized in an multicultural school environment. Deeper analysis of the discussion around conflicts however highlighted discriminatory and racist behaviour towards pupils of minority groups. The interviewees had an positive attitude towards multiculturalism however there was features that generate and maintain otherness in the discourse of some of the interviewees. The conflicts that occur in an multicultural school environment seem to be affected by the pupils different backgrounds. The most worrying finding was that how many of these conflicts escalated to a fistfight. This is a interpretative case study so if these results were applied to practise the study should have a different manner of an approach.
-
(2014)Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvata Amer Sports Suomi Oy:n sekä tämän Intersport-asiakkaiden muodostaman markkinointikanavan yhteistyötä ja kumppanuutta vahvasti muuttuvassa markkinaympäristössä. Teoriaosassa keskiöön nostettiin etenkin luottamus ja konfliktit liikesuhteen toimintaan vaikuttavina tekijöinä. Viitekehyksenä toimi malli, jossa tyytyväisyys, konfliktit, luottamus ja sitoutuminen vaikuttavat liikesuhteen menestykseen. Mallin avulla voitiin luoda kokonaisuus, jossa osa-alueet liittyvät konkreettisesti toisiinsa ja ovat yritykselle helposti käsitettävissä. Internet-pohjainen kyselytutkimus osoitettiin kaikille Suomen Intersport-kauppiaille, joita oli tutkimuksen tekohetkellä n. 93 kappaletta. Tutkimuksen lähestymistapa on kvantitatiivinen. Yksittäisistä muuttujista muodostettiin summamuuttujia ja näiden sekä viitekehyksen osa-alueiden välille laskettiin Spearmanin korrelaatiokertoimet. Näiden tulosten avulla Amer Sports pystyy konkreettisesti keskittämään toimia mallin yksittäisiin osa-alueisiin. Lisäksi tulokset on eroteltu liikkeen koon perusteella. Empiirisen osan perusteella todettiin, että markkinointikanavan yhteistyön kannalta merkittäviä tekijöitä ovat taloudellinen tyytyväisyys, ei-taloudellinen tyytyväisyys, konfliktien menestyksekäs ratkaisu, luottamus ja sitoutuminen. Näistä jokaista Amer Sports voi kehittää keskittymällä erilaisiin asioihin. Koko mallin kannalta merkittävimmiksi osoittautuivat sosiaalinen ja taloudellinen luottamus, joustavuus, henkilökunnan ominaisuudet ja tavoitteiden yhteensopivuus. Eri kokoisten liikkeiden osalta tulokset poikkesivat hieman toisistaan. Tulosten avulla Amer Sports Suomi Oy voi kehittää asiakassuhteitaan kohti yhä syvempää kumppanuutta. Tarkastelemalla yrityksen kaikkia toimia ja kehittämällä niitä tässä työssä esitettyjen tekijöiden avulla Amer Sports Suomi Oy voi helpottaa konflikteja ja lisätä luottamusta Intersport asiakkaiden keskuudessa. Näin on mahdollista rakentaa sitoutumista, joka tässä työssä käsitetään liikesuhteen kumppanuuden tärkeimmäksi tulokseksi.
-
(2023)Tämän kandidaatintutkielman tavoite ja tutkimuskysymys oli kartoittaa yleisellä tasolla sitä, millä tavoin opettaja voi vaikuttaa luokan turvallisen ilmapiirin rakentumiseen. Aiemmat tutkimukset osoittavat opettajalla olevan merkittävin rooli luokan ilmapiirin ja yhteishengen rakentamisessa. Tutkielman tarkoituksena ja tehtävänä on täten syventää opettajien ja opettajaksi opiskelevien ymmärrystä opettajan roolin todellisesta merkityksestä luokassa merkittävimpien vaikutuskeinojen avaamisen kautta. Tutkielma ei suoranaisesti tarjoa valmiita vastauksia luokan ilmapiirin rakentamiseen turvalliseksi, sillä jokainen luokkayhteisö on ainutlaatuinen jäseniltään ja ilmapiiriltään, kuten tutkimukset osoittavat. Toteutin tutkielmani kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon integroin tutkimusaineistona käyttämiäni tutkimusartikkeleita ja muuta tutkimuskirjallisuutta. Käytin aineistonani 19 eri tiedonlähdettä, joista käytin päälähteinä neljää. Kokosin kirjallisuusaineiston hakemalla verkosta avainsanojen avulla aiheeseen sopivia tutkimusartikkeleita ja muuta kirjallisuutta. Aineistoksi valikoituneet ovat niitä, jotka parhaiten vastaavat tutkimuskysymykseeni. Tutkielman tulokset jakautuivat neljään kategoriaan, jotka ovat lämmin opettaja- oppilassuhde, opettaja luokan tunnekeskuksena ja tunteiden navigoijana, opettajan toimintamallit ja piirteet sekä opettaja ryhmän ytimenä, rakentajana ja konfliktien käsittelijänä. Näistä ehdottomasti merkittävimmässä asemassa luokan turvallisen ilmapiirin rakentamisen näkökulmasta oli lämmin opettaja-oppilassuhde, joka toimii ikään kuin kattona muille osa- alueille. Nämä kaikki neljä osa-aluetta liittyvät vahvasti toisiinsa, joten tuloksista löytyy paljon lomittaisuuksia.
