Browsing by Subject "korjaus"
Now showing items 1-8 of 8
-
(2022)Aim. This thesis investigates other-initiation of repair (OIR) made by people with aphasia (PWA). OIR means the practices used in conversation for requesting a clarification on something in the other speaker ́s turn. Aphasic conversation and repair has been studied a lot. However, there is hardly any studies about the OIR of PWA. Method. The data has been collected and the transcriptions made in a research project Managing the problems of speaking and understanding in conversations of speakers with aphasia. The data of this thesis consists of nine conversations between a PWA and one or two familiar partner(s). The OIR sequences initiated by PWA were collected, and then grouped and analyzed. Results & Conclusions. PWA did produce OIRs but for some reason there was great variation between the participants. The repair sequences were short and the problems were solved effectively. Repeat-formatted OIRs were the most frequent type of OIR and targeting question words the most rare. The problems that the OIRs were targeting were often problems of understanding or hearing of speech. There were a lot of similarities between OIRs produced by PWAs and OIRs of typical Finnish conversation. The results help to establish a better picture of the OIR by PWA and are in line with the prevoius hypothesis about the phenomenon.
-
(2022)Aim. This thesis investigates other-initiation of repair (OIR) made by people with aphasia (PWA). OIR means the practices used in conversation for requesting a clarification on something in the other speaker ́s turn. Aphasic conversation and repair has been studied a lot. However, there is hardly any studies about the OIR of PWA. Method. The data has been collected and the transcriptions made in a research project Managing the problems of speaking and understanding in conversations of speakers with aphasia. The data of this thesis consists of nine conversations between a PWA and one or two familiar partner(s). The OIR sequences initiated by PWA were collected, and then grouped and analyzed. Results & Conclusions. PWA did produce OIRs but for some reason there was great variation between the participants. The repair sequences were short and the problems were solved effectively. Repeat-formatted OIRs were the most frequent type of OIR and targeting question words the most rare. The problems that the OIRs were targeting were often problems of understanding or hearing of speech. There were a lot of similarities between OIRs produced by PWAs and OIRs of typical Finnish conversation. The results help to establish a better picture of the OIR by PWA and are in line with the prevoius hypothesis about the phenomenon.
-
(2021)Englannin kielen valta-asema tieteellisenä kielenä näkyy enenevässä määrin myös maissa kuten Suomessa, jossa yhä useammilla tieteenaloilla opiskelijat kirjoittavat opinnäytetyönsä englanniksi. Opiskelijoiden englannin kielen akateemisen kirjoitustaidon tueksi korkeakoulut järjestävät itse Writing clinic -palveluja, joissa englannin kielen ammattilainen avustaa sekä englannin että tieteellisen kirjoittamisen saralla. Palvelun keskiössä korostuu opiskelijan ja opettajan vuorovaikutus, jonka kuluessa opiskelijan tekstiin tehdään korjauksia. Palvelussa korostuu myös sen pedagoginen ulottuvuus: keskeisenä tavoitteena on edistää opiskelijoiden englannin kielen akateemista kirjoitustaitoa, ei niinkään keskittyä heidän tekstiensä sisältöihin. Tässä tutkimuksessa on tavoitteena tutkia opettajan ja opiskelijan välistä vuorovaikutusta Writing clinic -tapaamisissa, joissa opiskelija sisällön asiantuntijana ja opettaja englannin kielen ammattilaisena muokkaavat opiskelijan tekstiä. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti vuorovaikutustilanteissa käytävää neuvottelua, joka johtaa tekstiin tehtäviin kielellisiin korjauksiin. Tutkimuksessa käytetty aineisto koostuu kolmesta suomalaisessa yliopistossa järjestetystä Writing clinic -tapaamisesta. Niiden aikana maisteriopiskelijat muokkaavat maisterintutkielmiensa johdantolukuja englannin kielen ammattilaisen avustuksella. Tapaamiset järjestettiin etäyhteydellä ja ne tallennettiin videomuotoon näytöntallennuksena, jossa näkyvät ruudulla tehdyt toiminnot, ja johon sisältyy myös opiskelijan ja opettajan välinen keskustelu. Tutkimuksen materiaalin muodostavat tapaamisten videot sekä niiden pohjalta tehdyt litteraatit. Tutkimuksessa analysoidaan diskurssianalyysia käyttäen tavat, joilla opettaja ja opiskelija neuvottelevat korjauksista. Aineistosta nousee viisi erilaista neuvottelun muotoa. Yleisimmin esiintyvät neuvottelun muodot olivat Opettajan kysymys – Opiskelijan vastaus sekä Opettajan ehdotus – Opiskelijan vastaus. Harvemmin esiintyvät neuvottelun muodot olivat Opiskelijan aloite – Opettajan reaktio, Opettajan kommentti – Opiskelijan reaktio sekä Opettajan korjaus – Opiskelijan reaktio. Tulokset osoittavat, että opettajan rooli korjausneuvotteluissa oli dominoiva, ja opettajan vuorot keskustelussa määrittivät myös opiskelijoiden osallistumista. Lisäksi tulosten pohjalta käy ilmi, että onnistuneiden korjausten saavuttaminen edellytti sekä opettajan että opiskelijan aktiivista osallistumista keskusteluihin.
