Browsing by Subject "korkeakouluopiskelu"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2016)Goals: This Master's thesis described emotion and mood regulation during university studies. It used models both from emotion regulation and learning related emotions literature. It is established in literature that different study goals are connected to different emotions. However, this theme has not been linked with questions of emotion regulation strategies: How the choice between them affects experienced learning related emotions, and how strategies and goals of emotion regulation are linked to study goals. This thesis addressed those questions. Research questions were: Which affects and strategies of affect regulation did Finnish university students from Faculty of Arts describe when talking about their university studies? Were there differing affect regulation profiles? Which affect regulation strategies were preferred in different profiles? What were affect regulation goals of different profiles? How did preferred regulation strategies and regulation goals interact with study goals? Methods: These questions were addressed by a qualitative inductive content analysis. The data consisted of eight semi-structured individual interview texts in which students of Faculty of Arts told about their paths as university students. These interviews were selected from a bigger interview database, using the results of a questionnaire on learning related emotions. Results and conclusions: The main results were the affect regulation profiles that were extracted from the data. Students of each profile had similar affect regulation goals and preferences and similar study goals. Following earlier studies, cognitive change was adaptive emotion regulation strategy and rumination was maladaptive emotion regulation strategy. However, many other emotion regulation strategies were used both in adaptive and maladaptive ways. The students whose affect regulation strategies did combine both a goal to feel good and a study goal of acquiring needed knowledge and skills, were the ones who experienced studying to be more pleasant and recovered more quickly from adverse events. When affect regulation goals and study goals are aligned, affects get regulated well and the studies proceed even in the face of adversities. When a student's affect regulation goals and study goals are incompatible, affect regulation is more difficult and the studies might not progress as smoothly. Therefore, affect regulation goals might be more important than regulation strategies in making regulation adaptive.
-
(2023)Maisterintutkielmassani selvitän Helsingin yliopiston historian opiskelijoiden ainejärjestön Kronoksen piirissä vuonna 1984 tehdyn The Heimola Story – elokuvan taustaa ja maineen syntyä. Tutkielmani jakautuu kahteen osaan: elokuvassa näkyviä ilmiöitä analysoivaan ensimmäiseen osaan ja elokuvan maineen syntyä tutkivaan toiseen osaan. Johdannossa esittelen itse elokuvan, joka yhdessä muiden elokuvaan liittyvien materiaalien kanssa ovat tärkeitä lähdeaineistoja. Käytän lisäksi tutkimuskirjallisuutta, Kronoksen ainejärjestölehden Kronikan numeroita, haastatteluja ja internetlähteitä tutkielmassani. The Heimola Story – elokuvassa näkyvät akateemisen maailman ilmiöt, materiaaliset ja materiattomat, ovat 1980-luvun vaihteen historianopiskelijoille tuttuja, mutta kaikkia heille tuttuja ilmiöitä ei elokuvassa näy, sekä elokuvantekijöiden tahdosta että siitä riippumatta. Elokuvassa näkyviä ilmiöitä on myös muuteltu tai vedetty pois asiayhteydestä. Tätä on tehty huumorin, elokuvakerronnan, propagandan ja jopa ohittamattomien olosuhteiden vuoksi. Elokuva on oman aikansa tuote, mutta sitä on suodatettu sekä kirjaimellisesti että kuvainnollisesti linssin läpi. The Heimola Story – elokuvan maine luotiin tietoisesti sekä elokuvan aikana että sen jälkeen. Elokuvan mainetta luotiin mainostamalla elokuvaa tekovaiheessa aktiivisesti Kronikan sivuilla ja luomalla elokuvan ympärille materiaalia, joka ylisti elokuvaa ja lisäsi sen ympärille mystiikkaa. Elokuvan maine lisääntyi myös useiden, maineikkaiden ja väkirikkaiden näytäntöjen myötä, joita valmistuneelle elokuvalle pidettiin vuosikausia elokuvan valmistumisen myötä. Vuosituhannen vaihteen molemmilla puolilla elokuvaa esitettiin erityisesti Kronoksen tai elokuvan juhlavuosina, jolloin elokuva sai mainetta juhlahetkien erityisenä ohjelmana. Viime vuosina elokuvan maine on lisääntynyt ja on puhuttu jopa jatko-osan tekemisestä elokuvalle.