-
(2024)In this study, the actions of teachers are examined in the light of attachment theory. Attachment theory explains individual behavior based on early childhood caregiving experiences, leading to the formation of either a secure or insecure attachment model that influences an individual's behavior in close relationships throughout their lifespan. In attachment theory, the teacher-student relationship is seen as an attachment relationship closely resembling the bond between a child and a parent. The focus of this study is on the role of the teacher, aiming to investigate how the teacher's insecure attachment model affects the teacher-student relationship and whether it influ- ences the use of specific disciplinary methods in the classroom. Discipline is categorized into five common methods, as identified in previous research: angrily shouting at students, sarcasm, humiliation, collective punishment, and removing students from the classroom. The study employs a quantitative research approach, gathering data through an online survey from 134 teachers. The survey includes the use of ECR-R, STRS, and Discipline Scale instru- ments to examine teachers' attachment patterns, the quality of the teacher-student relationship, and the use of five different disciplinary methods. Data analysis involves analysis of variance and correlation testing. Respondents are categorized based on their attachment patterns, resulting in 101 secure and 33 insecure individuals, including 12 with avoidant attachment, 10 with ambivalent attachment, and 11 with fearful attachment. The results of the analysis of variance indicate that there is a statistically significant or nearly significant difference between teachers with secure and insecure attachment models in three var- iables measuring the quality of the teacher-student relationship. In the closeness variable, a nearly significant difference is observed between securely and ambivalently attached individuals (p = .040). In the conflict variable, a nearly significant difference is observed between avoidantly and ambivalently attached individuals (p = .024). In the dependence variable, statistical signifi- cance is found between securely and ambivalently attached individuals (p = .008) and between avoidantly and ambivalently attached individuals (p = .002). According to the correlation test, in- secure attachment has a statistically nearly significant correlation with angrily shouting at students (r=.35) and collective punishment (r=.377). Additionally, it is observed that secure attachment has a statistically significant correlation with the use of sarcasm (r=.311) and humiliation (r=.308), and a nearly significant correlation with angrily shouting at students (r=.229), collective punishment (r=.225), and removing a student from the classroom (r=.215). The findings indicate that teachers with secure and insecure attachment models impact the teacher-student relationship both positively and negatively in terms of conflict, closeness, and dependence. Securely attached teachers use disciplinary methods in a more diverse manner, while insecurely attached teachers primarily use yelling and collective punishment as effective means. The research emphasizes the importance of considering the teacher's attachment model in educational research, as its role in teaching is significant.
