Browsing by Subject "korjuri"

Energiapuun käyttömäärät ovat kasvaneet viimeisen vuosikymmenen aikana huomattavasti. Energiapuun hankinta voidaan hoitaa ainespuun hakkuun kanssa samanaikaisesti integroituna hakkuuna tai erillishakkuuna, jossa hankittu puu menee vain energiakäyttöön. Energiakäyttöön menevästä puusta osa korjataan pieniläpimittaisena kokopuuna, jossa puuta ei erikseen karsita ennen sen haketusta. Kokopuun korjuumenetelmiä on useita, joista tässä tutkimuksessa tarkastellaan kokopuun paalausta sekä kokopuun hankintaa korjurilla. Kokopuupaalain on metsätraktorin alustalle kiinnitetty paalainyksikkö, joka sitoo paalainyksikköön syötetyt puut tiiviiksi paaleiksi. Paalainpohjaisen logistiikkaketjun tehokkuuden lisäys perustuu kasvaneeseen metsä- ja kaukokuljetuksen tuottavuuteen ja sen myötä alentuneisiin kustannuksiin. Korjuri pohjautuu myös metsätraktoriin ja huomattavimpana muutoksena tähän on korjuriin asennettu hakkuulaite. Korjurin logistiikkaketjun tehokkuuden lisäys perustuu ketjun metsätoiminnoissa tarvittavaan yksinkertaiseen yhden koneen korjuuketjuun. Korjuri tuottaa kokopuuta irtonaisena. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kokopuupaalaimen ja korjurin toimintamallien eroja aikatutkimuksen avulla sekä vertailla koko logistiikkaketjujen kustannuksia toisiinsa. Tutkittu paalain oli Logman 811FC -alustakoneeseen pohjautuva Fixteri Oy:n valmistama Fixteri II -paalainyksikkö. Vertailukoneena oli Timberjack 810B -metsätraktoripohjainen korjuri. Molemmissa koneissa oli joukkokäsittelevä Nisula 280E+ -hakkuulaite. Paalien lähikuljetus hoidettiin Ponsse Wisent -metsätraktorilla. Koneiden tuottavuuksissa oli huomattavia eroja. Fixterin tuottavuus oli keskimäärin 33 % korjurin tuottavuutta alhaisempaa. Erityisesti Fixterin tuottavuuteen vaikutti sen paalainyksikön prosessoinnin aiheuttama odottamisaika, jolloin koneen kuljettaja ei voinut työskennellä normaalisti. Poistamalla kaiken odottamisen Fixterin tuottavuutta olisi mahdollista nostaa jopa 22 %. Metsäkuljetuksessa paaleja voitiin kuljettaa yhdessä lastissa 80–95 % irtonaista kokopuuta enemmän. Haketuksessa irtopuuaineksen usein vaatima tienvarsihaketus on noin kaksi kertaa terminaali- tai käyttöpaikkahaketusta kalliimpaa. Huolimatta paalien logistiikkaketjun tehokkuudesta ja hintaedusta, tässä tutkimuksessa saatujen tuottavuuksien perusteella ei paalauksen kilpailukyky ole vielä samalla tasolla korjurin kanssa. Mikäli Fixterin paalainyksikön odotusajat saadaan minimoitua, kasvaa Fixterin kilpailukyky huomattavasti. Myös laajemmat, useampia kohteita ja kuljettajia sisältävät vertailututkimukset voisivat tuottaa tarkempaa tietoa näiden menetelmien kustannuseroista. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään myös paalien kuivumista, mutta aikataulusta johtuen tästä ei saatu selviä tuloksia. Alustavat tulokset eivät kuitenkaan osoittaneet paaleille selvää etua kuivumisnopeudessa. Paalien kuivumista tulisikin selvittää tarkemmin pidemmällä aikavälillä.