-
(2021)Englannin kielen valta-asema tieteellisenä kielenä näkyy enenevässä määrin myös maissa kuten Suomessa, jossa yhä useammilla tieteenaloilla opiskelijat kirjoittavat opinnäytetyönsä englanniksi. Opiskelijoiden englannin kielen akateemisen kirjoitustaidon tueksi korkeakoulut järjestävät itse Writing clinic -palveluja, joissa englannin kielen ammattilainen avustaa sekä englannin että tieteellisen kirjoittamisen saralla. Palvelun keskiössä korostuu opiskelijan ja opettajan vuorovaikutus, jonka kuluessa opiskelijan tekstiin tehdään korjauksia. Palvelussa korostuu myös sen pedagoginen ulottuvuus: keskeisenä tavoitteena on edistää opiskelijoiden englannin kielen akateemista kirjoitustaitoa, ei niinkään keskittyä heidän tekstiensä sisältöihin. Tässä tutkimuksessa on tavoitteena tutkia opettajan ja opiskelijan välistä vuorovaikutusta Writing clinic -tapaamisissa, joissa opiskelija sisällön asiantuntijana ja opettaja englannin kielen ammattilaisena muokkaavat opiskelijan tekstiä. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti vuorovaikutustilanteissa käytävää neuvottelua, joka johtaa tekstiin tehtäviin kielellisiin korjauksiin. Tutkimuksessa käytetty aineisto koostuu kolmesta suomalaisessa yliopistossa järjestetystä Writing clinic -tapaamisesta. Niiden aikana maisteriopiskelijat muokkaavat maisterintutkielmiensa johdantolukuja englannin kielen ammattilaisen avustuksella. Tapaamiset järjestettiin etäyhteydellä ja ne tallennettiin videomuotoon näytöntallennuksena, jossa näkyvät ruudulla tehdyt toiminnot, ja johon sisältyy myös opiskelijan ja opettajan välinen keskustelu. Tutkimuksen materiaalin muodostavat tapaamisten videot sekä niiden pohjalta tehdyt litteraatit. Tutkimuksessa analysoidaan diskurssianalyysia käyttäen tavat, joilla opettaja ja opiskelija neuvottelevat korjauksista. Aineistosta nousee viisi erilaista neuvottelun muotoa. Yleisimmin esiintyvät neuvottelun muodot olivat Opettajan kysymys – Opiskelijan vastaus sekä Opettajan ehdotus – Opiskelijan vastaus. Harvemmin esiintyvät neuvottelun muodot olivat Opiskelijan aloite – Opettajan reaktio, Opettajan kommentti – Opiskelijan reaktio sekä Opettajan korjaus – Opiskelijan reaktio. Tulokset osoittavat, että opettajan rooli korjausneuvotteluissa oli dominoiva, ja opettajan vuorot keskustelussa määrittivät myös opiskelijoiden osallistumista. Lisäksi tulosten pohjalta käy ilmi, että onnistuneiden korjausten saavuttaminen edellytti sekä opettajan että opiskelijan aktiivista osallistumista keskusteluihin.