-
(2024)In this study, the actions of teachers are examined in the light of attachment theory. Attachment theory explains individual behavior based on early childhood caregiving experiences, leading to the formation of either a secure or insecure attachment model that influences an individual's behavior in close relationships throughout their lifespan. In attachment theory, the teacher-student relationship is seen as an attachment relationship closely resembling the bond between a child and a parent. The focus of this study is on the role of the teacher, aiming to investigate how the teacher's insecure attachment model affects the teacher-student relationship and whether it influ- ences the use of specific disciplinary methods in the classroom. Discipline is categorized into five common methods, as identified in previous research: angrily shouting at students, sarcasm, humiliation, collective punishment, and removing students from the classroom. The study employs a quantitative research approach, gathering data through an online survey from 134 teachers. The survey includes the use of ECR-R, STRS, and Discipline Scale instru- ments to examine teachers' attachment patterns, the quality of the teacher-student relationship, and the use of five different disciplinary methods. Data analysis involves analysis of variance and correlation testing. Respondents are categorized based on their attachment patterns, resulting in 101 secure and 33 insecure individuals, including 12 with avoidant attachment, 10 with ambivalent attachment, and 11 with fearful attachment. The results of the analysis of variance indicate that there is a statistically significant or nearly significant difference between teachers with secure and insecure attachment models in three var- iables measuring the quality of the teacher-student relationship. In the closeness variable, a nearly significant difference is observed between securely and ambivalently attached individuals (p = .040). In the conflict variable, a nearly significant difference is observed between avoidantly and ambivalently attached individuals (p = .024). In the dependence variable, statistical signifi- cance is found between securely and ambivalently attached individuals (p = .008) and between avoidantly and ambivalently attached individuals (p = .002). According to the correlation test, in- secure attachment has a statistically nearly significant correlation with angrily shouting at students (r=.35) and collective punishment (r=.377). Additionally, it is observed that secure attachment has a statistically significant correlation with the use of sarcasm (r=.311) and humiliation (r=.308), and a nearly significant correlation with angrily shouting at students (r=.229), collective punishment (r=.225), and removing a student from the classroom (r=.215). The findings indicate that teachers with secure and insecure attachment models impact the teacher-student relationship both positively and negatively in terms of conflict, closeness, and dependence. Securely attached teachers use disciplinary methods in a more diverse manner, while insecurely attached teachers primarily use yelling and collective punishment as effective means. The research emphasizes the importance of considering the teacher's attachment model in educational research, as its role in teaching is significant.
-
(2020)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan perheneuvolan työntekijöiden kertomuksia kokemuksistaan eroperheille tarjottavista palveluista, sovittelun kaltaisista käytänteistä, osaamisestaan perheiden kanssa työskentelyssä ja perheneuvolan eropalvelujen sijoittumisesta alueellisesti tarjolla oleviin eropalveluihin. Tutkimuksellani pyrin saamaan tietoa siitä, minkälaista osaamista eroperheiden kanssa perheneuvolassa työskentelevät kertovat tarvitsevansa, minkälaiset tekijät määrittävät perheneuvolan erotyötä sekä sitä, millä tavalla palvelua olisi tarkoituksenmukaista kehittää, jotta palvelu mahdollisimman hyvin ja oikea-aikaisesti vastaisi eroperheiden tuen tarpeita. Aihe on tärkeä, sillä eroperheille tarjottavan tuen määrä ja laatu vaikuttavat nyt ja tulevaisuudessa merkittävästi siihen, kuinka tasapainoisen kasvuympäristön vanhemmat kykenevät lapsilleen eron jälkeen luomaan. Erilaisten lapsiin liittyvien asioiden sopimisen lisäksi eroperheen kanssa työskentelyn tavoitteena on huomioida lapsen etu vanhemmuutta tukemalla. Maisterintutkielmani aineisto koostuu viiden Etelä-Suomessa sijaitsevan kunnan perheneuvolan työntekijän haastatteluista. Kaikki työntekijät työskentelevät saman kunnan perheneuvolassa, jossa heidän työnkuvaansa kuuluu koulutuksesta ja aiemmasta työkokemuksesta riippumatta eroperheiden kanssa sosiaalihuoltolain (1301/2014) 26 §:n mukainen kasvatukseen ja perheneuvontaan liittyvä työskentely. Haastattelumenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua ja tutkimuksen analyysimenetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten mukaan perheneuvolan eroperheille tarjolla olevat palvelut muodostuvat yksittäisten työntekijöiden aiemman työkokemuksen ja koulutuksen mukaisesti. Haastatteluissa työntekijät kertovat erityisesti itsellään olevista valmiuksista varmistaa lapsen edun toteutuminen työskentelyssä. Perheneuvolassa käytössä olevia työmenetelmiä ei tutkimuksen tulosten mukaan ole mallinnettu, minkä lisäksi työntekijät kertovat kokevansa epätietoisuutta muiden eropalveluja alueella tuottavien tahojen työn sisällöistä ja yhteistyön mahdollisuuksista. Tutkimuksen mukaan perheneuvolan työntekijät tiedostavat palvelujen, yhteistyön ja työskentelyssä käytettävien menetelmien kehittämisen tarpeen, mutta puutteet osin sekä tiedollisessa, taidollisessa, lainsäädännöllisessä että ammattieettisessä erityisosaamisessa ja organisaation kehittämisen rakenteissa eivät tue eropalvelujen saattamista paremmin eroperheiden tuen tarpeiden mukaisiksi. Tutkimustulokset ovat yhteneväisiä aiemmin tehtyjen tutkimusten osalta eropalvelujen pirstaloituneisuudesta ja perhesovitteluun kehitetyn yhtenäisen mallin hyödyntämättä jättämisestä kansallisella tasolla, eikä kokonaisvastuuta alueellisten eropalvelujen tuottamisesta tai kehittämisestä ole määritelty minkään yksikön vastuulle.