-
(2023)Maisterintutkielmassani selvitän Helsingin yliopiston historian opiskelijoiden ainejärjestön Kronoksen piirissä vuonna 1984 tehdyn The Heimola Story – elokuvan taustaa ja maineen syntyä. Tutkielmani jakautuu kahteen osaan: elokuvassa näkyviä ilmiöitä analysoivaan ensimmäiseen osaan ja elokuvan maineen syntyä tutkivaan toiseen osaan. Johdannossa esittelen itse elokuvan, joka yhdessä muiden elokuvaan liittyvien materiaalien kanssa ovat tärkeitä lähdeaineistoja. Käytän lisäksi tutkimuskirjallisuutta, Kronoksen ainejärjestölehden Kronikan numeroita, haastatteluja ja internetlähteitä tutkielmassani. The Heimola Story – elokuvassa näkyvät akateemisen maailman ilmiöt, materiaaliset ja materiattomat, ovat 1980-luvun vaihteen historianopiskelijoille tuttuja, mutta kaikkia heille tuttuja ilmiöitä ei elokuvassa näy, sekä elokuvantekijöiden tahdosta että siitä riippumatta. Elokuvassa näkyviä ilmiöitä on myös muuteltu tai vedetty pois asiayhteydestä. Tätä on tehty huumorin, elokuvakerronnan, propagandan ja jopa ohittamattomien olosuhteiden vuoksi. Elokuva on oman aikansa tuote, mutta sitä on suodatettu sekä kirjaimellisesti että kuvainnollisesti linssin läpi. The Heimola Story – elokuvan maine luotiin tietoisesti sekä elokuvan aikana että sen jälkeen. Elokuvan mainetta luotiin mainostamalla elokuvaa tekovaiheessa aktiivisesti Kronikan sivuilla ja luomalla elokuvan ympärille materiaalia, joka ylisti elokuvaa ja lisäsi sen ympärille mystiikkaa. Elokuvan maine lisääntyi myös useiden, maineikkaiden ja väkirikkaiden näytäntöjen myötä, joita valmistuneelle elokuvalle pidettiin vuosikausia elokuvan valmistumisen myötä. Vuosituhannen vaihteen molemmilla puolilla elokuvaa esitettiin erityisesti Kronoksen tai elokuvan juhlavuosina, jolloin elokuva sai mainetta juhlahetkien erityisenä ohjelmana. Viime vuosina elokuvan maine on lisääntynyt ja on puhuttu jopa jatko-osan tekemisestä elokuvalle.
-
(2020)Tavoitteet. Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli kuvata lukivaikeusopiskelijoiden opiske-luintoa ja opinnoissa suoriutumista suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Tarkoitus oli kuvata tarjolla olevaa lukivaikeuteen kohdistettua tukea korkeakouluopintojen aikana. Lisäksi tarkoitus oli selvittää, onko opiskeluinnolla yhteys lukivaikeusopiskelijoiden suoriutumiseen tai kor-keakoulussa lukivaikeusopiskelijoille tarjottuun tukeen. Opiskeluinto kuvaa myönteisesti opiskelu-hyvinvoinnin tilaa; tarmokkuutta opiskelussa sekä uppoutumista ja omistautumista opintoihin. Tut-kielma syntyi tarpeesta tunnistaa lukivaikeusopiskelijoiden tuen tarpeita ja keinoja opiskeluhyvin-voinnin ja korkeakouluissa suoriutumisen parantamiseksi. Menetelmät. Tutkielmassa käytettiin valmista YTHS:n korkeakouluopiskelijoiden kyselyaineistoa vuodelta 2012, joka saatiin Aila-yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta. Aineisto muodostui korkea-kouluopiskelijoiden (N = 4403) vastauksista, joiden joukossa oli 149 lukivaikeusopiskelijaa. Tut-kielmassa tarkasteltiin keskeisesti opiskeluintoa, sitä mittaavan OpIntomittarin avulla. Aineisto ana-lysoitiin määrällisen tutkimuksen menetelmin. Tulokset ja johtopäätökset. Lukivaikeusopiskelijat ponnistelivat tarmokkaammin ja uppoutuivat mui-ta opiskelijoita herkemmin opintoihinsa. Lukivaikeusopiskelijoiden ja ei-lukivaikeusopiskelijoiden suoriutumisessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Noin 70 % lukivaikeusopiskelijoista jäivät vaille lukivaikeuteen kohdistettua tukea korkeakouluopinnoissaan. Suoriutuminen opinnoissa sekä tuen saaminen olivat positiivisesti yhteydessä opiskeluinnon kokemukseen. Tieto lukivaikeudesta ilmiönä korkeakouluissa lisää ymmärrystä lukivaikeuden kanssa opiskelevia kohtaan. Tutkimustieto on väline kehittää oikein kohdistettuja keinoja lukivaikeusopiskelijoille. Tukipalveluiden kehittämi-selle on tarvetta, joilla edistetään korkeakouluopiskelijoiden opiskelukykyä, opintoihin kiinnittymis-tä, opinnoissa suoriutumista sekä opiskeluhyvinvoinnin kokemista. Tuen saaminen lukivaikeuteen opintojen aikana edistää opiskelijoiden hyvinvointia myös tulevassa työelämässä.