-
(2015)This study focuses on machinery and equipment failures in agriculture. For example, unreliable operations, or breakages and obstructions are common failures. Usually failures interrupt the work, either temporarily or for a longer period of time. Sometimes it is possible to continue working despite the failure. On the other hand failures can cause delaying or financial losses. Repairs can cause dangerous situations for farmers. Maintenance and repair works on farms are causing the most of the work-related accidents. The main targets of the study were to determine the most common failures on agricultural machinery and equip-ment, find the main reasons for the failures and find the ways to prevent failures and accidents caused by failures. The study was intended to serve as a basis of the newsletter to be made for farmers. The study was conducted 1.5 years lasting follow-up study. This study was finally included 21 farmers from all over the Finland. Farmers reported their machinery and equipment failures according to a pre-defined form. According to the results most machinery and equipment faults occurs with tractors. That is because tractors have a lot of places for failures and they are widely used on farms. Also harvesting machines seems to have a lot of failures. Machine failures were mainly on the frame and on the mechanical parts of power transmission. About one-fifth of all were electrical failures. Around two times out of three the failure interrupts working. According to farmers most of the failures were age-related and result from a "normal" wear. The remaining causes for failures were divided almost evenly between operating environment, machinery and equipment poor quality and factors resulting from the users. A significant result is that many failures can be prevented. For farmers it is almost impossible to avoid the machine and equipment failures. This study and the earlier stud-ies show that many of failures can be prevented and farmers should prepare better for failures. According to study the most important ways to prevent failures are proactive maintenance, careful reading of the operation manual, in-vesting to good quality machinery and equipment and by focusing to the work they are doing. Machinery mainte-nance and failure solving is safe when maintenance facilities are decent, using high quality tools and protective clothes, and when using the correct methods of work and not taking extra risks. It is also important to remember that the most demanding repair work should be left to professionals. The main goals of the study were achieved. TTS has published a newsletter for farmers, "Agricultural machinery and equipment failures - prevention methods and guidelines" based on the results of this study.
-
(2017)Tutkimuksessa pyritään selvittämään, millä kielellä tai kielimuodolla amerikansuomalaiset eli Suomesta Amerikkaan muuttaneet ratkaisevat puheessaan esiintyviä ongelmia. Tyypillisesti ongelmat koskevat suomenkielisen sanan tai ilmaisun löytämistä. Näissä tilanteissa haastateltavat tekevät itsekorjauksia ja sanahakuja. Kielen valinnan lisäksi selvitetään sitä, millainen rooli näissä tilanteissa on puhujalla itsellään, haastattelijalla ja tilanteen muilla mahdollisilla osallistujilla. Tarkastelussa on esillä kolme kieltä tai kielimuotoa: suomi, englanti ja amerikansuomi. Näiden keskinäistä vaihtelua ongelmakohdissa tarkastellaan koodinvaihdon näkökulmasta. Tutkimuksessa käytetään keskustelunanalyyttistä metodia, jota sovelletaan tallennekatkelmista tehtyjen litteraattien analyysiin. Aineistona tutkimuksessa on käytetty noin 8 tuntia amerikansuomalaisten haastatteluja, jotka ovat peräisin Kotimaisten kielten keskuksen nauhoitearkistosta. Kyseiset äänitallenteet ovat eri vuosikymmeniltä; varhaisin 1960-luvulta ja tuorein 2000-luvulta. Niissä esiintyvät haastateltavat edustavat eri amerikansuomen puhujapolvia ja erilaisia ikäryhmiä. Siirtolaisista ensimmäisen polven puhujat ovat kohdemaahan muuttaneita ja seuraavat polvet ovat kohdemaassa syntyneitä muuttajien jälkeläisiä. Tutkimuksessa esiintyvät haastatellut ovat ensimmäisen, toisen ja kolmannen polven puhujia. Tulokset osoittavat, että