-
(2020)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan perheneuvolan työntekijöiden kertomuksia kokemuksistaan eroperheille tarjottavista palveluista, sovittelun kaltaisista käytänteistä, osaamisestaan perheiden kanssa työskentelyssä ja perheneuvolan eropalvelujen sijoittumisesta alueellisesti tarjolla oleviin eropalveluihin. Tutkimuksellani pyrin saamaan tietoa siitä, minkälaista osaamista eroperheiden kanssa perheneuvolassa työskentelevät kertovat tarvitsevansa, minkälaiset tekijät määrittävät perheneuvolan erotyötä sekä sitä, millä tavalla palvelua olisi tarkoituksenmukaista kehittää, jotta palvelu mahdollisimman hyvin ja oikea-aikaisesti vastaisi eroperheiden tuen tarpeita. Aihe on tärkeä, sillä eroperheille tarjottavan tuen määrä ja laatu vaikuttavat nyt ja tulevaisuudessa merkittävästi siihen, kuinka tasapainoisen kasvuympäristön vanhemmat kykenevät lapsilleen eron jälkeen luomaan. Erilaisten lapsiin liittyvien asioiden sopimisen lisäksi eroperheen kanssa työskentelyn tavoitteena on huomioida lapsen etu vanhemmuutta tukemalla. Maisterintutkielmani aineisto koostuu viiden Etelä-Suomessa sijaitsevan kunnan perheneuvolan työntekijän haastatteluista. Kaikki työntekijät työskentelevät saman kunnan perheneuvolassa, jossa heidän työnkuvaansa kuuluu koulutuksesta ja aiemmasta työkokemuksesta riippumatta eroperheiden kanssa sosiaalihuoltolain (1301/2014) 26 §:n mukainen kasvatukseen ja perheneuvontaan liittyvä työskentely. Haastattelumenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua ja tutkimuksen analyysimenetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten mukaan perheneuvolan eroperheille tarjolla olevat palvelut muodostuvat yksittäisten työntekijöiden aiemman työkokemuksen ja koulutuksen mukaisesti. Haastatteluissa työntekijät kertovat erityisesti itsellään olevista valmiuksista varmistaa lapsen edun toteutuminen työskentelyssä. Perheneuvolassa käytössä olevia työmenetelmiä ei tutkimuksen tulosten mukaan ole mallinnettu, minkä lisäksi työntekijät kertovat kokevansa epätietoisuutta muiden eropalveluja alueella tuottavien tahojen työn sisällöistä ja yhteistyön mahdollisuuksista. Tutkimuksen mukaan perheneuvolan työntekijät tiedostavat palvelujen, yhteistyön ja työskentelyssä käytettävien menetelmien kehittämisen tarpeen, mutta puutteet osin sekä tiedollisessa, taidollisessa, lainsäädännöllisessä että ammattieettisessä erityisosaamisessa ja organisaation kehittämisen rakenteissa eivät tue eropalvelujen saattamista paremmin eroperheiden tuen tarpeiden mukaisiksi. Tutkimustulokset ovat yhteneväisiä aiemmin tehtyjen tutkimusten osalta eropalvelujen pirstaloituneisuudesta ja perhesovitteluun kehitetyn yhtenäisen mallin hyödyntämättä jättämisestä kansallisella tasolla, eikä kokonaisvastuuta alueellisten eropalvelujen tuottamisesta tai kehittämisestä ole määritelty minkään yksikön vastuulle.