-
(2014)In this thesis the effect of dyslexia on studying and on the other personal life was researched on four students. In addition, the thesis examined how does student's requirements and university support match. Following research questions are posed: How dyslexia appears in university student and how does it affect studying? How does the university pays attention to reading and writing disabilities in teaching and does it satisfies students? How dyslexia has affected the student's life? Previous research shows that dyslexia makes studying more challenging and time consuming. The thesis was a qualitative case study which was based on personal experiences of subjects on dyslexia and the effect of dyslexia on studying and personal life. Research material was obtained by the personal subject interview. Four subjects were interviewed using the theme-centered interview method. Material was analyzed using the data driven content analysis method. Results show that dyslexia affects studying making it more challenging and time consuming. Subjects perceived that they were not getting enough support to studying and wished to get it more. In the university it was possible to get course-wise support for example by getting course materials beforehand or getting extra time for exams. The support required initiativity from student to tell lecturer about dyslexia. Subjects differed from each other on how much they believed to need support to studying. Subjects favored such a form of support as replacing an exam by a learning diary, receiving tuition materials beforehand and getting literature in Finnish. Dyslexia affected the personal life such as getting employed in different ways. Subjects differed with each other about how limiting factor they perceived dylexia to be in their life. Dyslexia makes studying more difficult and slower but is not an obstacle to studying.
-
(2009)Flow experience is often defined either as an experience of high concentration and enjoyment or as a situation, where high challenges are matched with high skills. According to core-emotion theories, the experience of any emotion contains two core emotions: valence and arousal. Through an accurate mathematical model, the present study investigated, whether the experience of concentration and enjoyment is related to situations where both challenge and skills are high and in balance. Further, it was investigated what sort of core emotions are related to differing relationships between challenge and skills. Finally, university students' experiences of their natural study environments were described in terms of core emotions and in terms of relationships between challenge and skills. Participants were 55 university students who participated two weeks research period. Altogether 3367 questionnaire answers were collected with the CASS experience-sampling method, operating in 3G-mobile phones. The relationship between challenge and skills (competence) was defined in an exact way in polar coordinates. An enjoyable and concentrated flow experience was defined as a sum variable of absorption, interest and enthusiasm. Core emotions were calculated with factor analysis from nine emotion variables. As expected, an experience of concentration and enjoyment was, on average, related to the situations where both challenge and skills were high and in balance. This was not, however, the case in every situation. Thus, it should be taken into consideration how flow experience is operationalised in experience sampling studies. When flow experience was defined as a situation of high challenge and high skills, it was often related to high valence and arousal emotions such as excitement or enthusiasm. A happier or a more tranquil enjoyment was related to situations of moderate challenge and high skills. Experiences differed clearly between various natural study environments. At lectures students were often bored or mentally absent, and did not experience challenges. In a small group students were often excited or enthusiastic, and showed optimal balance between challenge and skills. At library students felt satisfied and were engaged in highly challenging work.
-
(2007)Motivation and personal goals play an important role in the ways in which people direct their behavior. Personal goals are closely connected with well-being but they also relate to how people perform in different achievement domains. Many studies show that evaluating study-related goals as important, easy to attain and non stressful, predict better academic achievements than evaluating them as non attainable and stressful (Salmela-Aro & Nurmi, 1997b). The aim of this study was to describe motivational factors among theology students. They form an interesting group in terms of exploring connections between motivation, spiritual goals and academic achievements. The average duration of graduation at the Faculty of Theology is among the highest at the University of Helsinki. On the other hand, it may be assumed that many theology students have spiritual goals which affect their studies. A special focus was paid on the different evaluations of study-related personal projects and how they are related to academic achievement. A methodology of personal projects (Little, 1983) was used to study what kind of personal goals theology students are engaged in during their studies. In the first part of the questionnaire the subjects (N=133) were asked to describe important personal projects. They were given four numbered lines for their written responses. In the second part the subjects were asked to rate projects concerning their studies according to 13 dimensions using a 7-point Likert-scale. Three subgroups were formed on a K-Means Cluster Analysis on the basis of evaluations of the study-related projects. The groups were named committed, self-fulfillers and non-committed according to their evaluations of their study related projects. Academic achievements among the different groups varied substantially. After two years of studying the students who were in the committed group had completed on an average twenty study credits more than those who were in the non-committed group. Self-fulfillers placed in the middle of the three groups. Committed and self-fulfiller students also reported higher levels of intrinsic reasons for striving towards study-related goals. The results indicate that goals reported at the beginning of studies predicted academic achievement later on. The results also showed that different evaluations of goals have long lasting connections to progress in studying. Implications for student well-being and how these results can be utilized for student counseling are discussed.
Now showing items 1-7 of 7