amerikansuomalaiset ratkaisevat itsekorjaukset ja sanahaut yleisimmin englanniksi. Tämä on tyypillistä etenkin nuoremmille puhujille. Englanninkieliset ilmaukset voivat olla suomalaisia tutumpia, ja niillä paikataankin pääasiassa sanastollisia aukkoja. Amerikansuomen sanat ja ilmaukset sen sijaan näyttäytyvät lähinnä vanhempien, ensimmäisen ja toisen polven puhujien ratkaisukeinoina. Amerikansuomessa englannin kielen sanat ja ilmaukset ovat usein mukautuneet suomen kielen äänneasuun ja varhaisemmilla puhujapolvilla kieli onkin näkyvimmin sopeutunut uuden maan oloihin. Kokonaan suomeksi tehdyt ratkaisut ovat aineistossa harvinaisempia. Suomi on kuitenkin mukana yhtenä resurssina kahdella kielellä tai kielimuodolla tehdyissä ratkaisuissa. Kahdella kielellä tehdyissä ratkaisuissa kyse voi olla esimerkiksi tarkentamisesta tai pyrkimyksestä käyttää keskustelun tavoitekieltä, suomea. Haastateltava voi pyytää apua puheessa ilmenneeseen ongelmaan haastateltavalta suoralla kysymyksellä, johon haastattelija reagoi tarjoamalla ratkaisun. Kysymys voi olla hakukysymys, jolla pääasiassa selvitetään jotakin sanaa, vaihtoehtokysymys, jolla voidaan varmistaa olemassa olevia käsityksiä, tai retorinen kysymys, joka jää vaille vastausta. Haastattelijan ja taustahenkilön tarjotessa ratkaisua sanahakutilanteeseen ratkaisukieli on pääsääntöisesti suomi, ellei haastateltava erikseen kysy englanninkielistä sanaa. Taustahenkilön ehdottama ratkaisu voidaan ottaa suoraan käyttöön, se voi toimia ehdotuksena, jonka haastateltava vahvistaa, tai jäädä huomiotta. Kun haastattelijalle tai taustahenkilölle ei esitetä eksplisiittistä avunpyyntöä, avustamisen käynnistää usein haastateltavan eriasteinen epäröinti. Tutkimuksen perusteella amerikansuomalaiset siis käyttävät kieliresursseinaan olevia suomea, englantia ja amerikansuomea moninaisesti ratkaistessaan itsekorjauksiaan ja sanahakujaan. Koska keskustelun tavoitekieli on suomi, on ymmärrettävää, että muun kuin haastateltavan suorittamat ratkaisut tapahtuvat suomeksi, ellei muuta kieltä erikseen pyydetä. Kaikkiaan haastatteluista ilmenee, että heikostikin suomea osaavat haastateltavat pyrkivät pysyttäytymään suomen kielessä ja orientoituvat näin normiin, että haastattelun kieli on suomi.
-
(2017)Tutkimuksessa pyritään selvittämään, millä kielellä tai kielimuodolla amerikansuomalaiset eli Suomesta Amerikkaan muuttaneet ratkaisevat puheessaan esiintyviä ongelmia. Tyypillisesti ongelmat koskevat suomenkielisen sanan tai ilmaisun löytämistä. Näissä tilanteissa haastateltavat tekevät itsekorjauksia ja sanahakuja. Kielen valinnan lisäksi selvitetään sitä, millainen rooli näissä tilanteissa on puhujalla itsellään, haastattelijalla ja tilanteen muilla mahdollisilla osallistujilla. Tarkastelussa on esillä kolme kieltä tai kielimuotoa: suomi, englanti ja amerikansuomi. Näiden keskinäistä vaihtelua ongelmakohdissa tarkastellaan koodinvaihdon näkökulmasta. Tutkimuksessa käytetään keskustelunanalyyttistä metodia, jota sovelletaan tallennekatkelmista tehtyjen litteraattien analyysiin. Aineistona tutkimuksessa on käytetty noin 8 tuntia amerikansuomalaisten haastatteluja, jotka ovat peräisin Kotimaisten kielten keskuksen nauhoitearkistosta. Kyseiset äänitallenteet ovat eri vuosikymmeniltä; varhaisin 1960-luvulta ja tuorein 2000-luvulta. Niissä esiintyvät haastateltavat edustavat eri amerikansuomen puhujapolvia ja erilaisia ikäryhmiä. Siirtolaisista ensimmäisen polven puhujat ovat kohdemaahan muuttaneita ja seuraavat polvet ovat kohdemaassa syntyneitä muuttajien jälkeläisiä. Tutkimuksessa esiintyvät haastatellut ovat ensimmäisen, toisen ja kolmannen polven puhujia. Tulokset osoittavat, että amerikansuomalaiset ratkaisevat itsekorjaukset ja sanahaut yleisimmin englanniksi. Tämä on tyypillistä etenkin nuoremmille puhujille. Englanninkieliset ilmaukset voivat olla suomalaisia tutumpia, ja niillä paikataankin pääasiassa sanastollisia aukkoja. Amerikansuomen sanat ja ilmaukset sen sijaan näyttäytyvät lähinnä vanhempien, ensimmäisen ja toisen polven puhujien ratkaisukeinoina. Amerikansuomessa englannin kielen sanat ja ilmaukset ovat usein mukautuneet suomen kielen äänneasuun ja varhaisemmilla puhujapolvilla kieli onkin