-
(2018)Objectives. Previous studies on teachers being cross-peer abused and harassed by students and parents are scarce and mostly all but one is over ten years old. Previous studies point out that students inappropriate behavior was more common than parents inappropriate behavior and most common form of inappropriate behavior was verbal harassment. In addition, studies have shown that inappropriate behavior is more common than systematic bullying and physical violence differs in primary and secondary school. The subject has been studied by Kivivuori, Tuominen and Aromaa (1999), Salmi and Kivivuori (2009), Rantala (Rantala & Keskinen, 2005) as well as by Kauppi and Pörhölä (2010). This thesis investigates comprehensive school headmasters vision of teachers being bullied and harrassed. The aim is to find out how the headmasters experience this phenomenon and how the conflicts are being solved. The theory of conflict management is being used to study this phenomenon. Conflict management has not been previously studied in the school context and therefore the templates applied are originally designed for private sector companies. Methods. The material was collected by semi-structured interviews and there were eight interviewees, all of them were comprehensive schools headmasters in Helsinki. Phenomenography was used as a research orientation and as an analysis method. The analysis of the data was four-step and conformed to Niiko’s (2003) description of phenomenographic analysis. Results and Conclusion. According to the headmasters bullying of teachers was a marginal phenomenon and inappropriate behavior confronted by teachers was more common than systematic bullying. Headmasters thought that situations were a matter of interaction and the causes of bullying and harassment were manifold. Students and parents who were harassing teacher might felt bad and they might had contacts with health care or child welfare. In resolving the situation the headmasters underlined presence of multiple adults, transparence, good interaction and rapid communication. Headmasters saw the teachers primarily as an civil servant and they considered it important that teachers followed the law and other instructions. The headmasters felt that they had not received training for the situations and their functions were guided by previous experience and self-acquired knowledge.
-
(2018)Objectives. Previous studies on teachers being cross-peer abused and harassed by students and parents are scarce and mostly all but one is over ten years old. Previous studies point out that students inappropriate behavior was more common than parents inappropriate behavior and most common form of inappropriate behavior was verbal harassment. In addition, studies have shown that inappropriate behavior is more common than systematic bullying and physical violence differs in primary and secondary school. The subject has been studied by Kivivuori, Tuominen and Aromaa (1999), Salmi and Kivivuori (2009), Rantala (Rantala & Keskinen, 2005) as well as by Kauppi and Pörhölä (2010). This thesis investigates comprehensive school headmasters vision of teachers being bullied and harrassed. The aim is to find out how the headmasters experience this phenomenon and how the conflicts are being solved. The theory of conflict management is being used to study this phenomenon. Conflict management has not been previously studied in the school context and therefore the templates applied are originally designed for private sector companies. Methods. The material was collected by semi-structured interviews and there were eight interviewees, all of them were comprehensive schools headmasters in Helsinki. Phenomenography was used as a research orientation and as an analysis method. The analysis of the data was four-step and conformed to Niiko’s (2003) description of phenomenographic analysis. Results and Conclusion. According to the headmasters bullying of teachers was a marginal phenomenon and inappropriate behavior confronted by teachers was more common than systematic bullying. Headmasters thought that situations were a matter of interaction and the causes of bullying and harassment were manifold. Students and parents who were harassing teacher might felt bad and they might had contacts with health care or child welfare. In resolving the situation the headmasters underlined presence of multiple adults, transparence, good interaction and rapid communication. Headmasters saw the teachers primarily as an civil servant and they considered it important that teachers followed the law and other instructions. The headmasters felt that they had not received training for the situations and their functions were guided by previous experience and self-acquired knowledge.
-
(2016)Tutkielmassa tarkastellaan Bolivian Cochabamban kunnallisen vesihuoltoyhtiön yksityistämisestä seurannutta väkivaltaista konfliktia vuosina 1999-2000. Tarkoituksena on selvittää ennen kaikkea konfliktiin ja sen väkivaltaistumiseen johtanut mutta myös siitä laajemmin seurannut yhteiskunnallinen kausaliteetti. Koska uusliberalistinen talouspolitiikka oli konfliktiin johtaneille ja siitä seuranneille tapahtumille olennainen konteksti, tutkielmassa on laaja aikarajaus bolivialaisen uusliberalismin käsittelyyn 1985-2009 sekä fokusoitu aikarajaus konfliktin käsittelyyn 1999-2000. Taloudellisen rakennesopeutusohjelman ja valtio-omisteisten yritysten laajan yksityistämisen jälkeen Bolivian hallitus pyrki ratkaisemaan Cochabamban krooniset vesiongelmat yksityisen sektorin osallistumisella. Ratkaisuun liittyi merkittävästi Maailmanpankin painostus. Ainoan tarjouksen kunnan vesihuollon toimilupasopimuksesta esitti pitkälti ulkomaisessa sopimuksessa ollut Aguas del Tunari. Toimilupasopimuksen allekirjoittamisen syyskuussa 1999 ja uuden vesilain säätämisen lokakuussa 1999 jälkeen hajanaiset sosiaaliset liikkeet perustivat kattojärjestökseen La Coordinadora departamental de defensa del agua y de la vidan. Protestoinnista huolimatta veden hintaa korotettiin tuntuvasti, mikä laukaisi vastakkainasettelun tammikuussa 2000. Konflikti väkivaltaistui helmikuun alussa. Tätä seuranneet neuvottelut epäonnistuivat, ja Cochabamba luisui kaaokseen huhtikuussa, jolloin hallitus määräsi kansallisen poikkeustilan. Turvallisuudestaan huolestuneen Aguas del Tunarin poistuttua maasta hallitus hyväksyi uuden vesilain, mikä toi muodollisen päätöksen konfliktille. Hallituksella ja protestiliikkeellä oli vastakkaiset muttei yhteensovittamattomat näkemykset veden yhteiskunnallisesta luonteesta. Poikkeavat käsitykset veden problematiikasta tai sosioekonomiset olosuhteet ilman toimijuutta eivät kuitenkaan selitä väkivaltaa. Tutkielmassa analysoidaan konfliktiosapuolten toimijuutta ns. Kööpenhaminan koulukunnan kehittämän turvallistamisajattelun kautta. Tätä varten tukeudutaan protestiliikettä johtaneen järjestön ja Bolivian hallituksen tuottamiin diskursiivisiin aineistoihin. Konfliktin aikana esitettyjä diskursseja tarkastellaan ns. turvallisuussektoreiden ja niiden perustavoitteiden kautta. Kansalaisten syvällinen ekskluusio bolivialaisesta päätöksenteosta saavutti kliimaksinsa vesipolitiikassa. Coordinadoran johdolla protestiliike muutti asian demokratiakysymykseksi ja loukkasi hallituksen fyysistä loukkaamattomuutta, poliittista legitimiteettiä ja taloudellista itseriittoisuutta. Tästä provosoituneena hallitus teki ratkaisevan virheen turvallistaa liikehdintä ja käsitellä sitä hätätilapolitiikalla väkivalloin. Koska liikehdintä ei ollut uhka kansalliselle turvallisuudelle, yritys käsitellä sitä sellaisena sai cochabambalaisen kansan hylkäämään hallituksen entistä jyrkemmin. Konfliktin kierre oli valmis: jo valmiiksi legitimiteetiltään heikon hallituksen provosoituessa epäoikeutettuun väkivaltaan kansa kääntyi radikaalimmin sitä vastaan ja ryhtyi toimiin, joihin hallitus reagoi entistä ankarammalla repressiolla. Vesikonflikti ei kuitenkaan tuonut parannusta Cochabamban kehnoon vesihuoltoon. Tästä huolimatta ja ehkä osittain tämän takiakin siitä tulikin voitto itse uusliberalismista ja täten merkittävä käänne maan historiassa. Bolivian poliittisessa kehityksessä kokemus laukaisi laajan protestiaallon, joka johti tulevina vuosina kahden presidentin ulkoparlamentaariseen syrjäyttämiseen ja kulminoitui lopulta uuteen perustuslakiin vuonna 2009. Perustuslaki loi nimeä myöten ”uuden Bolivian”, jossa uusliberalismille ei enää ollut sijaa.