näkyvimmin sopeutunut uuden maan oloihin. Kokonaan suomeksi tehdyt ratkaisut ovat aineistossa harvinaisempia. Suomi on kuitenkin mukana yhtenä resurssina kahdella kielellä tai kielimuodolla tehdyissä ratkaisuissa. Kahdella kielellä tehdyissä ratkaisuissa kyse voi olla esimerkiksi tarkentamisesta tai pyrkimyksestä käyttää keskustelun tavoitekieltä, suomea. Haastateltava voi pyytää apua puheessa ilmenneeseen ongelmaan haastateltavalta suoralla kysymyksellä, johon haastattelija reagoi tarjoamalla ratkaisun. Kysymys voi olla hakukysymys, jolla pääasiassa selvitetään jotakin sanaa, vaihtoehtokysymys, jolla voidaan varmistaa olemassa olevia käsityksiä, tai retorinen kysymys, joka jää vaille vastausta. Haastattelijan ja taustahenkilön tarjotessa ratkaisua sanahakutilanteeseen ratkaisukieli on pääsääntöisesti suomi, ellei haastateltava erikseen kysy englanninkielistä sanaa. Taustahenkilön ehdottama ratkaisu voidaan ottaa suoraan käyttöön, se voi toimia ehdotuksena, jonka haastateltava vahvistaa, tai jäädä huomiotta. Kun haastattelijalle tai taustahenkilölle ei esitetä eksplisiittistä avunpyyntöä, avustamisen käynnistää usein haastateltavan eriasteinen epäröinti. Tutkimuksen perusteella amerikansuomalaiset siis käyttävät kieliresursseinaan olevia suomea, englantia ja amerikansuomea moninaisesti ratkaistessaan itsekorjauksiaan ja sanahakujaan. Koska keskustelun tavoitekieli on suomi, on ymmärrettävää, että muun kuin haastateltavan suorittamat ratkaisut tapahtuvat suomeksi, ellei muuta kieltä erikseen pyydetä. Kaikkiaan haastatteluista ilmenee, että heikostikin suomea osaavat haastateltavat pyrkivät pysyttäytymään suomen kielessä ja orientoituvat näin normiin, että haastattelun kieli on suomi.
-
(2023)Other-initations of repair are turns where speaker express to the interlocutor that there was some problem with receiving the previous turn. Problems can for example be related to hearing or understanding the previous turn. Other-initations of repair are used for maintaining the intersubjectivity of the conversation i.e. mutual understanding between the participants. By studying the other-initations of repairs by multilingual children information can be obtained for example about language development and conversations skills of multilingual children. The purpose of this thesis was to study the other-initations of repair used by 5-year old multilingual children. The study aimed to find out what type of other-inititations of repair multilingual children use, what kind of problems children were dealing with by other-initiation of repair and in what situations the other-initations or repair are used. The study was also comparing the other- initations of repair by children in play and evaluation situations. 6 multilingual 5-year old children were selected for the sample from the participants of the PAULA project of Univercities of Helsinki and Turku. The language background of all subjects was Russian. Material consisted of videos about play and evaluation situations between children and logopedics students. The other-initations of repair by children were annotated from the videos with ELAN program and classified by using a ready-made template. A total of 27 other-initations of repair were found and analysed qualitatively using conversation analysis. The study found that the most common type of other-initations of repair by 5-year old multilingual children was open repair initations with a total of 14 of all the found other-initations of repairs. The second most common type of other-initation of repair was candidate understandings with a total of 13. The study revealed that children used bodily repair initations in particular. Repetition of the previous turn also emerged as a common type of other-initation of repair. Multilingual children used the other-initations of repairs more in the evaluation situations than in play situations. The other-initations of repair used by children were found to be particularly focused on situations where the child was expected to respond or act in response to the adult's turn. The children often brought up the whole previous turn with their other-initations of repair.
Now showing items 1-8 of 8