-
(2016)Tutkielmassa tarkastellaan Bolivian Cochabamban kunnallisen vesihuoltoyhtiön yksityistämisestä seurannutta väkivaltaista konfliktia vuosina 1999-2000. Tarkoituksena on selvittää ennen kaikkea konfliktiin ja sen väkivaltaistumiseen johtanut mutta myös siitä laajemmin seurannut yhteiskunnallinen kausaliteetti. Koska uusliberalistinen talouspolitiikka oli konfliktiin johtaneille ja siitä seuranneille tapahtumille olennainen konteksti, tutkielmassa on laaja aikarajaus bolivialaisen uusliberalismin käsittelyyn 1985-2009 sekä fokusoitu aikarajaus konfliktin käsittelyyn 1999-2000. Taloudellisen rakennesopeutusohjelman ja valtio-omisteisten yritysten laajan yksityistämisen jälkeen Bolivian hallitus pyrki ratkaisemaan Cochabamban krooniset vesiongelmat yksityisen sektorin osallistumisella. Ratkaisuun liittyi merkittävästi Maailmanpankin painostus. Ainoan tarjouksen kunnan vesihuollon toimilupasopimuksesta esitti pitkälti ulkomaisessa sopimuksessa ollut Aguas del Tunari. Toimilupasopimuksen allekirjoittamisen syyskuussa 1999 ja uuden vesilain säätämisen lokakuussa 1999 jälkeen hajanaiset sosiaaliset liikkeet perustivat kattojärjestökseen La Coordinadora departamental de defensa del agua y de la vidan. Protestoinnista huolimatta veden hintaa korotettiin tuntuvasti, mikä laukaisi vastakkainasettelun tammikuussa 2000. Konflikti väkivaltaistui helmikuun alussa. Tätä seuranneet neuvottelut epäonnistuivat, ja Cochabamba luisui kaaokseen huhtikuussa, jolloin hallitus määräsi kansallisen poikkeustilan. Turvallisuudestaan huolestuneen Aguas del Tunarin poistuttua maasta hallitus hyväksyi uuden vesilain, mikä toi muodollisen päätöksen konfliktille. Hallituksella ja protestiliikkeellä oli vastakkaiset muttei yhteensovittamattomat näkemykset veden yhteiskunnallisesta luonteesta. Poikkeavat käsitykset veden problematiikasta tai sosioekonomiset olosuhteet ilman toimijuutta eivät kuitenkaan selitä väkivaltaa. Tutkielmassa analysoidaan konfliktiosapuolten toimijuutta ns. Kööpenhaminan koulukunnan kehittämän turvallistamisajattelun kautta. Tätä varten tukeudutaan protestiliikettä johtaneen järjestön ja Bolivian hallituksen tuottamiin diskursiivisiin aineistoihin. Konfliktin aikana esitettyjä diskursseja tarkastellaan ns. turvallisuussektoreiden ja niiden perustavoitteiden kautta. Kansalaisten syvällinen ekskluusio bolivialaisesta päätöksenteosta saavutti kliimaksinsa vesipolitiikassa. Coordinadoran johdolla protestiliike muutti asian demokratiakysymykseksi ja loukkasi hallituksen fyysistä loukkaamattomuutta, poliittista legitimiteettiä ja taloudellista itseriittoisuutta. Tästä provosoituneena hallitus teki ratkaisevan virheen turvallistaa liikehdintä ja käsitellä sitä hätätilapolitiikalla väkivalloin. Koska liikehdintä ei ollut uhka kansalliselle turvallisuudelle, yritys käsitellä sitä sellaisena sai cochabambalaisen kansan hylkäämään hallituksen entistä jyrkemmin. Konfliktin kierre oli valmis: jo valmiiksi legitimiteetiltään heikon hallituksen provosoituessa epäoikeutettuun väkivaltaan kansa kääntyi radikaalimmin sitä vastaan ja ryhtyi toimiin, joihin hallitus reagoi entistä ankarammalla repressiolla. Vesikonflikti ei kuitenkaan tuonut parannusta Cochabamban kehnoon vesihuoltoon. Tästä huolimatta ja ehkä osittain tämän takiakin siitä tulikin voitto itse uusliberalismista ja täten merkittävä käänne maan historiassa. Bolivian poliittisessa kehityksessä kokemus laukaisi laajan protestiaallon, joka johti tulevina vuosina kahden presidentin ulkoparlamentaariseen syrjäyttämiseen ja kulminoitui lopulta uuteen perustuslakiin vuonna 2009. Perustuslaki loi nimeä myöten ”uuden Bolivian”, jossa uusliberalismille ei enää ollut sijaa.
Now showing items 1-17 of 17